Tässä kirjassa käydään läpi pk-seudun jätevedenkäsittelyn historia ja yhteistyövaiheet aina 1950-luvulta 2010-luvulle asti Espoon näkökulmasta. Tutkimuksen pääkysymyksiä ovat mm.:
– Miksi jätevesien puhdistaminen on keskitetty vain yhteen puhdistamoon?
– Miksi Espoossa tehdään ylikunnallista yhteistyötä jätevesienpuhdistuksessa?
– Miten jätevesien puhdistusyhteistyö on alkanut ja muuttunut vuosien varrella?
– Miksi puhdistetaan naapurikuntien jätevesiä?
– Millaista keskustelua jätevedet ovat herättäneet menneisyydessä ja millaista tulevaisuutta koskevaa keskustelua niistä on käyty?
Oikean strategian toteuttamisessa tarvitaan yhteistyötä ja osaavaa johtamista. Espoo on voinut historiassa käyttää omien resurssiensa lisäksi vesihuollossa myös naapurikuntien resursseja. Nyt tarkastelukohteena olevan jätevesienpuhdistuksen osalta tämä on tarkoittanut sitä, että naapurikunnat ovat maksaneet osansa ja osin enemmänkin kuin osansa jätevesiensä puhdistamisesta ja varsinkin Suomenojan jätevedenpuhdistamosta. Näiden lisäresurssien turvin historian saatossa kertyneet resurssit ovat mahdollistaneet nykyisen hyvän tilanteen pitkän tähtäimen strategisten päätösten avulla. Näistä strategisista päätöksistä yksi konkreettisin näyttö ovat jätevesiä koskevat sopimukset naapurikuntien kanssa. Sopimukset ja niiden takana olleet päätökset ovat hyvin kaukonäköisiä ja kaikkia osapuolia sitovia.
Ne osaltaan mahdollistavat, että valittavana on ollut kehityspolkuja, joita kaikkialla ei ole ollut käytössä. Vuoden 2010 alusta alkaen Espoon vesihuolto on toiminut yhdessä pk-seudun organisaatiossa alueen muiden vesilaitosten kanssa, HSY:n organisaation alaisuudessa
