Attitudes and public punishment preferences : Finnish results of Scandinavian sense of justice research

Opinion polls have repeatedly shown that populations favour severe penalties for offenders. However, surveys using a case vignette method, where the attributes of the case described to the respondents are varied, produce more versatile results. Such research gives a nuanced picture of punitive attitudes. In this study, the sentence decisions of laypeople who are informed about the offender’s criminal history, ethnic background, gender, social issues and substance abuse were examined. A representative mail survey collected in Finland as part of Scandinavian sense of justice research was used as empirical data. Respondents were presented with six criminal cases and asked to determine sentences for them. All respondents received the same vignettes, but the background attributes of the offenders varied randomly. This study showed that all the background attributes had a clear connection to the sentence decisions. Considering these results, the idea of a ‘general punitive attitude’, which is commonly used in academic literature, appears to be too simple of a way to look at the relationship between attitudes and punishment decisions.Opinion polls have repeatedly shown that populations favour severe penalties for offenders. However, surveys using a case vignette method, where the attributes of the case described to the respondents are varied, produce more versatile results. Such research gives a nuanced picture of punitive attitudes. In this study, the sentence decisions of laypeople who are informed about the offender’s criminal history, ethnic background, gender, social issues and substance abuse were examined. A representative mail survey collected in Finland as part of Scandinavian sense of justice research was used as empirical data. Respondents were presented with six criminal cases and asked to determine sentences for them. All respondents received the same vignettes, but the background attributes of the offenders varied randomly. This study showed that all the background attributes had a clear connection to the sentence decisions. Considering these results, the idea of a ‘general punitive attitude’, which is commonly used in academic literature, appears to be too simple of a way to look at the relationship between attitudes and punishment decisions.Peer reviewe

Cheating and stealing to finance gambling : analysis of screening data from a problem gambling self-help program

Previous studies have suggested strongly that early engagement in gambling anticipates severe gambling problems. Problem gambling and gambling addiction are linked to financial difficulties, depression and weakened life control. One social consequence of excessive gambling is property crime. In this study, we analyze screening data (N = 1573) from a problem gambling self-help program to locate predictors of such criminal behaviour. We applied logistic regression to determine the relationship between problem gambling and both reported cheating and stealing. Our objective was to create an empirically-based model of the different risk factors related to such criminogenic gambling. Our models suggest that self-reported gambling-related cheating and stealing is related to young age, low education, low income, a high rate of depression, a long history of problem gambling, and negative subjective perception of one's financial situation.Peer reviewe

Seitsemän rikostapausta : käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön rangaistusvalinnat

