Vaihtoehtoiset mittausmenetelmät merirakenteiden iskukuormille

In this thesis the prospects of different sensor technologies for impact measurements have been researched and tested. Main goal was to implement impact measurement system for an already known structure. Metallic foil strain gauges and fiber Bragg grating sensors have been previously used, but for cost reasons cheaper alternative with similar accuracy is searched for. Researched sensors include vibrating wire strain gauges, LVDTs, accelerometers, SAW sensors, semiconductor strain gauges, photoelectric sensors and ultrasonic sensors. It was concluded that accelerometers exhibit many good qualities especially for impact measurements in difficult conditions. A consistent method for position estimation was to detect the impact peaks from the data and only to integrate over the measured peaks to shorten the integral timespan. Minimizing the integral timespan, also minimizes the drift. To detect maximums of the impacts, clustering in conjunction with peak detection was used. To assess the accuracy of accelerometers' position estimates, some testing with a measurement system was also made. Tests were made with capacitive, thermal and piezoelectric accelerometers with varying test parameters to see how well each type of sensor performs in different scenarios. Both the impulse duration and sensor movement range were altered according to the known system's typical ranges. It was determined that accelerometers are a valid option for estimation of strain caused by impacts. The most accurate estimation was achieved with thermal and capacitive accelerometers. Though, piezoelectric and piezoresistive sensors should be preferred in the case of higher accelerations.Tässä työssä tutkittiin ja testattiin erilaisten anturien soveltuvuutta iskukuormien mittaamiseen. Työn tavoitteena on implementoida iskukuormien mittaus jo tunnetulle rakenteelle. Entuudestaan oli käytetty metallisia ja optisia venymäliuskoja, mutta kustannus-syistä johtuen etsittiin halvempaa vaihtoehtoa, jonka tarkkuus on samaa suuruusluokkaa. Työssä vertailtiin ja tutkittiin metallilankavenymäliuskoja, LVDT-antureita, kiihtyvyysantureita, SAW-antureita, puolijohdevenymäliuskoja, välosähköisiä antureita ja ultraääniantureita. Tultiin tulokseen, että kiihtyvyysanturit soveltuvat hyvin iskukuormien mittaamiseen. Iskukuorman aiheuttaman etäisyyden muutoksen estimoimiseen käytettiin menetelmää, jossa aluksi iskujen aiheuttamat huiput tunnistettiin datasta, jonka jälkeen vain ensimmäisen aallon yli integroitiin kahdesti paikkaestimaatin muodostamiseksi. Klusterointia käytettiin iskujen erottamiseksi toisistaan. Klusteroinnilla ja huipunhaulla saatiin integrointiväli minimoitua, jotta estimaattien arvot eivät ajelehtisi. Anturien ja estimointimenetelmän tarkkuuden selvittämiseksi rakennettiin testijärjestelmä. Antureita poikkeutettiin erilaisilla impulssien kestoilla ja voimakkuuksilla. Testejä tehtiin kapasitiivisilla, piezosähköisillä ja termokiihtyvyysantureilla. Kokeilla todistettiin, että kiihtyvyysanturit ovat validi vaihtoehto iskukuormien mittaamiseen. Tarkimmat estimaatit saatiin kapasitiivisella ja termokiihtyvyysanturilla. Tosin, piezosähköisten ja piezoresistiivisten kiihtyvyysantureiden käyttöä kannattaa harkita, kun kyseessä on suuret kiihtyvyydet

