Herding during COVID-19 pandemic : Evidence from Finnish stock market

Herding represents an occurrence in investors’ decision-making process which roots from animal behaviour and has been extended to characterize analogous human behaviour in finan-cial markets. Both individual and institutional investors exhibit this behaviour, with key differ-ences being the reasons to herd and the outcomes of herding. This thesis examines whether a behavioural bias called herding occurs in Finnish stock market. The focus is to find out whether a sudden global health crisis has affected in investors herd mentality. Utilizing the Cross-sectional Standard Deviation (CSSD) and Cross-sectional Absolute Deviation (CSAD) models, this study aims to detect market-wide herding to be prominent in Finnish stock market during time periods of 01.01.2018 – 31.12.2019 and 01.01.2020 – 31.12.2021. In con-tinuation, the intensity of herding between the two sample periods is compared. The study hypothesizes herding to be more prominent during the second time period due to increased market uncertainty caused by the negative news about COVID-19 pandemic. Following the research hypotheses this thesis presents the existing literature on herding on different markets. Hypotheses of herding to be present in Finnish stock market are based on existing literature and studies on topic exhibiting the presence of herding in various markets. The literature review discusses the fundamentals of herding as a part of behavioural finance. In continuation, examples of other behavioural biases strongly connected to herding are pre-sented. Different forms of intentional and spurious herding are explained and traditional fi-nancial theories such as efficient market hypothesis, CAPM, three factor model and five factor model are discussed and challenged by behavioural finance. Data of the study consists of daily closing prices for 25 most actively traded stocks in Finnish stock market. Despite hypothesized increase in herding in Finnish stock market during the COVID-19 time period, the results of the study exhibit herding to be absent in Finnish stock market during both of the observed time periods. When considering herding to cause the mar-ket to be irrational, Finnish stock market seems to function rationally, as evidenced by the CSSD and CSAD results. Despite the increased uncertainty in the market, Finnish stock market appears to be rather resilient to impacts of global health crisis. Absence of herding in Finnish stock market especially during the COVID-19 time period highlights the importance of consid-ering other behavioural biases to explain market movements and investors’ decision making.Laumakäyttäytyminen on osa käyttäytymistiedettä, joka juontaa juurensa eläimistä. Ihmisten laumakäyttäytymistä esiintyy rahoitusmarkkinoilla sijoittajien sijoituspäätöksissä. Lauma-käyttäytymiselle alttiita ovat sekä yksityiset, että institutionaaliset sijoittajat. Sekä syyt miksi yksityiset- ja institutionaaliset sijoittajat laumautuvat, että seuraukset heidän laumautumises-taan eroavat. Tämä tutkielman tarkoituksena on löytää koko markkinan laajuista laumakäyt-täytymistä Helsingin pörssistä. Pääpainona tutkielmassa on tarkastella, onko maailmanlaajui-sella terveyskriisillä ollut vaikutusta sijoittajien laumautumiseen. Tarkastelu tehdään Cross-sectional Standard Deviation (CSSD) ja Cross-sectional Absolute Deviation (CSAD) malleilla. Malleilla on tarkoitus löytää koko markkinan laajuista laumakäyt-täytymistä ajanjaksoilta 01.01.2018 – 31.12.2019 ja 01.01.2020 – 31.12.2021. Tutkielma tar-kastelee, mikäli laumakäyttäytyminen on ollut näkyvämpää jommankumman jakson aikana. Hypoteesina on, että laumakäyttäytyminen näyttäytyisi voimakkaampana jälkimmäisen ajan-jakson aikana. Tämän oletetaan johtuvan kasvaneesta epävarmuudesta osakemarkkinoilla, joka taas on seurausta median luomista uhkakuvista liittyen COVID-19 pandemiaan. Hypoteesien jälkeen, tutkielma esittelee kirjallisuutta ja relevantteja tutkimuksia aiheeseen liittyen. Tämän tutkielman hypoteesit on muodostettu jo olemassa olevien relevanttien tutki-musten tulosten pohjalta. Laumakäyttäytymistä on useaan otteeseen löydetty eri markkinoil-ta, jonka vuoksi tutkielma olettaa sitä esiintyvän myös Suomen osakemarkkinoilla. Kirjalli-suuskatsaus koostaa kokonaiskäsityksen laumakäyttäytymisen eri muodoista. Tämän lisäksi kirjallisuuskatsauksessa esitellään relevantit perinteiset rahoitusteoriat, joita behavioristinen rahoitus haastaa. Tutkimuksen data koostuu Helsingin pörssin 25:n aktiivisimmin vaihdetun osakkeen päivittäi-sistä päätöshinnoista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Helsingin pörssissä ei esiinny laumakäyttäytymistä näinä valittuina ajanjaksoina. CSSD- ja CSAD-mallien tuloksista huoma-taan, että jos epärationaalisuutta mitataan laumakäyttäytymisen määrällä, Helsingin pörssis-sä sijoittajien voidaan sanoa toimivan rationaalisesti. Vaikka markkinoiden epävarmuusteki-jöiden määrä nousi COVID-19 pandemian alkamisen jälkeen, se ei vaikuttanut sijoittajien lau-makäyttäytymiseen Suomessa. Markkinoiden liikehdintää tulisikin tarkastella jostain muusta behavioristisen rahoituksen näkökulmasta, sillä liikehdintä Helsingin pörssissä ei vaikuta ole-van seurausta sijoittajien laumakäyttäytymisestä

