Large-scale implementation and adoption of the Finnish national Kanta services in 2010–2017: a prospective, longitudinal, indicator-based study

In Finland, implementation and adoption of the national Kanta services’ second phase services were carried out step-by-step from May 2010 till December 2017. The Kanta services currently include integrated, interoperable health information from EMR, EHR, PHR and social welfare sources that can benefit patients, care providers and policy makers. In Finland, the Ministry of Social Affairs and Health steers the Kanta services, and was responsible of the first phase implementation activities since July 2007. For the second phase of implementation and adoption of the services, a new national operational coordination function was established by law in January 2011. The adoption and implementation of the Kanta services would not have been possible without joint efforts of stakeholders and provision of adequate (state) funding. A set of indicators for various prospective, longitudinal monthly follow-up were used. The current principal Kanta services include My Kanta Pages (since May 2010), Prescription Centre (May 2010), Pharmaceutical Database (May 2010), Patient Data Repository and Patient Data Management Service (November 2013), Kelain (September 2016), and Client Data Archive for Social Welfare Services (May 2018) and Kanta Personal Health Record (May 2018)

Over 89% Adoption Rate of the Nationwide Online Patient Portal in Finland

Publisher Copyright: © 2022 European Federation for Medical Informatics (EFMI) and IOS Press.Among 1,650 persons in an internet panel survey in October 2020 in Finland, over 89% reported use of the nationwide My Kanta online patient portal. Only 1.5% of the respondents did not know the service. Compared with non-users, among My Kanta users there were more females, less living in countryside, household net income was higher, and more reported independent use of online services. My Kanta use increased by poorly self-rated health status, increasing number of reported prescribed medicines, long-term diseases and physician visits during the six previous months.Peer reviewe

Use and users of the web-based Omaolo Covid-19 symptom self-assesment tool in Finland since March 16, 2020

Publisher Copyright: © 2021 European Federation for Medical Informatics (EFMI) and IOS Press. All rights reserved.In Finland, it is possible to quickly produce medical symptom selfassessment tools within the existing infrastructure. The Finnish Omaolo Covid-19 web-based symptom self-assessment tool (symptom checker) was launched on March 16, 2020 after a 6-day development period. By using the web-based Omaolo Covid-19 symptom checker during the second wave of the epidemic, some 1.72 million questionnaires were recorded, out of which 1.55 million from symptomatic persons. Some 15% of the responses (245,500) were directed to seek emergency medical care based on the online screening by respondent response profiles.Peer reviewe

Large-scale implementation of the national Kanta Services in Finland 2010-2018 with special focus on electronic prescription