Moral crisis or immoral society? Russian values after the collaps of communism

'Häufig ist die Rede von der 'Krise der Moral' oder dem 'Wertevakuum' in Rußland. Gemeint sind damit das Fehlen allgemein akzeptierter Werte und Moralprinzipien nach dem Zusammenbruch des Kommunismus und alle negativen Phänomene in der russischen Gesellschaft, wie beispielsweise die zunehmende Kriminalität. In der russischen Gesellschaft ist eine Krise der Moral evident - es gibt keine allgemein akzeptierten Werte, die die frühere kommunistische Moral ersetzen könnten. Auf der Ebene des Individuums bestehen hingegen hohe Moralprinzipien, die zu einem großen Teil denen in den meisten europäischen Ländern ähneln. In dieser Hinsicht ist es übertrieben, von einer 'Krise der Moral' unter den Durchschnittsrussen zu sprechen. Die heutige russische Gesellschaft kann kaum mit dem Begriff 'Wertevakuum' charakterisiert werden. Im Gegenteil: Der Begriff 'Wertedschungel' ist geeigneter, die postkommunistische russische Gesellschaft zu beschreiben. In dieser Hinsicht unterscheidet sich Rußland nicht so sehr von anderen europäischen Ländern, in denen es verschiedene ideologische und religiöse Richtungen gibt, die ihre eigenen Wertesysteme haben. Aber in Rußland ist der ideologische Hintergrund ein anderer: Die Russen sind nicht gewohnt, zwischen verschiedenen ideologischen Richtungen zu wählen. Deshalb ist besonders die jüngere Generation im 'Wertedschungel' 'verloren' und kann kein einheitliches Weltbild mit einem bestimmten Wertesystem entwickeln. Trotz allem haben die meisten Russen klare Moralprinzipien in bezug auf die verschiedensten Lebensbereiche. Wichtigstes Quellenmaterial zu dieser Studie bilden drei Umfragen in Rußland aufgrund der World Values surveys. Die erste gesamtrußländische Umfrage fand im Januar 1991 statt (noch zu Zeiten des kommunistischen Systems), die zweite im August 1993 und die dritte im März-April 1996. In jedem Jahr wurden 1.500-2.000 Russen in ganz Rußland befragt. Dieses empirische Material ist Teil eines gemeinsamen Forschungsprojekts der Finnischen Akademie und der Rußländischen Akademie der Wissenschaften. Es wird in dieser Studie erstmals veröffentlicht.' (Autorenreferat)'There is currently much talk of a 'moral crisis' or a loss of values in Russia. With the collapse of the Soviet regime the commonly accepted values and moral principles of communism were discarded, leaving a kind of moral vacuum. At the same time, Russia saw the emergence of a number of negative social phenomena, in particular a sharp rise in crime. By contrast, a survey of individual Russians reveals an adherence to moral principles comparable with that of people in most other European countries. Thus, while Russian society does indeed seem to be undergoing a moral crisis, the values of individuals have remained relatively intact. Contemporary Russian society is characterised not so much by a lack of values as by a myriad of competing ideological and religious movements each offering its own value system. In this respect, Russia does not differ all that much from other European countries. What is different is the ideological background: after living for decades under a one-party system Russians are unaccustomed to discriminating between different ideologies. Amid the 'jungle' of conflicting viewpoints, young people, in particular, find it difficult to form a coherent view of the world with a defined value system. For all that, most Russians hold clear moral principles concerning various areas of life. The primary sources for this study are three World Values surveys conducted in Russia in January 1991 (when the communist system was still in place), in August 1993 and in March-April 1996. On each occasion 1,500-2,000 people were interviewed all over Russia. The empirical data thus gathered form part of a joint research project between the Academy of Finland and the Russian Academy of Sciences. It is published here for the first time.' (author's abstract

China’s Changing Role in the New Era, a case study based on China’s first overseas military base in Djibouti

China´s foreign policy has been radically changing from the position of passive observer to active policy participant. This change can be examined in various ways through China´s actions in bilateral relations, world politics and multilateral institutions. China´s changing foreign policy is well researched and highly disputed. With this thesis the objective is to further elaborate these changes as well as participate in the wider discussion over China´s foreign policy. The study partakes in the discussion through a detailed case study based on China´s first overseas military base in Djibouti. The case study answers the research questions of how does China reason the opening of the military base in Djibouti and how the reasons portray the changes of China´s foreign policy and finally what sort of implications does the opening have for the future. The study was conducted as a case study which supported open-minded and objective viewpoint for analysis. Official Ministry of Foreign Affairs press statements and People´s Daily and Global Times news articles were chosen as primary data. In total there were around ten official statements from Ministry of Foreign Affairs and 55 news articles from People´s Daily and Global Times. Due to both of the primary sources being strictly under the rule of China´s Communist Party, the data provided insightful glance on China´s foreign policy. Data was further analyzed by using content analysis to highlight and discover themes and connections with the current foreign policy. The data suggests that while opening a military base is a new step on China´s security policy, the reasoning follows China´s well-established themes of non-interference and peaceful development. While at times contradicting, it seems unlikely that China is abandoning neither of these policies, but the terms´ meanings are developing and changing. It is likely that in the future the needs of People´s Liberation Army and China´s foreign policy drift further away from each other which will cause a stir. While Chinese base in Djibouti is unique in many ways, it can be seen as only testing ground for future military bases

