PERCEIVED INDOOR AIR QUALITY AND PSYCHOSOCIAL WORK ENVIRONMENT IN OFFICE, SCHOOL AND HEALTH CARE ENVIRONMENTS IN FINLAND

Objectives: The study examined the extent and prevalence of perceived indoor environment-related (IE-related) symptoms environmental complaints and psychosocial work environmental factors in Finnish office, school and health care environments. Material and Methods: The data were collected from non-industrial workplaces (N = 455) in 2011-2012 and 2015-2017 using the Finnish Institute of Occupational Health's Indoor Air Questionnaire (IA Questionnaire). Suspicion of IE-related problems was reported in 59% of workplaces. The data consisted of 28 826 employees' responses. Results: The employees reported symptoms and environmental discomfort in office environments less often than in school or health care environments. The most often reported IE-related complaints were stuffy air (39% of respondents), dry air (34%) and insufficient ventilation (33%). The most often reported symptoms were irritation of the nose (27% of respondents), irritation of the eyes (26%), and hoarse or dry throat (24%). The results showed differences between the perceived IE in office, school and health care environments. Conclusions: Compared to earlier findings, the most often perceived IE-related symptoms and complaints have increased in Finnish health care environments. The office employees' perceptions of psychosocial work environment remained fairly unchanged whereas health care personnel more often assessed their psychosocial environment as positive compared to previous reports. Instead of exact reference values, comparing the results of IA Questionnaires with the distributions and mean values of the results of this study may be more informative for those striving to solve IE-related problems. The presented distribution and mean values of perceived symptoms, environmental complaints and psychosocial work environment might help to relate the results to other workplaces. This, in turn, might increase the understanding that IA Questionnaire results are influenced by many factors. The results presented can be used as new reference material when interpreting the results of IA Questionnaires in office, school and health care environments.Peer reviewe

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -tutkimus tarjoaa katsauksen yksityisten palvelualojen työhön. Se kartoittaa työhyvinvoinnin ja osaamisen nykytilaa, palvelualojen ammattilaisuuteen liitettyjä merkityksiä eri medioissa ja työkykyjohtamista 2020-luvun alussa. Läpileikkaavana teemana kulkevat lukuisat viimeaikaiset paikalliset ja globaalit muutokset ja niiden vaikutukset palvelualojen työhön. Muutosten vaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi myönteinen kehitys lähijohtamisessa ja sosiaalisessa tuessa työpaikoilla sekä huolestuttava kiireen, työn henkisen ja fyysisen raskauden sekä työajoissa joustamisen kokemusten lisääntyminen. Muutokset heijastuvat myös sosiaaliseen mediaan ja uutismediaan, joissa palvelualojen ammatteja kehystetään. Työkykyjohtamisen yhteydet työhyvinvointiin ja osaamiseen sekä alojen työpaikoilla tehty kehittämistyö korostavat perehdytyksen keinojen ja perehdytysosaamisen merkitystä

Töissä palvelualoilla : Kyselytuloksia työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2008, 2021 ja 2022

Tutkimusraportti päivittää kuvan palvelualojen työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2020-luvulla. Työhyvinvoinnin ja osaamisen teemaan pureudutaan hyvin laajasti kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä kiinteistöpalvelualan työntekijöiden joukossa tarkastelemalla yhteensä yli 12 000 vastaajan näkemyksiä työstään vuosina 2008, 2021 ja 2022. Positiivisia kehityskulkuja ovat muun muassa lähijohtamisen kehittyminen parempaan suuntaan, uhka- ja väkivaltatilanteiden väheneminen sekä osaamisen ja osaamisen kehittämisen monipuolistuminen. Huonompia kehityskulkuja ovat esimerkiksi kiireen kasvu, työaikoihin vaikuttamisen mahdollisuuksien väheneminen sekä fyysisesti ja henkisesti aiempaa raskaampi työ. Palvelualojen työntekijöillä on valtavasti osaamista, jota he käyttävät työssään monipuolisin keinoin. He hyödyntävät enenevissä määrin erilaisia osaamisen kehittämisen keinoja. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että työyhteisöjen kyky varautua, ennakoida ja oppia yhdessä kannattelee työyhteisöjä ja yksittäisiä työntekijöitä kohti parempaa huomista lukuisista muutoksista huolimatta

