Hoitotyön johtamisen ja työyhteisön sisäisen yhteistyön vaikutus hoitotyön tulokseen ja hoidon laatuun

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella minkälainen vaikutus hoitotyön johtamisella sekä työyhteisön sisäisellä yhteistyöllä on hoitotyön tulokseen ja hoidon laatuun. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksen keinoin siitä, minkälaisiin asioihin hoitotyön johtamisessa sekä yhteistyössä tulisi kiinnittää huomiota, jotta voitaisiin tuottaa mahdollisimman laadukasta ja tuloksellista hoitotyötä. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku suoritettiin neljään eri tietokantaan helmi-maaliskuussa 2018. Lisäksi suoritettiin manuaalinen haku. Hakutulosten rajauksessa käytettiin ennalta määrättyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan laadukkaalla, vahvalla ja luottamuksellista ilmapiiriä luovalla hoitotyön johtamisella voidaan vaikuttaa positiivisesti hoitotyön laatuun ja tulokseen. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä tukemalla voidaan vaikuttaa positiivisesti hoitotyön laatuun ja tulokseen. Nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä tulisi huomioida laadukkaan hoitotyön ja yhteistyön tukemisen positiivinen vaikutus hoitotyön laatuun ja tulokseen. Moniammatillisen yhteistyön ja johtamista tukeviin koulutuksiin tulisi kiinnittää huomiota. Kotimaista tutkimustietoa aiheesta on vähän. Tarvitaan lisää tietoa suomalaisen hoitotyön johtamisen sekä yhteistyön vaikutuksista hoitotyön laatuun ja tulokseen

Body composition and physical fitness in adults born small for gestational age at term : a prospective cohort study

Peer reviewe

Body composition and physical fitness in adults born small for gestational age at term:a prospective cohort study

Abstract There is lack of research on body composition and physical fitness in individuals born small for gestational age (SGA) at term entering mid-adulthood. We aimed to investigate these outcomes in adults born SGA at term. This population-based cohort study included 46 adults born SGA with birth weight < 10th percentile at term (gestational age ≥ 37 weeks) (22 women, 24 men) and 61 adults born at term with birth weight ≥ 10th percentile (35 women, 26 men) at 32 years. Body composition was examined anthropometrically and by 8-polar bioelectrical impedance analysis (Seca® mBCA 515). Fitness was measured by maximal isometric grip strength by a Jamar hand dynamometer, 40-s modified push-up test and 4-min submaximal step test. Participants born SGA were shorter than controls, but other anthropometric measures did not differ between the groups. Men born SGA had 4.8 kg lower grip strength in both dominant (95% CI 0.6 to 9.0) and non-dominant (95% CI 0.4 to 9.2) hand compared with controls. Grip strength differences were partly mediated by height. In conclusion, body composition and physical fitness were similar in adults born SGA and non-SGA at term. Our finding of reduced grip strength in men born SGA may warrant further investigation