Bolsa Família's educational condition and educational inequality in Brazil

Sosiaalipolitiikan Pro gradu-tutkielmani käsittelee brasilialaista vastikkeellista tulonsiirto-ohjelmaa Bolsa Famíliaa ja siihen liittyvän ehdon, lasten koulutukseen osallistumisen, arviointia sosiaalisen tasa-arvon näkökulmasta. Bolsa Família on köyhille perheille suunnattu vastikkeellinen tulonsiirto, jonka saamiseksi perheiden täytyy täyttää tietyt ehdot: Perheiden lasten täytyy osallistua koulutukseen, odottavien äitien ja lasten käydä terveystarkastuksissa ja perheen tulojen täytyy alittaa ohjelmalle asetettu minimiraja, joka on noin puolet Brasilian minimipalkasta. Tuen määrä riippuu perheen tulotasosta ja lasten määrästä. Bolsa Famíliaa saa noin 14 miljoonaa perhettä Brasiliassa. Brasilian noin 200-miljoonaisen populaation sosioekonomiset erot ovat valtavat. Brasiliaa kuvatankin usein ristiriitojen maaksi ja sosiaalisen epätasa-arvon rakenteet ovat syvälle yhteiskuntaan juurtuneet. Työni taustoittavassa osuudessa käyn läpi brasilialaisen sosiaalivaltion historiaa ja teoreettisessa katsauksessa käsittelen sosiaalista epätasa-arvoa köyhyyden ja tuloerojen, työn ja syrjäytymisen sekä brasilialaisen koulutusmaailman kautta. Tässä työssä olen keskittynyt koulutukselliseen tasa-arvoon ja Bolsa Famílian merkitykseen inhimillisen ja kulttuurisen pääoman lisääntymisen mahdollistajana. Tutkimuskysymykseni on: Miten Bolsa Famílian koulutuksellista ehtoa on arvioitu ja mikä on sen merkitys sosiaalisen epätasa-arvon vähentämisen näkökulmasta? Aineistoni kattaa 15 ohjelman koulutusehdon evaluaatioraporttia ja metodologia on laadullinen sisällön analyysi. Olen analysoinut aineistoani luokittelemalla evaluaatioissa käytetyt indikaattorit kolmeen kategoriaan, jotka ovat koulutuksen saavutettavuus, koulutukseen osallistuminen ja koulumenestys. Olen analysoinut näiden kategorioiden kautta, miten evaluaatiot tunnistavat sosiaalisen epätasa-arvon ja koulutuksen yhteyden. Päätulokseni on, että huolimatta siitä, että Bolsa Famílian edunsaajat ovat menestyneet näiden kolmen kategorian valossa paremmin kuin verrokkiryhmät, on taustalla kuitenkin muita ilmiöitä, joihin ohjelma ei suoraan tarjoa ratkaisua. Ylisukupolvinen köyhyys aiheuttaa paitsi esimerkiksi syrjäytymistä virallisilta työmarkkinoilta, myös huonompia oppimistuloksia. Toisaalta huono laatu erityisesti julkisessa, maksuttomassa peruskoulussa pahentaa kierrettä, sillä huonot oppimistulokset estävät jatkokoulutukseen pääsyn ja sitä kautta sosiaalisen luokkanousun. Johtopäätöksissä reflektoin tutkimustani paitsi Brasilian nykyiseen poliittiseen ja taloudelliseen todellisuuteen myös Suomen ja Euroopan vaikeaan tilanteeseen, jossa hyvinvointivaltion menoja halutaan leikata ja tehdä suuria rakenteellisia uudistuksia. Hyvinvointivaltion kehityksessä tulisi päättäjillä olla malttia ja pitkäjänteisyyttä. Vaikutusarviointeja on parempi tehdä ennemmin kuin myöhemmin, vaikka vaikutukset näkyvät vasta kymmenien vuosien kuluessa. Tämän valossa olisi tärkeää, että myös Brasilian sosiaalipolitiikan kehittämisessä katsottaisiin syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin ja etsittäisiin syitä hyvinvointierojen ja epätasa-arvon olemassaololle

