Vuorovaikutteinen heuristinen optimointi yksityismetsien suunnittelussa.

Tutkimusartikkeli: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihteluArtikkelissa esitetään HERO-nimisen heuristisen optimointimenetelmän sovellus vuorovaikutteiseen metsäsuunnitteluun. Vuorovaikutteisessa eli interaktiivisessa yksityismetsien suunnittelussa metsänomistaja ja suunnittelija käyttävät suunnitteluohjelmistoa yhteisessä suunnitteluistunnossa toistaen suunnittelulaskelmia tarvittaessa useaan kertaan. Metsänomistajan tavoitteet pyritään kuvaamaan mahdollisimman kattavasti jo ensimmäisessä suunnittelulaskelmassa. Ohjelmistolta saatavan välittömän palautteen pohjalta voidaan muuttaa tavoitemuuttujiksi määriteltyjä metsää ja sen kehitystä kuvaavia tunnuksia sekä niiden tärkeyssuhteita, jos laadittu suunnitelma ei tyydytä metsänomistajaa. Tavoitemuuttujia ja niiden painoarvoja tai muita optimoinnin perusteita muutetaan kunnes aikaansaatu suunnitelma tyydyttää metsänomistajaa. Suunnittelulaskelmien myötä opitaan tilan tai metsäalueen tuotantomahdollisuudet ja nähdään miten erilaiset metsän hoidon ja käytön tavoitemallit vaikuttavat metsästä saataviin hyötyihin sekä metsän kehittymiseen. Vuorovaikutteista optimointia testattiin Pohjois-Karjalan metsälautakunnan yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittämishankkeessa. Kymmenen metsänomistajaa osallistui testiin. Useimmille testiin osallistuneista metsänomistajista kyettiin tuottamaan ensimmäistä suunnittelulaskelmaa tyydyttävämpi suunnitelma muuttamalla optimointitehtävää yhteen tai useampaan kertaan, mikä osoittaa vuorovaikutteisen suunnittelun hyödyllisyyden. Vuorovaikutteisuus parantaa asiakaslähtöisen suunnittelun edellytyksiä

Optimoinnin käyttö yksityismetsien tilatason metsäsuunnittelussa

TiedonantoTutkimuksessa selvitettiin optimoinnin käyttöä ja kehittämismahdollisuuksia yksityismetsien tila tason metsäsuunnittelussa. Aineisto (n = 25) kerättiin puhelimitse teemahaastatteluilla, joiden kohteena olivat Metsäkeskuksen alueiden metsäsuunnittelupäälliköt ja -asiantuntijat. Haastattelujen perusteella optimointia ei juuri käytetä ainakaan Metsäkeskuksen toteuttamassa yksityismet sien tilatason suunnittelussa lukuun ottamatta varsinaisen suunnittelukauden jälkeisen pidemmän aikavälin ennustelaskentaa. Syyt optimoinnin vähäiseen käyttöön ryhmiteltiin tutkimuksessa kysyntä-, tarjonta-, työkalu- ja suunnittelukulttuurisyihin. Kysyntäsyyt liittyvät omistajien vähäiseen kiinnostukseen optimointilaskelmia kohtaan. Tarjontasyyt liittyvät suunnittelijoiden taitoihin tai muihin edellytyksiin toteuttaa optimointilaskelmia osana tilatason suunnittelua. Työkalusyyt viittaavat suunnitteluohjelmiston käytön vaikeuteen tai käytössä ilmenneisiin ongelmiin, jotka voivat laskea luottamusta optimoinnista saataviin tuloksiin. Suunnittelukulttuurisyyt sisältävät käytäntöjä, joissa metsän käsittelyjä tarkastellaan pelkästään metsikkötasolla ja jotka perustuvat tavoitteeseen noudattaa metsänhoitosuosituksia. Optimoinnin vähäisestä käytöstä huolimatta haastatellut nostivat esiin useita optimoinnin mahdollisia käyttötilanteita ja hyötyjä. Esim. alustavan suunnitelman laatiminen optimointilaskelmien avulla ennen toimenpide-ehdotusten maastotarkastuksia nähtiin mielenkiintoiseksi mahdollisuudeksi. Tällöin suunnittelija voi kuviolla keskittyä arvioimaan optimoinnin valitsemaa toimenpidettä, mikä voi säästää suunnitteluun käytettyä aikaa ja siten pienentää suunnittelukustannuksia. Optimoinnin käyttö metsäsuunnittelussa ei ole itseisarvo, vaan siitä on oltava hyötyä suunnittelun tilaavalle omistajalle tai sen toteuttajalle. Mahdolliset käyttötilanteet kannattaisikin selvittää ja niistä saatavat hyödyt arvioida kunnolla