Clinical Characteristics of Irritant-Induced Occupational Asthma

BACKGROUND: Work is a substantial contributing factor of adult-onset asthma. A subtype of occupational asthma (OA) is caused by irritant agents, but knowledge of the clinical outcomes of irritant-induced asthma (HA) is incomplete. OBJECTIVES: To evaluate whether the clinical picture of IIA differs from that of sensitizer-induced OA. METHODS: This retrospective study analyzed acute and subacute IIA patients diagnosed in an occupational medicine clinic during 2004 to 2018. Sixty-nine patients fulfilled the inclusion criteria, and their characteristics were analyzed at the time of the diagnosis and 6 months later. The results were compared with those of 2 subgroups of sensitizer-induced OA: 69 high-molecular-weight (HMW) and 89 low-molecular-weight (LMW) agent-induced OA patients. RESULTS: Six months after the diagnosis, 30% of the patients with IIA needed daily short-acting beta-agonists (SABA), 68% were treated with Global Initiative for Asthma, 2020 report (GINA) step 4-5 medication, and 24% of the patients had asthma exacerbation after the first appointment. HA depicted inferiority to LMW-induced OA in daily need for SABA (odds ratio [OR]: 3.80, 95% confidence interval [CI]: 1.38-10.46), treatment with GINA step 4-5 medication (OR: 2.22, 95% CI: 1.08-4.57), and exacerbation (OR: 3.85, 95% CI: 1.35-11.04). HA showed poorer results than HMW-induced OA in the latter 2 of these features (OR: 2.49, 95% CI: 1.07-5.79 and OR: 6.29, 95% CI: 1.53-25.83, respectively). CONCLUSIONS: Six months after the OA diagnosis, a significant proportion of the patients with IIA remain symptomatic and the majority of these patients use asthma medications extensively suggesting uncontrolled asthma. The short-term outcomes of IIA appear poorer than that of sensitizer-induced OA. (C) 2022 The Authors. Published by Elsevier Inc. on behalf of the American Academy of Allergy, Asthma & Immunology.Peer reviewe

Fysioterapeutin suoravastaanotto tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoidossa : työnjako ja kokemuksia

VertaisarvioituLähtökohdat Fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat yleistyneet nopeasti. Tarkastelimme muutoksen vaikutusta lääkärien ja fysioterapeuttien työnjakoon. Menetelmät Selvitimme työnjakoa suoravastaanottotoiminnassa kirjallisuushaulla ja Suomessa myös verkkokyselyllä. Tulokset Kirjallisuuskatsauksen mukaan potilaat olivat tyytyväisiä ja pääsivät nopeammin hoitoon. Toimintamallin ei ole todettu lisänneen fysioterapiapalvelujen tarpeetonta käyttöä eikä heikentäneen potilasturvallisuutta tai hoidon jatkuvuutta. Suomessa suoravastaanotolle ja lääkärille ohjautumisen kriteerit vaihtelivat erityisvastuualueilla. Potilaiden omahoitoisuuden ja yksikön toiminnan arvioitiin parantuneen huomattavasti suoravastaanoton ansiosta. Lääketieteellinen tuki fysioterapeuteille ei aina ollut toimivaa. Päätelmät Kokemusten mukaan fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on vaikuttavaa.Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan.Peer reviewe

Fysioterapeutin suoravastaanotto tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoidossa : työnjako ja kokemuksia