Johdon laskentatoimen rooli ja käyttötavat uusien tuotteiden kehitysprojektissa

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää ja havainnollistaa, miten johdon laskentatoimi näkyy tuotekehitysprojekteissa sekä millaisia ongelmia sen käyttöön liittyy kyseisissä projekteissa. Aihetta on tutkittu vuosien saatossa melko paljon, ja etenkin viime vuosina tutkimusyhteisö on toden teolla herännyt tutkimaan aihetta ja siihen liittyviä eri lähestymiskulmia. Tämä myöskin osaltaan kertoo aiheen mielenkiinnosta yleisellä tasolla. Ensimmäisessä varsinaisessa käsittelyluvussa käsitellään johdon laskentatoimea, sen yleisiä rooleja organisaatioissa sekä sitä, millaista informaatiota se pystyy omalla toiminnallaan yleisesti tarjoamaan. Seuraava luku keskittyy tuotekehitysprojektien käsittelyyn kahdesta eri näkökulmasta. Näistä ensimmäinen keskittyy käsittelemään projekteja investointeina ja jälkimmäinen erilaisiin vaikuttaviin tekijöihin tuotekehitysprojektien taustalla. Viimeinen käsittelyluku ennen päätelmiä keskittyy johdon laskentatoimen ja tuotekehitysprojektien väliseen suhteeseen sekä niiden välillä vallitseviin ongelmiin. Lopuksi päätelmissä nostetaan esille keskeisimmät havainnot, jotka työssä saatiin selville. Esiin nousi erilaisia haasteita, joita laskentatoimen käyttämiseen liittyy tuotekehitysprojekteissa. Nämä haasteet johtuvat usein eri funktioiden välisistä näkökulma- sekä ymmärryseroista. Esiin nousi kuitenkin myös se, että laskentatoimea voidaan hyödyntää tuotekehitysprojektin eri vaiheissa, ja sen avulla on mahdollista saavuttaa hyötyjä läpi projektin. Tämä selittyi pitkälti sillä, että laskentatoimi tarjoaa tuotekehitykselle työkalun, jota heillä ei omasta takaa ole käytössään, jolloin myös tuotekehitysprojektin resurssit voidaan tehokkaammin kohdistaa varsinaiseen tuotekehitykseen

Översikt av isarna vintern 1936/37

Referat: Ubersicht über die Eisverhältnisse im Winter 1936/37 an den Küsten Finnland

Yleiskatsaus talven 1933-34 jääsuhteisiin

Referat: Übersicht der Eisverhältnisse im Winter 1933-34 an den Küsten Finnland

“You Should Have Told Me That Earlier” : Ethnic Return Migrants’ Accounts of Discrimination

In this article, we take a discursive psychological approach to study how ethnic return migrants discuss and account for episodes of discrimination, with a special focus on discursive strategies employed to deal with discrimination. The data come from nine focus group discussions held with ethnic Finnish migrants who have moved to Finland in adulthood from Russia, Canada, or the United States. Results of the analysis show two distinct ways of dealing with discrimination: problematising discrimination and downplaying discrimination. Problematising was accomplished by showing the critical difference between being categorised as Finnish or non-Finnish and challenging the criteria of Finnishness. Strategies of downplaying included normalising discrimination and emphasising positive experiences. The findings are discussed in relation to ethnic return migrants’ identity work and belonging to broader society.Peer reviewe