Major restructuring of health services is rarely possible without pervasive information infrastructure. Implementing and adopting a new nationwide health information system (HIS) is a risky mega-project: a large-scale, complex and costly endeavour, taking many years to develop and build, invoving multiple public and private stakeholders and impacting millions of people. This research aimed to assess the implementation and adoption of the Act on Electronic Prescription (61/2007) and the Act on Processing Customer Data in Health and Social Care (159/2007) from 2010 to 2018 in Finland. To achieve this, the study used the Clinical Adoption Framework (CAF) to provide an overarching conceptualö model for electronic HIS adoption and the Clinical Adoption Meta-Model (CAMM) to assess post-deployment of the national Kanta Services. This research revealed and documented the central building blocks of a large-scale nationwide development process established to implement electronic services based on national legislation in Finland and then described their implementation and adoption using rigorously log-based register data and specific indicators during the follow-up. In addition, this research was the first both to measure prescription volumes in Finland and to investigate the nationwide use of My Kanta Pages in public primary healthcare centres (PHCs), hospital districts and university hospital special catchment areas. The middle-out implementation approach employed in Finland proved an apt strategy for the nationwide adoption of the Kanta Services. It combines local consultation, locally driven investment and system choice, thus promoting a bottom-up approach, with central government support, leadership and resources and nationally agreed interopearbility standards and goals, which represent elements of a top-down apprach. The results of this research suggest that it is possible to create and adopt two large-scale nationwide HIS in 5.5 years covering public PHCs and pharmacies, hospitals and private healthcare providers in a counrty with 5.5 million inhabitants. The Prescription Centre services were implemented and adopted first, and thereafter the Patient Data Repository services. Public healthcare services providers implemented and adopted the Kanta Services first, and thereafter private healthcare service providers. Use of the Prescription Centre, the Patient Data Repository and My Kanta Pages increased continuously in an exponential fashion during the follow-up. The follow-up data of this research from May 2010 to December 2018 provide observations on the increasing availability of the nationwide Kanta Services, which led to increasing and ongoing use among citizens and professional users, in turn resulting in observable changes in clinical and health behaviours that may have resulted in improvements in measured outcomes. Based on the results of this Kanta Services infrastructure research (log register data, registered implementation start dates, and a large population survey), long-term follow-up observations point towars the 'Adoption with Benefits' archetype of the CAMM.Terveyspalvelujen uudelleen järjestäminen on harvoin mahdollinen ilman läpitunkevaa tiedonhallinnan infrastruktuuria. Uuden maanlaajuisen terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönoton suurprojekti sisältää paljon riskejä: se on laaja-alainen, monimutkainen ja kallis, sen kehittämiseen ja rakentamiseen kuluu vuosia, sidosryhmiin kuuluu useita julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita ja muutosprojektilla on vaikutuksia miljooniin ihmisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja selvittää, kuinka Eduskunnan hyväksymät lait Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) sekä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) toimeenpantiin ja valtakunnalliset tietojärjestelmät otettiin käyttöön Suomessa vuosina 2010-2018 soveltamalla teoreettista viitekehystä Clinical Adoption Framework (CAF) käyttöönottoihin sekä viitekehystä Clinical Adoption Meta-Model (CAMM) valtakunnallisten tietojärjestelmien käyttöönoton jälkeiseen seurantaan. Tutkimuksessa selvitettiin ja dokumentoitiin Suomessa lakisääteisten terveydenhuollon sähköisten palvelujen kansallisen kehittämisprosessin toimeenpanon keskeisiä piirteitä sekä kahden Kanta-palvelun käyttöönottoa, niiden etenemistä ja seurantaa tietojärjestelmien lokitiedoista tuotetuilla indikaattoreilla ja aikasarjoilla. Lisäksi tässä tutkimuksessa mitattiin ensimmäisen kerran lääkemääräysten volyymi Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäisen kerran valtakunnallisen potilaan terveystietojen portaalin (Omakanta) käyttöä Suomessa alueellisesti terveyskeskuksittain, sairaanhoitopiireittäin ja yliopistosairaaloiden erityisvastuualueittain. Kanta-palvelujen toimeenpanon ja käyttöönoton strategiaksi valittu välimuoto (middle-out) toimi hyvin valtakunnallisissa käyttöönotoissa. Välimuoto yhdistää näkökulman alhaalta ylös (bottom-up) painottamia paikallisia tarpeita ja investointeja sekä tietojärjestelmien valintoja yhteen näkökulmassa ylhäältä alas (top-down) painottuvien keskushallinnon tuen, johtamisen, resurssien ja kansallisiin sopimuksiin perustuvien yhteen toimivuuden standardien ja tavoitteiden kanssa. Tulosten perusteella on mahdollista ottaa 5,5 vuoden aikana käyttöön kaksi terveydenhuollon valtakunnallista tietojärjestelmää Suomen terveyskeskuksissa, apteekeissa, sairaaloissa sekä yksityisessä terveydenhuollossa (5,5 miljoonaa asukasta). Kanta-palveluissa Reseptikeskus otettiin käyttöön ensin ja sen jälkeen Potilastiedon arkisto. Julkisen terveydenhuollon toimijat ottivat valtakunnalliset tietojärjestelmät käyttöön ensin ja sen jälkeen yksityisen terveydenhuollon toimijat. Reseptikeskuksen, Omakannan ja Potilastiedon arkiston käyttö kasvoivat jatkuvasti ja eksponentiaalisesti seurannan aikana. Tämän tutkimuksen tulokset toukokuusta 2010 seurattuina joulukuun loppuun 2018 viittaavat siihen, että Kanta-palveluiden saatavuus oli edistynyt ja niiden käyttö oli kasvanut kansalaisten ja ammattilaisten keskuudessa, mikä puolestaan näyttäisi johtaneen kliinisiin ja käyttäytymisen muutoksiin, mitkä puolestaan ovat saattaneet parantaa mitattavissa olleita lopputuloksia. Kanta-palvelujen infrastruktuurin tutkimustiedot (lokitiedot, rekisteröidyt käyttöönottojen aloitusten päivämäärät sekä väestökyselyn tulokset) pitkäaikaisessa seurannassa viittaavat CAMM-viitekehyksen arkkityyppiin 'Adoption with Benefits' (käyttöönotto hyötyjen kera)

Valtakunnallisten Kanta-palvelujen käyttöönotto apteekeissa ja kuntien julkisessa perusterveydenhuollossa vuosina 2010–2016