Applying a Multi-Criteria Project Portfolio Tool in Selecting Energy Peat Production Areas

This study demonstrates the characteristics of the new generic project portfolio selection tool YODA (“Your Own Decision Aid”). YODA does not include a mathematical aggregation model. Instead, the decision maker’s preferences are defined by the interactive articulation of acceptance thresholds of project-level decision criteria. Transparency and ease of adopting the method in participatory planning are sought using the method’s simple preference input. The characteristics of the YODA tool are introduced by presenting how it has been applied in participatory land use planning in northern Finland in selecting a combination of peat production sites to attain the goals defined at municipal level. In this process, each stakeholder first constructed a project portfolio that best met his or her preferences. In doing this, acceptance thresholds for project-level decision criteria were defined. In total, eight decision criteria were related to economic value, biodiversity, social impacts, and ecosystem services. Subsequently, the portfolios of different stakeholders were combined in line with the principles of robust portfolio modelling. Core projects were accepted by all stakeholders, while exterior projects were not accepted, and borderline projects by some of the stakeholders. Although the land use planning situation at hand was highly sensitive, because it was related to various aspects of sustainability, the use of YODA provided useful results. The first meeting with stakeholders identified 52 out of 99 sites that none of the stakeholders would use for energy peat production, due to their characteristics, whereas, in the second meeting, a smaller stakeholder group found 18 core projects and 26 borderline projects which could be potential areas for energy peat production. We conclude that YODA—as a generic project portfolio tool—can be used in various planning situations

Applying a Multi-Criteria Project Portfolio Tool in Selecting Energy Peat Production Areas

This study demonstrates the characteristics of the new generic project portfolio selection tool YODA (“Your Own Decision Aid”). YODA does not include a mathematical aggregation model. Instead, the decision maker’s preferences are defined by the interactive articulation of acceptance thresholds of project-level decision criteria. Transparency and ease of adopting the method in participatory planning are sought using the method’s simple preference input. The characteristics of the YODA tool are introduced by presenting how it has been applied in participatory land use planning in northern Finland in selecting a combination of peat production sites to attain the goals defined at municipal level. In this process, each stakeholder first constructed a project portfolio that best met his or her preferences. In doing this, acceptance thresholds for project-level decision criteria were defined. In total, eight decision criteria were related to economic value, biodiversity, social impacts, and ecosystem services. Subsequently, the portfolios of different stakeholders were combined in line with the principles of robust portfolio modelling. Core projects were accepted by all stakeholders, while exterior projects were not accepted, and borderline projects by some of the stakeholders. Although the land use planning situation at hand was highly sensitive, because it was related to various aspects of sustainability, the use of YODA provided useful results. The first meeting with stakeholders identified 52 out of 99 sites that none of the stakeholders would use for energy peat production, due to their characteristics, whereas, in the second meeting, a smaller stakeholder group found 18 core projects and 26 borderline projects which could be potential areas for energy peat production. We conclude that YODA—as a generic project portfolio tool—can be used in various planning situations

Metsänvuokraus – uusi metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelu : METSÄVUO-hankkeen loppuraportti

Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä toteutetussa ”Metsätilojen vuokrauksesta uusi metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelu” -projektissa tutkittiin ja kehitettiin metsien vuokraukseen perustuvaa verkostoituneen liiketoiminnan mallia yksityismetsiin. Tavoitteena oli jäsentää ja arvioida metsänvuokrauspalvelun ominaisuuksia sekä selvittää edellytyksiä käynnistää vuokraukseen perustuvaa uutta metsäpalveluliiketoimintaa. Projektia toteutettaessa kotimaisen puun kysynnän odotettiin lisääntyvän merkittävästi suunniteltujen investointien toteutuessa. Metsänvuokraukseen perustuva omaisuudenhoitopalvelu voisi olla yksi keino vähentää yksityismetsien puustovarantojen mobilisaatioon liittyviä epävarmuustekijöitä. Metsäomaisuuden hoitopalveluna metsänvuokraus sijoittuu luonteeltaan hoitopalvelusopimuksen ja yhteismetsän välimaastoon. Metsänvuokrauksessa tavoitellaan kokonaisvaltaista metsäomaisuuden hoitoa, josta sovittaessa metsänomistaja luovuttaa yhdellä päätöksellä metsiensä hakkuiden ja hoidon toteuttamisen määräajaksi (esim. 10 vuodeksi) vuokralaisen hoidettavaksi metsänomistajalle maksettavaa (tavallisesti vuotuista) korvausta vastaan. Vuokralainen tekee toimenpiteet itse tai teettää ne kolmansilla osapuolilla noudattaen yhdessä metsänomistajan kanssa sovittuja periaatteita ja metsänhoitomenetelmiä. Vuokralainen vastaa töiden toteutuksesta, yksittäisistä metsänkäsittelypäätöksistä, hallinnosta sekä tuloista ja menoista. Suomessa tällaista palvelua ei vielä ole, muualla maailmassakin se on harvinaista lukuun ottamatta julkishallinnon metsiä. Metsänomistajakunnan muutoksen jatkuessa ja palveluiden käytön yleistyessä kokonaisvaltaiset omaisuudenhoitopalvelut yleistynevät myös metsäalalla samalla tavalla kuin ne ovat yleistyneet pankki- ja vakuutusalalla sekä finanssivarallisuuden hoidossa. Metsänvuokraus voidaan nähdä yhtenä tapana tuottaa metsänomistajalle omaisuudenhoitopalvelua, jolloin palvelun sisällöstä vuorovaikutteisesti sopiminen ja arvon tuottaminen maanomistajalle korostuvat. Metsänvuokrauksen arvolupaukset metsänomistajalle sisältävät metsien hoidon, helppouden sekä vakaan tuoton. Palveluntarjoajille ja vuokralaisille arvolupaukset sisältävät kumppanuuden sekä luotettavan ja ammattitaitoisen yhteistyöverkon sekä mittakaavaedut. Kun vuokrametsien pinta-ala on riittävä, luo syntynyt yhteistyöverkosto aineelliseen ja aineettomaan vaihdantaan (osaamisten täydentämiseen ja vuorovaikutukseen) ja työsuorituksiin perustuvaa arvoa. Tutkimuksen kuluessa kokonaisvaltaiselle omaisuudenhoitopalvelulle tunnistettiin kolme erilaista mittakaavatasoa: paikallinen pienimuotoinen metsänvuokrauspalvelu, alueellinen hieman laajamittaisempi palvelumalli sekä valtakunnallinen malli. Paikallisessa pienimuotoisessa mallissa vuokrauspalvelu toteutuu metsänomistajan sekä tilan sijaintikunnassa toimivan toisen aktiivisen metsänomistajan tai metsäpalveluyrityksen välisenä sopimuksena. Alueellinen vuokrauspalvelu voi perustua tietyn maakunnan tai metsänhoitoyhdistyksen alueella aktiivisesti toimivan toimijan tarjoamaan palveluun, jolloin palvelua voidaan tarjota periaatteessa kaikille kyseisen alueen metsänomistajille, joiden tilat ovat kiinnostavia vuokralaiselle. Valtakunnallinen malli tarjoaa käytännössä kaikkialla Suomessa sijaitsevien metsätilojen omistajille mahdollisuuden tarjota tilojaan vuokralle. Metsänvuokraus on mahdollista toteuttaa maanvuokralain mukaisena menettelynä, ja projekti tuotti tätä varten mallisopimuspohjan, joka on toimijoiden vapaasti käytettävissä. Projektin tiivistetyt loppupäätelmät ovat: • Metsänvuokraukseen perustuva kokonaisvaltainen metsäomaisuuden hoitopalvelu voidaan toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa maanvuokralakiin tukeutuen. • Metsänvuokraukseen liittyvän kielteisen maineen vuoksi palvelulle parempi termi voisi olla esimerkiksi metsäomaisuuden hoitopalvelu. • Kokonaisvaltaisen metsäomaisuuden hoitopalvelun, jos se toteutuisi mittakaavaltaan vähänkin laajempana, vaikutukset puun mobilisaatioon, metsäyrittäjyyteen ja metsätalouden kannattavuuteen voisivat olla merkittäviä. • Monet kolmea yllä mainittua mittakaavatasoa edustavat toimijatahot ovat olleet kiinnostu-neita palvelun tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista, yksityismetsänomistajien aidon kiinnostuksen selvittäminen edellyttää toimivan palvelun tuomista markkinoille. • Metsävuokrauksen yleistyminen edellyttää toimijoilta yksinkertaisen ja selkeän metsänvuokrauskonseptin kehittämistä ja testaamista (pilotointia) käytännössä, joka toimisi palvelun referenssinä.201