Historian hajuista tuoksujen tulevaisuuteen : pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen keskeiset päätökset Espoon näkökulmasta

Tässä kirjassa käydään läpi pk-seudun jätevedenkäsittelyn historia ja yhteistyövaiheet aina 1950-luvulta 2010-luvulle asti Espoon näkökulmasta. Tutkimuksen pääkysymyksiä ovat mm.: – Miksi jätevesien puhdistaminen on keskitetty vain yhteen puhdistamoon? – Miksi Espoossa tehdään ylikunnallista yhteistyötä jätevesienpuhdistuksessa? – Miten jätevesien puhdistusyhteistyö on alkanut ja muuttunut vuosien varrella? – Miksi puhdistetaan naapurikuntien jätevesiä? – Millaista keskustelua jätevedet ovat herättäneet menneisyydessä ja millaista tulevaisuutta koskevaa keskustelua niistä on käyty? Oikean strategian toteuttamisessa tarvitaan yhteistyötä ja osaavaa johtamista. Espoo on voinut historiassa käyttää omien resurssiensa lisäksi vesihuollossa myös naapurikuntien resursseja. Nyt tarkastelukohteena olevan jätevesienpuhdistuksen osalta tämä on tarkoittanut sitä, että naapurikunnat ovat maksaneet osansa ja osin enemmänkin kuin osansa jätevesiensä puhdistamisesta ja varsinkin Suomenojan jätevedenpuhdistamosta. Näiden lisäresurssien turvin historian saatossa kertyneet resurssit ovat mahdollistaneet nykyisen hyvän tilanteen pitkän tähtäimen strategisten päätösten avulla. Näistä strategisista päätöksistä yksi konkreettisin näyttö ovat jätevesiä koskevat sopimukset naapurikuntien kanssa. Sopimukset ja niiden takana olleet päätökset ovat hyvin kaukonäköisiä ja kaikkia osapuolia sitovia. Ne osaltaan mahdollistavat, että valittavana on ollut kehityspolkuja, joita kaikkialla ei ole ollut käytössä. Vuoden 2010 alusta alkaen Espoon vesihuolto on toiminut yhdessä pk-seudun organisaatiossa alueen muiden vesilaitosten kanssa, HSY:n organisaation alaisuudessa

Globaali katsaus ympäristöhistoriaan

Arvosteltu teos: Thinking through the environment: Green approaches to global history / edited by Timo Myllyntaus. Cambridge : White Horse Press, cop. 2011

Valkea kaupunki, mustat vedet: Helsingin vedet 1800-luvun lopusta 2000-luvulle

Helsingin vedet 1800-luvun lopusta 2000-luvulle -tutkimus antaa yleiskuvan vesihuollon pitkästä kehityksestä ja ihmisen ja eri vesien suhteesta Helsingissä. Tässä kirjassa annetaan myös tietoa Suomen jätevedenpuhdistuksen historian monista vaiheista keskittyen Helsinkiin sekä perehdytään siihen, mitä vesi merkitsi ja miten siihen suhtauduttiin eri aikoina. Kirjassa perehdytään muun muassa Vantaanjoen ristiriitaiseen, mutta keskeiseen rooliin sekä viemärinä että raakavesilähteenä, saastumattoman ja riittävän raakavesivesilähteen löytämiseksi tehtyihin varhaisiin pohjavesitutkimuksiin, ulosteongelman ratkaisuun sekä Päijänteen ottamiseen raakavesilähteeksi. Teos taustoittaa viemäröinnin ja jätevesienpuhdistuksen historiaa koko Euroopan mittakaavassa tuhansien vuosien takaa. Erityisesti perehdytään Suomessa tehtyihin ratkaisuihin ja syvällisemmin Helsingin viemäröinnin varhaisiin vaiheisiin ja jätevedenpuhdistuksen alkutaipaleeseen. Keskeiseksi nousevat kysymykset, mitä toimia toteutettiin kun tavoitteeksi otettiin vesistöjen puhdistuminen, miten nämä toimenpiteet ovat vaikuttaneet asukkaiden elämään ja ympäristön tilaan. Lisäksi pohditaan mitkä ovat tulevaisuuden haasteet vesihuollon ammattilaisten näkökulmasta katsottuna

Valkea kaupunki, mustat vedet

White City, Black Waters is written by Adjunct Professor, PhD Petri S Juuti. The book examines how water and waste water services and water protection started and developed in Helsinki and Greater Helsinki area from late 1800s to the 2000s. Furthermore, it is discussed what are the challenges of the future looked from the point of view of the professionals of the water sector