VertaisarvioituLähtökohdat Fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat yleistyneet nopeasti. Tarkastelimme muutoksen vaikutusta lääkärien ja fysioterapeuttien työnjakoon. Menetelmät Selvitimme työnjakoa suoravastaanottotoiminnassa kirjallisuushaulla ja Suomessa myös verkkokyselyllä. Tulokset Kirjallisuuskatsauksen mukaan potilaat olivat tyytyväisiä ja pääsivät nopeammin hoitoon. Toimintamallin ei ole todettu lisänneen fysioterapiapalvelujen tarpeetonta käyttöä eikä heikentäneen potilasturvallisuutta tai hoidon jatkuvuutta. Suomessa suoravastaanotolle ja lääkärille ohjautumisen kriteerit vaihtelivat erityisvastuualueilla. Potilaiden omahoitoisuuden ja yksikön toiminnan arvioitiin parantuneen huomattavasti suoravastaanoton ansiosta. Lääketieteellinen tuki fysioterapeuteille ei aina ollut toimivaa. Päätelmät Kokemusten mukaan fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on vaikuttavaa.Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan.Peer reviewe

Does lung function predict the risk of disability pension? An 11-year register-based follow-up study

Background Spirometry is widely used in medical surveillance in occupational health and as a diagnostic test for obstructive and restrictive lung disease. We evaluated the effect of spirometry parameters on the risk of all-cause disability pension in a follow-up study of an occupationally active general population-based cohort. Methods We measured the pulmonary function of 3386 currently working participants of the Health 2000 Survey in the clinical phase at baseline using spirometry. We obtained the retirement events of the cohort from the nationwide register for 2000-2011. Cox proportional hazards models were used to determine disability pensions. Results At baseline, we identified 111 (3.3%) participants with obstructive spirometry, 95 (2.8%) with restrictive spirometry, and 3180 controls without restriction or obstruction. The age, sex, educational level, body-mass index, co-morbidities (1 or >= 2), and the smoking-adjusted hazard ratio of disability pension was 1.07 (95% confidence interval, CI 0.64-1.78) for those with obstructive spirometry, and 1.44 (95% CI 0.89-2.32) for those with restrictive spirometry. As continuous variables, and divided into quartiles, the risk of the lowest quartile of forced ventilation capacity (FVC)% of predicted was 1.49 (95%CI 1.10-2.01) and forced expiratory volume in one second (FEV1)% of predicted 1.66 (95%CI: 1.23-2.24) in comparison to the highest quartile in the adjusted models. Conclusions Obstructive or restrictive spirometry did not predict disability pension when dichotomized classified variables (normal compared to abnormal) were used. As continuous variables and when divided into quartiles, lower lung volumes showed an increase in the risk of disability pension. Physicians should take this into account when they use spirometry as a prognostic factor of work disability.</p

Accumulation of lifestyle and psychosocial problems and persistence of adverse lifestyle over two-year follow-up among Finnish adolescents

Peer reviewe

Yhteistyö tuki-ja liikuntaelinvaivoihin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä : Monimenetelmällinen tutkimus työterveyshuollon sisäisestä yhteistyöstä sekä työterveys- ja kuntoutusyhteistyöstä

Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisyä voidaan hoitaa tehokkaasti työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyönä. Jos työpaikalla toteutettavat työjärjestelyt ja työterveyshuollon tukitoimet eivät riitä, käytettävissä on erilaisia kuntoutusratkaisuja. Kuntoutuksen tuloksellisuus edellyttää työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa selvitettiin kyselyllä työterveyshuollon sisäistä yhteistyötä sekä työterveyshuollon yhteistyötä työpaikan ja kuntoutuksen kanssa tuki- ja liikuntaelinongelmiin (tuleongelmiin) liittyvässä työkyvyn tuessa. Kuntoutusprosessiin liittyvää yhteistyötä tutkittiin laadullisin menetelmin kolmella Tules-kurssilla. Tulosten perusteella moniammatillinen yhteistyö työterveyshuollon sisällä sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa vaatii selkeitä rakenteita ja yhteisiä toimintamalleja. Kuntoutuksessa tule-ongelmaisen työntekijän aktiivisuuden tukeminen työkyvyn edistämiseksi tarvitsee nykyistä tietoisempaa yhteistyötä erityisesti työhön liittyvissä tavoitteissa ja tukitoimissa