The role of governance in realising the transition towards sustainable societies

It is widely known that governance is central to the successful implementation of sustainable development policies and measures. Yet, there is a paucity of research which explore the links between governance and sustainability. This paper attempts to address this research need by providing an analysis of the role of governance in enabling – and to some extent – fostering a transition towards sustainable societies. A set of indicators for assessing the capacity for and willingness and commitment to transition to a more sustainable society is presented, enabling identification of direction of change. This paper presents the results of a study, in the context of which sustainability governance has been comparatively investigated in a sample of European countries with, by methodological purpose, very different economic, environmental, political and social conditions (Denmark, Finland, Germany, Latvia, Lithuania and Poland). Lessons learnt and examples of good practice – which may be replicable elsewhere-are outlined. For instance, it is discussed that limited knowledge about sustainable development amongst municipal development planners and decision-makers, deficiencies in policy integration, intersectoral cooperation, municipality and stakeholder cooperation and urban management practices are major reasons for weak governance practices in sustainable development. Furthermore, some recommendations on the role of sustainability governance are made, so as to allow the integration of the principles of governance into sustainability practice and hence provide a more general basis upon which a transition towards sustainable societies may become a reality in different types of European countries and societies. The scientific value of this paper lies in identifying opportunities for integrating principles of governance into sustainability practice, as well as outlining the basis for sustainability transitions, providing a general picture of required policy measures. The paper offers a unique comparative analysis of sustainability governance in the Baltic Sea countries, outlining some of the challenges in sustainability governance in the Baltic Sea region

Paraisten, Brattnäsvikenin ja Gundvikin luontoarvot : linnusto, viitasammakot, sudenkorennot

Ruovikoituminen on muuttanut useiden suojelualueiden suojeluarvoa ratkaisevalla tavalla erityisesti Saaristomeren alueella. Ruovikon suunnitelmallisella poistolla voidaankin palauttaa monen arvokkaan lajin menestymisen edellytyksiä, mutta ennen leikkuiden aloittamista on tärkeää tehdä laajat ja kattavat luontoselvitykset tulevien kunnostustöiden pohjaksi. Tässä julkaisussa on kartoitettu Paraisilla sijaitsevien kahden rannikolla sijaitsevan suojelualueen nykytilaa ja annettu suuntaviivat tuleville järviruo-on leikkuille alueilla. Molemmilla alueilla on edelleen varsin tärkeä merkitys suojelualueena tällaisenaankin mutta kunnostustoimenpiteiden jälkeen on odotettavissa suojeluarvon merkittävää muutosta parempaa suuntaan

Need for Service Design Development for Sustainable Rural Tourism in Azerbaijan

‘Development of Sustainable Entrepreneurship and Support of Local Handicrafts in Rural Azerbaijan’ is a joint effort between the Turku University of Applied Sciences Ltd. and Sustainable Future in Finland and Ekoloji Tarazliq NGO as a local partner, with the aim of creating rural businesses and services in order to attract tourists to the three project areas. Thus far, most of the tourists in Azerbaijan have been business travellers staying in the capital, Baku. The project (implemented in 2012-2014) has introduced PPP or public-private partnership approaches in the promotion of sustainable tourism through the involvement of various stakeholders from small-scale entrepreneurs to national level authorities. The most important stakeholder groups are the local communities, entrepreneurs, handicraft masters, and owners of households providing accommodation services to travelers

Vastuullisuus : reilusti kohti ilmastopositiivisuutta

Turun AMK:n vastuullisuusteemaan kuuluvat Reilun kaupan korkeakoulu -toiminta sekä ilmasto-ohjelma. Ilmasto-ohjelmamme kärkinä ovat koulutuksen kehittäminen ilmastoasioista, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön suuntaaminen ilmastohankkeisiin, muutokset omassa toiminnassamme sekä hiilijalanjäljen laskennan yhteiset menetelmät

Mitä vastuullisuus tarkoittaa Turun ammattikorkeakoulussa?