Seinäjoen Vesi 100 vuotta : Parhaaseen pohjaveteen ja tehokkaaseen jätevesihuoltoon

publishedVersionPeer reviewe

Vinttikaivosta vesiyhtiöön

Painetun kustantaja HS-Vesi Oy "Vinttikaivosta vesiyhtiöön" kirjan ovat kirjoittaneet dosentti Petri Juuti ja tekn. tri Riikka Rajala Tampereen yliopistosta. Erilaisia kunnallisia yhteistyöhankkeita ja ylikunnallista yhteistyötä on Suomessa ollut jo useita vuosikymmeniä, mutta aidosti alueellisesti toteutettuja kuntien laitoksista yhdistettyjä vesihuoltolaitoksia oli ennen vuotta 2007 vain yksi, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy eli lyhyemmin HS-Vesi. Se perustettiin vuonna 2001. Vesihuollon ratkaisut usein ennakoivat - ja tasoittavat osaltaan tietä - kuntarakenteen muutoksia. Näin kävi Hämeenlinnan seudullakin, kun vuoden 2009 alussa Hämeenlinnan kaupunkiin yhdistettiin Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos. Kuntien valtuustot tekivät asiasta päätökset 26. marraskuuta 2007. Mukaan kuntaliitokseen toivottiin myös Hattulaa ja Janakkalaa, mutta molemmat päättivät jäädä liitoksen ulkopuolelle. Vaikka Suomen ensimmäinen alueellinen vesiyhtiö on vielä varsin nuori, on HS-Veden edeltäjien historia jo vuosisadan mittainen. Vettä ovat ihmiset ja yhdyskunnat tarvinneet aina. Ennen Hämeenlinnan vesilaitoksen perustamista 1800-1900-lukujen vaihteessa vesitilanne kaupungissa oli huono, vettä oli liian vähän ja kaivot olivat valtaosin saastuneet kaupunkialueella harjoitetun maatalouden vuoksi. Vettä ei myöskään riittänyt tarpeeksi tulipalojen sammutukseen. Useiden ehdotusten ja yritysten jälkeen vuonna 1910 valmistui Hämeenlinnan Ahvenistolle ensimmäinen vesilaitos, joka perustui pohjaveden käyttöön. Ratkaisuiltaan laitos osoittautui varsin toimivaksi, sillä vettä otetaan Ahvenistosta vielä 100 vuotta myöhemmin. Laitoksen käyttöönotosta tulee täyteen 100 vuotta marraskuun 23. päivänä 2010

Yhteistyöllä Voimaa. EPV 1952-2012

Etelä-Pohjanmaa oli 1900-luvun alkupuoliskon moneen pieneen laitokseen ja voimayhtiöön hajaantuneena suurten sähköntoimittajien armoilla, kunnes maakunnan oma yhteinen voimayhtiö EPV perustettiin 16.10.1952. Taustalla oli maakunnan sähköntarpeen kasvu ja halu täyttää sähkönkysyntä omin voimin yhteistyötä tekemällä

Watering the city of Tampere from the mid-1800s to the 21st century

The history and development of Tampere, the biggest inland city in the Nordic countries, have been shaped extensively by issues related to water and water management over the years. The city was established along rapids that cut their way through the glacio-fl uvial esker between two large lakes some 7 500 years ago (Tikkanen 2006). Tampere is the city with the longest history of modern industrial enterprises in Finland, and it is currently known for its high-tech industries, including the research centres of Nokia, the world’s largest manufacturer of mobile devices. The company has its origins in the industries established downstream from Tampere in the neighbouring municipality ­ Nokia. Tammerkoski Rapids and its banks were a favourable location for a town due to the available water power and the lakes suitable for waterborne transport. In the beginning of the 19th century, peasants built a channel in the upstream part of the rapids; a cotton mill and an engineering works were founded in the early 1820s followed later by other industrial activities. As early as in the 1830s, water was pumped from the lake above the City of Tampere and led via a wooden pipe to the centre. The fi rst, bigger water works and sewerage system was started in the early 1880s while the highpressure system followed in 1898. The fi rst phase of a piped sewerage system was completed in 1894. By the 1950s and ‘60s the waters upstream and downstream from the City of Tampere had become deteriorated but the introduction of effi cient water pollution control allowed them to recover surprisingly fast. Groundwater utilization was suggested in the 1910s and has been implemented to some extent since the 1950s ­ to be possibly followed by artifi cial recharge in the early 2010s. Presently interest towards long-term experiences and water history seem to be increasing worldwide. We hope that this case of one city up North could, for its part, remind of the necessity and need to explore the history of water and sanitation in all cities and communities of the "global village" and promote comparative studies for a better understanding of the applicable key principles and practices

Vesi ei jouda seisomaan. Kurikan vesihuollon historia

Tämä dosentti, FT Petri Juutin ja tekniikan tohtori Riikka Rajalan kirjoittama Kurikan vesihuollon historiasta kertova kirja valottaa vesihuollon kehityskaarta niin Kurikassa kuin Jurvassakin. Ennen tämän kirjan kirjoittamista Kurikan vesihuollon historiasta oli vain vähän dokumentoitua tietoa. Vesihuollon kehittymistä kuvataan arkistoaineistojen, kirjallisuuden, sanomalehtiuutisten, haastattelujen sekä valokuvien avulla. Kurikassa kairattiin puuputkia ainakin jo 1910-luvulla. Kurikan keskustan vesihuollosta huolehti vuodesta 1951 alkaen Kurikan Vesiosuuskunta, jossa kunta oli merkittävä omistaja. Vedenkulutuksen lisääntyessä vesiosuuskunnan kapasiteetti ei enää riittänyt, jolloin alettiin etsiä uusia vesilähteitä ja pohtia myös ratkaisuja vesihuollon järjestämiseksi