”Cute Is a Word That Only Women Use” : Linguistic Stereotyping in the Contemporary Hollywood Blockbuster

Sosiolingvistisessa pro-gradu -tutkielmassani tarkastellaan englannin kielen perinteisiä sukupuolittuneiksi koettuja kielenpiirteitä, niihin yhdistettyjä sukupuolistereotypioita ja niiden esiintymistä viimevuosien Hollywood -menestyselokuvissa. Tutkielmani selvittää, tunnistetaanko nämä perinteiset, vuosikymmeniä vallinneet uskomukset sukupuolittuneista kielenpiirteistä edelleen ja tutkii sitä, mihin sukupuoleen nämä kielen piirteet yhdistetään. Lisäksi tutkielma tarkastelee näiden kielellisten sukupuolistereotypioiden leviämistä Suomeen ja tämän leviämisen mahdollista yhteyttä Hollywood -menestyselokuvassa esiintyvään dialogiin. Tutkielman tulokset pohjautuvat verkossa toteutettuun kyselytutkimukseen. Tutkielmani teoriatausta perustuu ensisijaisesti kielitieteilijä Robin Lakoffin teoksessaan Language and a Woman’s Place (1975) esittämiin väittämiin spesifeistä kielipiirteistä, jotka voidaan katsoa perinteisiksi englannin kielen kielellisiksi sukupuolistereotypioiksi. Tutkielma pyrkii valottamaan massakulttuurissa käytetyn englannin kielen vaikutusta sukupuolittuneiden kielistereotypioiden muodostumiseen ja vahvistumiseen. Analyysin kohteeksi ovat valikoituneet Hollywood-menestyselokuvat elokuva-alalla vallitsevan sukupuoliepätasa-arvon sekä Hollywoodin mittavan vaikutusvallan vuoksi. Lisäksi Hollywood-elokuvien dialogia ei ole aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu näiden stereotyyppisten perinteisten kielipiirteiden näkökulmasta. Kyselytutkimuksessa pyydettiin osallistujia arvioimaan kymmentä vuorosanasitaattia, jotka oli valikoitu vuosina 2017–2018 tuotetuista Hollywood –menestyselokuvista ja jotka sisälsivät Lakoffin nimeämiä, sukupuolittuneiksi koettuja kielenpiirteitä. Kyselyn avulla tutkittiin, mitkä kielelliset piirteet vaikuttavat mielipiteen muodostumiseen puhujan sukupuolesta, kun vuorosanasitaattien puhujaa eikä kontekstia tiedetä. Osallistujien tuli valita mihin sukupuoleen he yhdistävät kunkin vuorosanasitaatin kolmesta vaihtoehdosta: nainen, mies ja en osaa sanoa. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus vastata vapaaehtoiseen avoimeen kysymykseen, jossa pyydettiin kommentoimaan annettua vastausta. Kyselyyn oli mahdollista osallistua, mikäli henkilö puhui äidinkielenään joko Amerikan englantia tai suomea. Kyselyyn osallistui 100 henkilöä ja sen tulosten analyysi toteutettiin vertaamalla saatuja vastauksia vastaajien iän, sukupuoli-identiteetin ja äidinkielen perusteella. Tutkielman päälöydöksiä olivat se, että perinteisesti sukupuolittuneiksi koetut kielen piirteet tunnistettiin pääosin hyvin, sekä se, että osallistujien vastaukset eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eronneet merkittävästi toisistaan. Ensin mainittu löydös osoittaa, että osallistujat tunnistavat kielen piirteet ja yhdistävät ne siihen sukupuoleen, johon stereotypiat on perinteisesti liitetty. Jälkimmäinen löydös puolestaan merkitsee sitä, että englannin kielen sukupuolistereotypioiden tunnistaminen ei katso ikää, sukupuoli-identiteettia eikä äidinkieltä. Lisäksi kyselyn laadullisesta aineistosta nousi esille kiinnostava sivulöydös: vuorosanasitaattien semanttinen sisältö sekä kyselytutkimukseen vastanneiden sitaateille luomat kuvitteelliset kontekstit vaikuttivat suuresti siihen, mihin sukupuoleen vuorosanasitaatit yhdistettiin. Löydös on merkityksellinen, sillä se viittaa siihen, että kielelliset sukupuolistereotypiat pohjautuvat mahdollisesti enemmän kielen semanttisiin ja pragmaattisiin ominaisuuksiin kuin näihin vuosikymmeniä tutkittuihin, perinteisesti sukupuolittuneina pidettyihin kielen piirteisiin