Tutkimuksen tavoitteena on ollut kuvata suomalaisten käsityksiä oikeasta rangaistuksen tasosta seitsemässä rikostapauksessa ja verrata saatuja vastauksia rangaistuskäytäntöön vastaavissa tapauksissa. Väestön käsityksiä kartoitettiin haastattelututkimuksessa, johon osallistui 1251 haastateltavaa. Rangaistuskäytäntöä tutkittiin erillisessä tuomarikyselyssä, johon vastasi 192 käräjätuomaria. Molemmissa tutkimuksissa vastaajille kuvattiin samat seitsemän rikostapausta. Väestövastaajia pyydettiin määräämään sopivaksi katsomansa rangaistus, tuomareita pyydettiin määräämään rangaistuskäytäntömme mukainen rangaistus. Tapaukset koskivat seuraavia tapahtumia (suluissa tapauskuvauksen pohjana olleen aidon tuomioistuimen päätöksen rikosnimike): * Väkivalta julkisella paikalla (törkeä pahoinpitely) * Sukupuoliyhteys lapsen kanssa (lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) * Sukupuoliyhteys nukkuvan kanssa ja pakottamalla (raiskaus) * Väkivalta lähisuhteessa (pahoinpitely) * Huumausaineen maahantuonti ja myynti (törkeä huumausainerikos) * Verojen vilpillinen välttäminen (törkeä veropetos) * Auton kuljettaminen päihtyneenä (törkeä rattijuopumus) Tutkimuksessa käytetyn vinjettimenetelmän erityisenä haasteena on tapauskuvausten niukka informaatio erityisesti ammattituomareiden näkökulmasta katsottuna. Tulokset voi tiivistää seuraavasti: * Tutkimuksessa kuvattujen rikostapausten vakavuusjärjestys oli varsin yhteneväinen väestöhaastattelun ja tuomarikyselyn välillä. Tässä mielessä rangaistuskäytäntö ja kansan ”oikeustaju” kohtaavat nyt tutkittavana olleiden tapausten osalta varsin hyvin. * Rangaistuslajilla mitaten viidessä rikostapauksessa seitsemästä väestö tuomitsi keskimäärin ankarammin kuin tuomarit. Toisaalta huumausaineen maahantuontia ja myyntiä sekä verojen vilpillistä välttämistä koskeneissa tapauksissa tuomarit tuomitsivat keskimäärin ankarammin kuin väestö. * Väestökyselyssä rangaistuslajin valintaa koskevassa päätöksenteossa oli varsin paljon hajontaa: tässä mielessä ei voida puhua ”yleisestä oikeustajusta” vaan väestön käsitykset sopivasta rangaistuksesta vaihtelevat huomattavasti. Tuomarikyselyssä päätöksissä oli vähemmän hajontaa kuin väestökyselyssä. * Tuomioiden pituudella mitaten viidessä tapauksessa seitsemästä tuomarit määräsivät pidempiä ehdollisia ja ehdottomia rangaistuksia kuin kansalaiset. * Väestöhaastattelussa suosittiin selvästi yhdyskuntaseuraamuksia, jotka ovat ehdollista vankeusrangaistusta ankarampia mutta ehdottomalle vankeudelle vaihtoehtoisia. * Tuomarikyselyssä korostui rangaistusten kaksijakoisuus: päävaihtoehdot olivat ehdollinen tai ehdoton vankeusrangaistus. * Kaikkien seitsemän tapauksen keskimääräisessä tarkastelussa ehdottoman vankeuden käyttö oli yhtä suosittua sekä väestöhaastattelussa että tuomarikyselyssä. * Väestövastaajista joka viides niistä, jotka olivat määränneet ehdottoman vankeuden, oli valmis harkitsemaan vankeuden sijasta yhdyskuntarangaistusta tai yhdistelmävankeutta ja useampi kuin joka kolmas oli valmis harkitsemaan päihdehoitoa vankeuden sijasta. * Väestöhaastattelussa vastaajat pitivät ennaltaehkäisyä selvästi tehokkaampana rikoksentorjunnan keinona kuin kontrollin tai vankilarakentamisen lisäämistä. Selvästi suosituin rikoksentorjunnan muoto on nuorisotyön tehostaminen sekä perheiden ongelmiin puuttuminen

Seven Criminal Cases : Comparing Finnish Punishment Policies and Finns’ Punishment Preferences

The purpose of this study was to survey Finns' conceptions of appropriate punishments in seven criminal cases and to compare these survey responses with the pre vailing punishment policies for corresponding cases. The population survey was conducted in the form of an interview and it comprised 1,251 respondents. The punish ment policies were studied in a separate survey sent to district judges, 192 of whom completed it. The same seven criminal cases were described to the respondents in both groups. The lay respondents were asked to determine a punishment that they deemed to be appropriate, whereas the judges were asked to determine a punishment according to Finnish punishment policies. The cases involved the following acts (the type of offence referred to in the court ruling in the actual case underlying the survey questions is indicated in brackets): * Violence in a public place (aggravated assault) * Sexual intercourse with a child (sexual abuse of a child) * Forced sexual intercourse with someone who was asleep (rape) * Violence in a close relationship (assault) * Trafficking and selling cocaine (aggravated narcotics offence) * Fraudulent avoidance of taxes (aggravated tax fraud) * Driving under the influence of intoxicants (driving while seriously intoxicated) As the survey was conducted using the so-called vignette method, only a limited amount of information about the cases could be provided, which posed a challenge, particularly for the professional judges. The research findings can be summarised as follows: * In terms of severity, the described cases were ranked in quite a similar order by both the laypeople and the judges. In this respect, the punishment policies and people's "sense of justice" are quite well aligned as regards these cases. * In terms of the type of punishment, the laypeople (on average) chose a harsher punishment than the professional judges in five out of the seven cases. On the other hand, in the cases involving the trafficking and selling of narcotics, and fraudulent avoidance of taxes, the judges (on average) preferred a more severe punishment than the lay respondents. * In the population survey, there was quite a lot of dispersion in the choices of type of punishment, so in this respect, the term "general sense of justice" cannot be used, as people's opinions on the appropriate punishment vary greatly. Among the judges, there was less dispersion than among the laypeople. * In terms of length of sentence, the conditional and unconditional prison sentences determined by the professional judges were longer than those chosen by the laypeople in five out of the seven cases. * The population survey respondents clearly favoured community service, which is a more severe punishment than conditional imprisonment but an alternative to unconditional imprisonment

