Freshwater ecosystem services in Finland

Ecosystem services have become a significant multidisciplinary research agenda in the world. Man-made activities both at global and local scales deteriorate biodiversity and ecosystem functioning, which are essential also to human welfare. Ecosystem services are material and immaterial benefits and services provided by nature. Ecosystem services can be divided to the following main categories: provisioning, regulating, cultural and sustaining services. Different ecosystems provide various services depending also on their geographical location. For example, boreal ecosystems differ ecologically from tropical ones, for which the services they provide also vary. Boreal region is generally known for its high abundance of freshwaters. Quantity of freshwaters is rarely a problem in boreal region, but quality of inland waters is decreased in many places due to anthropogenic pressures. Freshwaters have received less attention than other ecosystems in ecosystem services research, because direct link between inland waters and terrestrial ecosystems makes evaluation of freshwater ecosystem services challenging. Purpose of this report is to identity and classify freshwater ecosystem services in Finland. The report consists of two parts: 1) historical review of freshwater ecosystem services in Finland, and 2) identification and classification of current ecosystem services in Finnish freshwaters. In historical review, we roughly evaluate how identification and appreciation of freshwater ecosystem services have varied temporally. In the second part, we identify and classify current freshwater ecosystem services in Finland based on two classification criteria, which complement each other. This report is part of project ”Integrated and policy relevant valuation of forest, agro, peatland and aquatic ecosystem services in Finland”, which is funded by Maj and Tor Nessling Foundation and coordinated by University of Eastern Finland. Appreciation of freshwater ecosystem services has varied over the decades. In the beginning of 20th century, inland waters were important source of nutriment and way of transportation. Increased pollution of water bodies awaked society to appreciate other services provided by freshwaters in turn of 1970s-80s. Nowadays, freshwaters have a major role among others in flood protection, climate regulation, primary production and recreation. However, identification of many freshwater services is still superficial or deficient. For example, genetic and biochemical resources, control of invasive species and diseases, aesthetic and religious services, and formation of soil and water cycling are generally poorly known in Finland. In addition, large scale studies of freshwater ecosystem services are rarely done in Finland and knowledge on how services interact with each other is inadequate

Kustannustehokkaita menetelmiä metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseen

TutkimusselosteSeloste artikkelista: Matero, J. 2004. Cost-effective measures for diffuse load abatement in forestry. Silva Fennica 38(3): 333–345

Pelletin tuotanto ja kotitalousmarkkinat Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin omakotitaloasukkaiden lämmitysjärjestelmävalintoja ja valintoihin vaikuttavia tekijöitä lämmitysjärjestelmän peruskorjaustilanteessa. Omakotitaloasukkaiden valinta-aikomusten mallinnuksen perusteella arvioitiin lisäksi erilaisten politiikkakeinojen vaikutusta eri järjestelmien markkinaosuuksiin ja ennakoitiin erityisesti pelletin kotitalousmarkkinoiden kehitystä. Markkinaosuusanalyysien vaihtoehtoiset pelletin hintatasot johdettiin pelletin tuotantokustannuksista.Päätutkimusaineisto kerättiin keväällä 2010 toteutetulla postikyselyllä. Kyselyyn vastasi 521 henkilöä, jotka asuvat 1960-1990-luvuilla valmistuneissa, vesikeskuslämmitteisissä omakotitaloissa. Kyselyssä tiedusteltiin asukkaiden toteutuneita järjestelmävalintoja viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyissä remonteissa sekä lähiaikoina remonttia suunnittelevien valinta-aikomuksia. Lisäksi kyselyyn sisältyi valintakoe eli sarja valintatilanteita, joissa tehtyjä lämmitysjärjestelmävalintoja mallinnettiin multinomial logit mallilla. Valintamalliin perustuvan markkinaosuusanalyysin avulla ennakoitiin erilaisten politiikkaskenaarioiden vaikutuksia eri järjestelmien markkinaosuuksiin.Lämmitysjärjestelmän investointi- ja käyttökustannuksilla on merkittävä vaikutus valintoihin. Järjestelmän toimintavarmuus ja oman puun hyödyntämismahdollisuus ovat myös tärkeitä valintakriteereitä ympäristönäkökohdilla sen sijaan näyttää olevan vähäisempi merkitys valinnoissa. Omakotiasukkaiden toteutuneet valinnat viimeisen 10 vuoden aikana, lähiaikoina remonttia suunnittelevien aikomukset ja valintatilanteiden ehdolliset valinta-aikomukset osoittavat kaikki maa- ja kaukolämmön suosiota. Maalämpö on suosittu kaukolämpöverkon ulkopuolella, mutta kaukolämpöverkon alueella kaukolämpö on maalämpöä suositumpi vaihtoehto. Pelletin kotitalouskäytön ennakoidaan kasvavan noudatetusta politiikasta riippuen 170-215 000 tonniin vuonna 2020 eli noin kolminkertaiseksi vuoden 2009 käyttöön nähden. Mahdolliset kohtuulliset hinnankorotukset eivät vaikuta kovin merkittävästi ennusteeseen etenkään, mikäli muiden polttoaineiden hinnat nousevat samalla. Pelletin markkinaosuus lämmitysjärjestelmäremontoijien keskuudessa kasvaa jonkin verran, jos investointeja uusiutuvia energialähteitä käyttäviin järjestelmiin tuetaan ja fossiilisiin energialähteisiin kohdistuvaa verotusta korotetaan. Markkinaosuuden kasvu näyttää pysyvän kuitenkin varsin maltillisena.Julkaisu on tehty osana Euroopan Sosiaalirahaston osittain rahoittamaa METSÄENERGIA-hanketta, jota ovat rahoittaneet myös Joensuun seudun kehitysyhtiö JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus.Julkaisu on tehty osana Euroopan Sosiaalirahaston osittain rahoittamaa METSÄENERGIA-hanketta, jota ovat rahoittaneet myös Joensuun seudun kehitysyhtiö JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Metsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja niiden arvottaminen

KatsausKatsauksessa esitellään yleisesti ekosysteemipalveluiden lähestymistapa metsien käytön päätöksentekoon ja erityisesti erilaisia lähestymistapoja ekosysteemipalveluiden arvottamiseen. Esimerkkien avulla tarkastellaan mahdollisuuksia arvottaa boreaalisten metsien käytön aiheuttamia muutoksia ekosysteemipalveluiden tuotannossa. §§ Ekosysteemipalveluiden lähestymistapa korostaa metsäekosysteemin lukuisten pääomavarantojen ajallis-alueellisen kehitysdynamiikan kuvaamisen ja ennustamisen sekä tähän väistämättä liittyvän epävarmuuden esilletuonnin tärkeyttä. Ekosysteemipalveluiden tuotannon jatkuvuus tulisi turvata varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja joustavasti paikallisiin olosuhteisiin sopi-vien instituutioiden avulla kiinnittäen erityishuomiota eri ohjauskeinojen vuoro- ja yhteisvaikutuksiin. Taloudellisen, ekologisen ja sosiokulttuurisen arvottamisulottuvuuden johdonmukainen yhteensovittaminen muodostaa merkittävän erityisongelman, johon ei toistaiseksi ole esitetty yleispätevää ratkaisua