Vastuullisuus tarkoittaa toiminnassamme muun muassa kymmeniä hankkeita, joissa tehdään ilmastonmuutosta hillitsevää käytännön tason työtä, sekä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta ja Reilun kaupan korkeakoulu -raportointia

Aurajoen vesitaloudellinen kunnostus hajakuormituksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi

Vesistöjen rehevöityminen on Saaristomeren, koko Itämeren ja monin paikoin myös sisävesistöjen keskeisin ongelma. Pääosa Saaristomeren ravinnekuormasta on peräisin hajakuormituslähteistä, mm. maataloudesta. Maatalouden hajakuormitus haastaa suunnittelemaan ja toteuttamaan kustannustehokkaita vesiensuojelutoimia ravinnevirtojen pienentämiseksi. Vesiensuojelumenetelmistä veden viipymää lisäävät kosteikot ja laskeutusaltaat voivat huolellisesti suunniteltuina ja oikein mitoitettuina vähentää merkittävästi maatalouden kuormitusta. Julkaisussa esitetään päätulokset hankkeista ”Aurajoen vesitaloudellinen kunnostus hajakuormituksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi” sekä ”Kosteikot ja pohjapadot Aurajoen yläjuoksulla”. EU Tavoite 2, EU Leader+ ja Varsinais-Suomen liiton myöntämän maakunnan kehittämisrahoituksen tuella toteutettujen hankkeiden tavoitteena oli kartoittaa pohjapatojen ja laajemmin vesitalouden säätelyn merkitystä ravinnekuormituksen vähentämisessä Aurajoen vesistöalueella. Hankkeissa selvitettiin vanhojen vesivara- ja myllypatojen merkitystä ravinnepitoisen sedimentin kerääjänä sekä suunniteltiin ja toteutettiin ravinnevalumia vähentäviä laskeutusaltaita Aurajoen sivu-uomiin

UNPRECEDENTED BLOOM OF TOXIN-PRODUCING CYANOBACTERIA IN THE SOUTHERN BAY-DELTA ESTUARY HAS NEGATIVE IMPACT ON THE AQUATIC FOOD-WEB

California’s Sacramento-San Joaquin Delta is an expansive fresh-water tidal estuary that is part of the San Francisco Estuary, the largest estuary on the US Pacific coast. Recently, there has been a collapse in the pelagic fish community in the San Francisco Estuary, known as the pelagic organism decline (POD). Blooms of the cyanobacteria Microcystis, which often produce the cyanotoxin microcystin, were first documented in the Sacramento-San Joaquin Delta in 1999. Cyanotoxins have been suspected as one contributing factor to POD. It has been proposed that microcystin could be contributing to POD directly though poisoning of fish or indirectly by affecting zooplankton and other food sources. Copepods, especially E. affinis and P. forbesi are important food sources for larval POD species. Delta and longfin smelt, threatened species, feed on rotifers and other small organisms the first weeks after hatching

UNPRECEDENTED BLOOM OF TOXIN-PRODUCING CYANOBACTERIA IN THE SOUTHERN BAY-DELTA ESTUARY HAS NEGATIVE IMPACT ON THE AQUATIC FOOD-WEB

California’s Sacramento-San Joaquin Delta is an expansive fresh-water tidal estuary that is part of the San Francisco Estuary, the largest estuary on the US Pacific coast. Recently, there has been a collapse in the pelagic fish community in the San Francisco Estuary, known as the pelagic organism decline (POD). Blooms of the cyanobacteria Microcystis, which often produce the cyanotoxin microcystin, were first documented in the Sacramento-San Joaquin Delta in 1999. Cyanotoxins have been suspected as one contributing factor to POD. It has been proposed that microcystin could be contributing to POD directly though poisoning of fish or indirectly by affecting zooplankton and other food sources. Copepods, especially E. affinis and P. forbesi are important food sources for larval POD species. Delta and longfin smelt, threatened species, feed on rotifers and other small organisms the first weeks after hatching