The study objective was to investigate time to adoption of the Finnish national Kanta services (,e.g. Prescription Centre, and Patient Data Repository (PDR)) in community pharmacies and public primary health care centres (PHC) based on dates of adoption in 2010–2016. Adoption of the services were analysed on national and regional (Specific Catchment Areas (SCA), Hospital Districts (HD)) levels and by electronic health record brand (EHR) and number of PHCs. Adoption of both the services nationally took 5.5 years (in mean 4.6 years in SCAs and 3.6 years in HDs). Adoption of the Prescription Centre for use in community pharmacies and PHCs took 3.4 years (in mean 2.3 years in SCAs and 1.1 years in HDs). Prescription Centre was adopted in 7 December 2016 in Åland Islands. Prescription Centre was adopted in community pharmacies nationally in 2.4 years (in mean 1.3 years in SCAs and 0.6 years in HDs), and nationally in 3.4 years in PHCs (in mean 2.0 years in SCAs and 0.6 years in HDs). PDR is in use in the mainland Finland, but not in Åland Islands. PDR was adopted nationally in 2.0 years in PHCs (in mean 1.5 years in SCAs and 0.6 years in HDs). The PHCs used five different EHRs in 2010–2016. The adoption of the PDR took the longer time the more municipalities were adopting the service. In general, the less numbers of EHRs were in use in HDs the shorter were the service adoption times.Tutkimuksessa selvitettiin valtakunnallisten Kanta-palvelujen (resepti-palvelu ja Potilastiedon arkisto) käyttöönottoa apteekkien ja terveyskeskusten käyttöönottojen päivämäärien aineistossa vuosina 2010–2016. Palvelujen käyttöönottoa tarkasteltiin valtakunnallisesti, erityisvastuualueittain (erva) ja sairaanhoitopiireittäin (shp) sekä sähköisten potilaskertomusten tuotemerkkien ja terveyskeskusten lukumäärän mukaan. Kaksi valtakunnallista Kanta-palvelua saatiin käyttöön 5,5 vuodessa (keskimäärin 4,6 vuodessa erva:lla ja 3,6 vuodessa shp:ssä). Resepti-palvelu saatiin käyttöön apteekeissa ja terveyskeskuksissa valtakunnallisesti 3,4 vuodessa (keskimäärin 2,3 vuodessa erva:lla ja 1,1 vuodessa shp:ssä). Ahvenanmaalla palvelu otettiin käyttöön 7.12.2016 viimeisenä julkisessa terveydenhuollossa. Resepti-palvelun saaminen käyttöön apteekeissa valtakunnallisesti kesti 2,4 vuotta (keskimäärin 1,3 vuotta erva:lla ja 0,6 vuotta shp:ssä) sekä 3,4 vuotta terveyskeskuksissa (keskimäärin 2,0 vuotta erva:lla ja 0,6 vuotta shp:ssä). Potilastiedon arkisto (PTA) on käytössä Manner-Suomessa, mutta ei Ahvenanmaalla. Valtakunnallisesti PTA saatiin käyttöön 2,0 vuodessa (keskimäärin 1,5 vuodessa erva:lla ja 0,6 vuodessa shp:ssä). Kuntien terveyskeskuksissa oli vuosina 2010–2016 käytössä viisi sähköisen potilaskertomuksen tuotemerkkiä. PTA:n valtakunnallinen käyttöönotto kesti sitä pitempään, mitä enemmän sähköisiä potilaskertomuksia käyttäviä kuntia (terveyskeskuksia) kuului käyttöönoton piiriin. Yleisesti mitä vähemmän shp:ssä oli käytössä sähköisten potilaskertomusten eri tuotemerkkejä, sitä lyhyempi oli käyttöönottojen kesto

Sexual experiences of military conscripts at the end of the 1990s

The sexual socialization and sexual experiences of young men past their adolescence have been studied relatively little thus far. ln the present study, the subject was approached through surveys conducted in 1996 and 1998 in a number of garrisons. There were 984 male respondents in 1996 and 1220 in 1998. 20 years old on average. Both years, the response rate consisted of 98 percent of the conscripts selected for the study. The themes of the study were the sexual experience, number of partners and use of condoms among young men, and how these relate to the mens habits and values in general. Seventy-six percent of the men had engaged in sexual intercourse. One out of two had only one partner over the last year, and one out of four had more than one. For one out of three men. The most recent sexual itercourse occurred with a non-steady partner: Less than half of the men used a condom in their most recent sexual intercourse. The age for initiation into sexual intercourse and the number of partners were strongly correlated with whether the conscripts had secondary education and their use of intoxicants. Those who used more intoxicants, started engaging in sexual intercourse at a younger age and engaged into more relationships. Young men had steady relationships and acquired sexual experiences in accordance with their social skills and the choices the had made regarding their career

