Population ageing and fiscal sustainability in Finland: a stochastic analysis

This study analyses the fiscal sustainability of the Finnish public sector using stochastic projections to describe uncertain future demographic trends and asset yields. While current tax rates are unlikely to yield sufficient tax revenue to finance public expenditure with an ageing population, if developments are as expected, the problem will not be very large. However, there is a small, but not negligible, probability that taxes will need to be raised dramatically, perhaps by over 5 percentage points. Such outcomes, if realised, could destabilise the entire welfare state. The study also analyses three policy options aimed at improving sustainability. Longevity adjustment of pension benefits and introduction of an NDC pension system would reduce the expected problem and narrow the sustainability gap distribution. Under the third option, pension funds would invest more in equities and expect to get higher returns. This policy also limits the sustainability problem, but only under precondition that policymakers in the future can live with substantially larger variation in the value of the funds without adjusting tax rules or benefits.public finance; fiscal sustainability; uncertainty; stochastic simulations

Essays on Taxes and Wage Formation

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The three essays in this collection approach taxation as a group of policy instruments, and study how their use is connected to and affected by wage formation in the economy. Two essays have been published and the third is forthcoming in scientific journals. There is also an introductory essay summarising the three essays and relating them to other studies. In the first essay the role of taxation is to act as an automatic stabiliser in the face of different shocks. Wage formation is un-institutional. The policy instrument is the degree of indexation of income taxes to prices. The essay combines two theoretical models from previous literature. The essay shows that earlier results, concerning both income tax indexation and the role of openness in deciding the optimal degree of wage indexation, do not hold under some more general assumptions. The second essay was originated by the tax threat experiment in Finland in the late 1980s. The aim of policy is to cure an acute inflation problem. Thus the time horizon is one bargaining round. Several trade unions take part in wage bargaining. The policy instrument is a conditional threat to increase taxes. The study develops a one-shot game describing the determination of the threat and the decisions of the unions. The article gives one possible rationalisation for the use and success of tax threat policies, and discusses reasons why this instrument is not used more often. In the third essay the aim of policies is to increase efficiency and welfare in the economy. The time span is several decades, long enough for households and firms to have fully adjusted their behaviour to the tax and transfer structure. Wage setting is done by majority-voting by life-cycle optimisers in a centralised monopoly union. The essay extends a well-known dynamic general equilibrium simulation model to include a trade union. Tax and transfer structure is shown to affect the economy through dynamic channels and in a way which depends significantly on wage formation.Kokoelman esseissä verotusta tarkastellaan talouspolitiikan instrumenttina ja tutkitaan sen käytön vuorovaikutusta talouden palkanmuodostuksen kanssa. Kaksi esseistä on julkaistu tieteellisissä aikakauskirjoissa ja kolmas hyväksytty julkaistavaksi. Ensimmäisessä esseessä verotus toimii automaattisena vakauttajana shokkien kohdatessa taloutta. Tutkimuksessa yhdistetään kaksi aiemmassa kirjallisuudessa esitettyä teoreettista mallia. Essee osoittaa, että aiemmat tuloverotuksen indeksointia ja talouden avoimuuden vaikutusta optimaalisen palkkaindeksointiin koskevat tulokset eivät päde yleisempien oletusten vallitessa. Toisessa artikkelissa verojen korotusuhkauksella pyritään torjumaan palkkainflaatiota. Tarkasteltava aikaväli on yksi tulopoliittinen kierros. Tilanne kuvataan kertaluontoisena pelinä, jossa sekä verouhkaus että ammattiliittojen päätökset muotoutuvat. Tutkimus esittää yhden mahdollisen perustelun verouhkauksen menestykselliselle käytölle, ja siinä pohditaan myös syitä tämän keinon käytön harvinaisuuteen. Kolmannessa esseessä tutkitaan verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutusta talouden tehokkuuteen ja hyvinvointiin. Kotitalouksien ja yritysten oletetaan täysin sopeuttaneen toimintansa verorakenteeseen. Palkat määräytyvät jäsenten enemmistöpäätöksillä työmarkkinat kattavassa monopoliliitossa. Tutkimus laajentaa tunnettua yleisen tasapainon numeerista simulointimallia ammattiliitolla. Tulosten mukaan verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutukset talouteen riippuvat merkittävästi palkkojen muodostumistavasta

Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset

Suomen väestö ikääntyy matalan syntyvyyden vuoksi odotettua nopeammin. Pieni lasten lukumäärä näyttäytyy ensimmäisen parinkymmenen vuoden aikana kansantalouden ja julkisen talouden kannalta positiivisena, mutta se kumuloi samanaikaisesti tulevaa vajetta työvoimaan ja verotuloihin. Työvoima ja väestön määrä kääntyvät laskuun vuosisadan puolivälissä ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisääntymistä. Hyvinvointivaltio ei ole varautunut väestörakenteen muutokseen ja sen aiheuttamaan talouskasvun hidastumiseen, jotka heikentävät mahdollisuuksia pitää yllä luvattuja julkisia palveluja ja haluttua tulonjakoa jatkossa. Tulevien sukupolvien asema heikkenee, jos veroasteen nousu ja velkaantuminen jatkuvat. Olemme tarkastelleet työurien pidentämistä alku- ja loppupäästä opintoaikaa lyhentämällä ja eläkeikää myöhentämällä ja eläkevarojen sijoituspolitiikan tehostamista. Näillä kaikilla toimilla voitaisiin vahvistaa julkistaa taloutta. Lisäksi tutkimme sukupolvien välisen tulonjaon tasaamista sitomalla eläkerahastointia syntyvyyteen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Linking retirement age to life expectancy: what happens to working lives and income distribution?

This report examines how the raising of the retirement age and linking it to the expected life expectancy would affect the working life decisions of wage earners who are approaching retirement age, the income distribution and the sustainability of the earnings-related pension system. The method used divides the wage earners per age, gender and educational level

Eläkeiän sitominen elinaikaan: miten käy työurien ja tulonjaon?

Raportissa tutkitaan sitä, miten vanhuuseläkeiän nosto ja sen sitominen elinajan odotteeseen vaikuttaisivat lähellä eläkeikää olevien palkansaajien työurapäätöksiin, tulonjakoon ja työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Käytetty menetelmä erottelee palkansaajat iän, sukupuolen ja koulutustason mukaan

Työeläkeuudistus 2017: vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen

Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida työmarkkinajärjestöjen syyskuussa 2014 sopiman työeläkeuudistuksen vaikutuksia työeläkejärjestelmään, julkisen talouden kestävyyteen, kansantalouteen ja tulonjakoon. On odotettavissa, että ehdotus muutetaan lainsäädännöksi ja hyväksytään eduskunnassa siten, että se tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Sopimuksen joidenkin yksityiskohtien täsmennys on vielä kesken, mutta niillä ei odoteta olevan suurta merkitystä. Sopimus on laaja kokonaisuus, josta tässä tutkimuksessa ovat mukana keskeiset työeläkejärjestelmää koskevat osat ja työttömyysputken ikärajan nosto

UTILISATION OF ENERGY STORAGES TO SECURE ELECTRICITY SUPPLY IN ELECTRICITY DISTRIBUTION NETWORKS

ABSTRAC

Emerging reliability requirements for distribution systems in extreme weather conditions

ABSTRAC