Rangaistuskäytännön alueellinen yhtenäisyys kahdeksassa rikoslajissa

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu rangaistuskäytännön vaihtelua kuluvalla vuosikymmenellä kahdeksassa vakavassa rikostyypissä: * Törkeät rattijuopumukset * Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset * Varkaudet + törkeät varkaudet ml. yritykset * Pahoinpitelyt + törkeät pahoinpitelyt ml. yritykset * Törkeät kirjanpitorikokset * Huumausainerikokset + törkeät huumausainerikokset * Raiskaukset + törkeät raiskaukset ml. yritykset * Ryöstöt + törkeät ryöstöt ml. yritykset Rangaistuksen ankaruutta mitattiin ehdottomien vankeustuomioiden osuudella (%) annetuista tuomioista. Tutkimuksen päätuloksena voi pitää, että rangaistusten alueellinen vaihtelu tutkittujen rikosten osalta on huomattavaa. Esimerkiksi ryöstörikoksissa, raiskausrikoksissa ja törkeissä kirjanpitorikoksissa ehdottoman vankeusrangaistuksen todennäköisyyden vaihteluväli on yli 30 prosenttiyksikköä. Esitetyt havainnot ovat kuitenkin vasta alustavia ja vaativat jatkotutkimuksia. Ensinnäkin, rangaistusten alueellinen vaihtelu voi olla, ainakin osittain, seurausta rikollisuuden piirteiden alueellisesta vaihtelusta. On mahdollista, että rikosten vakavuus vaihtelee alueittain ja selittää rangaistustasojen alueellista vaihtelua. Toiseksi on mahdollista, että keskeinen rangaistusten tasoon vaikuttava tekijä, rangaistukseen tuomitun aiempi rikollisuus, vaihtelee alueittain ja saattaa siten selittää rangaistustasojen vaihtelua. Nämä ja muut mahdolliset legaaliset seikat on jatkotutkimuksissa otettava huomioon ennen kuin voimme olla varmoja siitä, että rangaistustasojen alueellinen vaihtelu on todellinen ilmiö tai kuinka merkittävästä ongelmasta oikeastaan on kysymys

Recording of offences on police domestic violence call outs

Due to new legislation passed in 2011, Finnish police have been legally obligated to record and investigate all assaults, including petty assaults, occurring in close relationships. Referred to as domestic violence (DV), these assaults can be prosecuted even without victim consent. Much like pro- and mandatory arrest policies, this reform was aimed at decreasing victim and police discretion, based on the assumption that recording and preliminary investigation of every DV incident would help prevent further violence. Comparison between police call outs and the number of offences indicate that in reality not every DV incident is recorded. Using Police and Emergency Call Database data merged with 410 police officer survey responses, the current study presents the first empirical results on legal and extra-legal factors associated with recording DV as an offence in Finland. Factors explaining non-recording are discussed based on police officers’ free-text comments, and implications for policy and practice are presented.Due to new legislation passed in 2011, Finnish police have been legally obligated to record and investigate all assaults, including petty assaults, occurring in close relationships. Referred to as domestic violence (DV), these assaults can be prosecuted even without victim consent. Much like pro- and mandatory arrest policies, this reform was aimed at decreasing victim and police discretion, based on the assumption that recording and preliminary investigation of every DV incident would help prevent further violence. Comparison between police call outs and the number of offences indicate that in reality not every DV incident is recorded. Using Police and Emergency Call Database data merged with 410 police officer survey responses, the current study presents the first empirical results on legal and extra-legal factors associated with recording DV as an offence in Finland. Factors explaining non-recording are discussed based on police officers’ free-text comments, and implications for policy and practice are presented.Peer reviewe