Attitudes and public punishment preferences : Finnish results of Scandinavian sense of justice research

Opinion polls have repeatedly shown that populations favour severe penalties for offenders. However, surveys using a case vignette method, where the attributes of the case described to the respondents are varied, produce more versatile results. Such research gives a nuanced picture of punitive attitudes. In this study, the sentence decisions of laypeople who are informed about the offender’s criminal history, ethnic background, gender, social issues and substance abuse were examined. A representative mail survey collected in Finland as part of Scandinavian sense of justice research was used as empirical data. Respondents were presented with six criminal cases and asked to determine sentences for them. All respondents received the same vignettes, but the background attributes of the offenders varied randomly. This study showed that all the background attributes had a clear connection to the sentence decisions. Considering these results, the idea of a ‘general punitive attitude’, which is commonly used in academic literature, appears to be too simple of a way to look at the relationship between attitudes and punishment decisions.Opinion polls have repeatedly shown that populations favour severe penalties for offenders. However, surveys using a case vignette method, where the attributes of the case described to the respondents are varied, produce more versatile results. Such research gives a nuanced picture of punitive attitudes. In this study, the sentence decisions of laypeople who are informed about the offender’s criminal history, ethnic background, gender, social issues and substance abuse were examined. A representative mail survey collected in Finland as part of Scandinavian sense of justice research was used as empirical data. Respondents were presented with six criminal cases and asked to determine sentences for them. All respondents received the same vignettes, but the background attributes of the offenders varied randomly. This study showed that all the background attributes had a clear connection to the sentence decisions. Considering these results, the idea of a ‘general punitive attitude’, which is commonly used in academic literature, appears to be too simple of a way to look at the relationship between attitudes and punishment decisions.Peer reviewe

Integrating theory and practice in social work : An intervention with practitioners in Finland

How could social workers apply theory in their everyday practice? According to John Dewey, theories are helpful instruments in analysing situations and forming hypotheses which are tested in practical experiments. Inspired by Dewey’s pragmatist philosophy, we designed a “Practice and Theory” pilot intervention group in which social workers were provided external, theory-driven supervision. This research is a three-case study of the pilot intervention group. Based on a thematic analysis of reflective discussions during the last group sessions and follow-up group interviews, we investigate the difficulties the social workers described in applying theoretical knowledge to practice. We explore what consequences they recognized when reflecting on and experimenting with theoretical knowledge. Our study demonstrates that the major barriers were lack of time and access to theories, difficulties in changing one’s own practice and establishing supportive structures, the lack of competence to understand the role theories and having become estranged theories. However, the positive consequences experienced in the three Practice and Theory groups suggest that the pilot intervention could serve as a potential model for integrating theoretical research into practice. The participants considered that reflecting theories enabled new understanding as well as allowed experimenting with new ways of operating. Participating in the group also improved social workers’ argumentation, helping them to recognize their own expertise. It also raised professional self-esteem and enabled self-development. In the group, the dialogical, reflective and experimental inquiry were key to understanding how theoretical knowledge can open new perspectives.Peer reviewe

Jane Addams and Epistemic Agency in Contemporary Social Work

This chapter discusses Addams’s views on knowledge and how they resonate with evidence-informed and theory-informed social work today. Addams and her colleagues adopted the pragmatist method in experimenting and observing the consequences. Besides experiential and sympathetic knowledge, they also applied multidisciplinary knowledge. The chapter illustrates through a social workers’ group intervention model how Addams’s perspectives on knowledge application have contemporary applicability in social work. In the three analyzed groups, the social workers consciously applied the pragmatist method. The participants experienced this supported them to make their interpretations more explicit or to find new ways to operate in clinical work. This can be described as strengthening their personal epistemic agency. At the same time, the shared discussions and active listening within the group enabled epistemic agency at a collective level. To achieve this, having the group as an organizational structure was significant. Epistemic agency is a metacognitive skill that is at the core of the pragmatist method and is a characteristic of a research-minded practitioner. For contemporary social work, Addams’s thoughts on the scientific mindset, the pragmatist attitude, and using multidisciplinary research could provide insights to obtain a wider understanding of evidence-informed and theory-informed social work as a process.Non peer reviewe

OBITUARY Albert de la Chapelle (1933-2020)

Non peer reviewe