Kouluterveydenhoitajan palvelut:sosiodemografisten tekijöiden yhteys nuorten kokemuksiin

Abstrakti Sosiodemografisten tekijöiden on todettu olevan yhteydessä nuorten palvelujen saatavuuteen ja kokemuksiin palveluista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sukupuolen, kouluasteen, sosioekomisen aseman, kuntaryhmityksen ja syntyperän yhteyttä nuorten kokemaan tyydyttymättömään palvelutarpeeseen kouluterveydenhoitajan palvelujen näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn aineistoa vuodelta 2017 (n=139 829). Aineistosta rajattiin pois ne nuoret, joilla ei ollut ollut tarvetta kouluterveydenhoitajan palveluille. Rajausten jälkeen aineistoksi muodostui 28 967 8.- ja 9.-luokkalaisen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijan vastaukset. Nuorten palvelutarpeen tyydyttymistä tutkittiin palvelujen käyttöä sekä tuen ja avun saamista koskevilla kysymyksillä. Analyysia varten muodostettiin 4-luokkainen yhdistelmämuuttuja, jonka luokat olivat 1) päässyt palveluihin ja saanut tukea, 2) päässyt palveluihin mutta ei saanut tukea, 3) ei päässyt palveluihin mutta saanut tukea sekä 4) ei päässyt palveluihin eikä saanut tukea. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnilla, χ2-testillä ja multinomiaalisella regressioanalyysilla. Yksitoista prosenttia nuorista oli kokenut tyydyttymätöntä palvelutarvetta kouluterveydenhoitajan palveluissa. Kaikilla tutkittavilla taustatekijöillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys nuoren kokemaan tyydyttymättömään palvelutarpeeseen. Erityisesti nousi esiin perheen huonon taloudellisen tilanteen sekä nuoren ulkomaalaistaustaisuuden yhteys koettuun tyydyttymättömään palvelutarpeeseen. Suomalaiset nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuudessa eikä tuen ja avun saamisessa.Abstract Välkkilä, L., Joronen, K., Koivisto, A-M., Kanste,O. School health nurse services: the association of sociodemographic factors with adolescents’ experiences Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti- Journal of Social Medicine 2020: 57: 155–167. Sociodemographic and socioeconomic factors have been shown to be associated with the availability of adolescents’ services and adolescents’ experience of services. The aim of this study was to describe the associations between the background factors and the adolescents’ unmet service need for school health nurse services. The study material was based on data from the School Health Promotion study 2017 (n=139 829). Adolescents who reported no need for school health nurse services were excluded from the data. After the exclusion, altogether 28 967 responses of 8th and 9th graders and 1st and 2nd year students of upper secondary schools and vocational schools were included in the analysis. To study the unmet service need, questions concerning the availability of and support from the school health nurse services were combined into one new variable with four categories: 1) access to services and support, 2) access to services but no support, 3) no access to services but support and 4) no access to services and no support. The data were analyzed by cross-tabulation, χ2-tests and multinomial logistic regression analysis. The results showed that 11 percent of the young people reported unmet need for school health nurse services. All background factors were statistically significantly associated with the unmet service need. Especially immigrant background and self-rated low economic situation in the family were associated with unmet service need. The results show that Finnish adolescents are not in an equal position in the availability of school health nurse services

School achievement and oral health behaviour among adolescents in Finland:a national survey

Abstract Purpose: We examined oral health behaviour and its association with school achievement among Finnish adolescents. Materials and Methods: This study is part of the Finnish national School Health Promotion study (SHP). The study population comprised a representative sample of Finnish 15-year-olds (N = 45,877). A questionnaire inquired about the respondents’ school achievements and health habits (toothbrushing, smoking), background factors (age, gender, school type, family structure), and their parents’ background factors (education, smoking). Chi-square tests and logistic regression models were used in the statistical analyses. Results: Better school achievements were associated with better oral health behaviour: 73.1% of students with the highest mean grades (9–10) brushed their teeth twice daily, compared to 33.8% of those with the lowest mean grade (6.9 or less). The lowest mean grade was associated with brushing less than twice daily, especially among boys (odds ratios (OR) = 4.1; 95% CI 3.6–4.7) when compared to those with the highest mean grade, but also among girls (OR = 2.3; 95% CI 2.1–2.7). Smoking among boys was associated with poor oral hygiene (OR = 1.3; 95% CI 1.2–1.4). Conclusion: School success is strongly associated with oral health behaviour among adolescents. Preventive treatment should be targeted especially at boys with poor school achievement and smoking behaviour