Medical Device Incident Reports by Professional Users in Finland 2014 2021

Publisher Copyright: © 2022 The authors and IOS Press.Medical Device incident reporting is a legal obligation for professional users in Finland. We analyzed all medical device incident reports recorded into the national incident repository from January 2014 to August 2021. Among the total 5,897 records, annual numbers of incident reports varied between 463 and 1,190. Approximately 80% of the medical device incident reports were near misses, 18.7% were person injuries and 1.3% deaths. The number of annual medical device incident reports between hospital districts varied more than expected when related to the population of catchment area. There was a tendency towards lesser reports per population from smaller hospital districts. In conclusion, medical device incident reporting activity of the professional user varied both annually and geographically. A high number of incidents caused person injuries or even death, which arouses safety concerns. A further analysis is required to explore the causes behind our findings.Peer reviewe

Electronic Health Records on the Top of Medical Device Incident Reports

Publisher Copyright: © 2022 European Federation for Medical Informatics (EFMI) and IOS Press.Medical Device incident reporting is a legal obligation for professional users in Finland. We analyzed all medical device incident reports recorded into the national incident repository from January 2014 to August 2021. Almost 30% of the total of 5,897 recorded incidents were caused by top ten devices, of which electronic health records were the most common (332 incidents). High number of incidents caused by electronic health records arouses safety concerns. A further analysis is required to explore the causes of findings.Peer reviewe

Kuntien sosiaalitoimien sähköiset asiakastietojärjestelmät vuonna 2017

Various types of data systems technology has become part of current working environments, also in social care and social work. In Finland, social care information systems were used in almost all the municipalities in the end of 1990s. Previous enquiries in Finland that have focused on client data systems’ trademarks were carried out among social care organisations in national questionnaire studies in 2001, 2011, 2014 and 2017. However, a major problem in these studies has been a remarkable rate of withdrawals (over 50%). In this study, we investigated the trademarks of social care client data systems used in social care in every municipality in 2017 in Finland (100% coverage). In highly concentrated (HHI>2500) markets in municipality social care client data systems in Finland, three data systems manufacturers provided five trademarks for 294 municipalities in 2017, whereas no electronic social care client data systems was used in 17 municipalities. The two market leader providers’ (Tieto and CGI) total market share was 90% by municipality and 95% by population calculations. Tieto’s Effica Sosiaalihuolto and CGI’s Pro Consona Sosiaalitoimi total market share together varied 73–82% by municipality or population calculations. Helsinki and Vantaa towns used ATJ/VATJ electronic social care client data system, the mean population of which was 427,000 (mean population per municipality). Market leader Effica was used in municipalities with larger numbers of inhabitants (27,600) whereas Pro Consona in smaller municipalities (9,600). Municipality social care used mainly one client data systems’ trademark in five hospital district areas, whereas two trademarks in 13 and 3–4 trademarks in three hospital district areas in 2017 in Finland.Tietotekniikasta on tullut keskeinen osa nykyisiä työympäristöjä, myös sosiaalihuollossa ja sosiaalityössä. Sosiaalihuollon atk-pohjaisia järjestelmiä oli jo 1990-luvun lopulla käytössä lähes kaikissa kunnissa. Aiemmin julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon asiakastiedon tietojärjestelmien tuotemerkkejä on selvitetty organisaatiokyselyissä valtakunnallisesti vuosina 2001, 2011, 2014 ja 2017. Organisaatiokyselyjen ongelmana on ollut merkittävä (yli 50 %) vastaajakato. Selvitimme kuntien sosiaalitoimissa pääasiallisesti käytössä olleiden sähköisten asiakastietojärjestelmien tuotemerkit Suomen kaikissa kunnissa vuonna 2017. Erittäin keskittyneillä kuntien sosiaalitoimen sähköisten asiakastietojärjestelmien markkinoilla esiintyi 3 valmistajan 5 tuotemerkkiä 294 kunnassa vuonna 2017, kun sähköistä asiakastietojärjestelmää ei käytetty 17 kunnassa. Kuntien sosiaalitoimien sähköisten asiakastietojärjestelmien markkinoita hallitsivat Tieto ja CGI, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli 90 % kuntien ja 95 % asukaslukujen perusteella. Tiedon Effica Sosiaalihuollon ja CGI:n Pro Consona Sosiaalitoimen markkinaosuudet yhteensä olivat 73–82 % kuntien tai asukaslukujen perusteella. Tuotemerkeistä ATJ/VATJ oli käytössä Helsingissä ja Vantaalla, joiden keskiväestö oli 427 000 (väestö 854 522 jaettuna kuntien lukumäärällä 2). Markkinajohtajista Effica oli käytössä suuremmissa (27 600 keskiväestö, 87 kuntaa) ja Pro Consona pienemmissä (9 600 keskiväestö, 170 kuntaa) kunnissa. Kuntien sosiaalitoimet käyttivät pääasiassa vain yhtä sosiaalihuollon sähköistä asiakastietojärjestelmää viiden, kahta 13:n ja 3–4:ää kolmen sairaanhoitopiirin alueella