Suomenlahden tilan muutokset – vaikutukset avomerialueen kalakantoihin ja kalastukseen

Hankkeessa arvioitiin ympäristötekijöiden ja niissä tapahtuvien muutosten vaikutuksia Suomenlahden avomerialueen kalojen alueelliseen runsaudenvaihteluun, kalojen ravinnonkäyttöön ja kalojen kuntoon. Tutkimuksessa havaittiin, että GAM-mallinnuksen (yleistetty additiivinen malli) avulla kalatiheyden vaihtelut avomerialueella voitiin selittää suureksi osaksi ympäristötekijöistä johtuviksi. Tutkimusajanjakson aikana Suomenlahden kalakannoissa tapahtui voimakkaita muutoksia. Sekä silakoiden että kilohailien osoitettiin vuonna 2003 kärsineen ravintopulasta. Kalat olivat laihoja ja suuri osa oli selvästi nälkiintyneitä. Nuorten kalojen kasvun havaittiin olevan erittäin vähäistä vuonna 2003. Kalojen nälkiintymisestä seurannut silakka- ja kilohailikantojen huono tila yhdessä samanaikaisesti voimaan tulleiden pyydysrajoitusten kanssa aiheutti Suomenlahden silakka- ja kilohailisaaliiden ennennäkemättömän voimakkaan romahduksen vuonna 2003. Hankkeessa myös arvioitiin, miten mahdolliset kalastuksessa tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset vaikuttaisivat dioksiinien ja furaanien kertymiseen Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkaan ja kilohailiin. Hankkeessa kehitettiin mallit, joiden avulla osoitettiin olevan mahdollista kuvata kilohailin ja silakan kasvun riippuvuutta kalatiheydestä ja ympäristötekijöistä. Malleja käytettiin ennustettaessa kalastuksen vaikutuksia kalakantojen tilaan ja dioksiinien kertymiseen silakkaan ja kilohailiin. Kehitetyn mallin avulla kalastuskuolevuuden osoitettiin potentiaalisesti vaikuttavan erityisesti kilohailin kasvuun ja dioksiinien kertymiseen kilohailiin. Silakan kasvunmuutoksiin ja dioksiinien kerääntymiseen todennäköisesti vaikuttavat kalatiheyden ohella Itämeren suolapitoisuuden muutokset

Distribution and abundance of the American comb jelly (Mnemiopsis leidyi) - a rapid invasion to the northern Baltic Sea during 2007

Peer reviewe

Planet Hunters: New Kepler planet candidates from analysis of quarter 2

We present new planet candidates identified in NASA Kepler quarter two public release data by volunteers engaged in the Planet Hunters citizen science project. The two candidates presented here survive checks for false-positives, including examination of the pixel offset to constrain the possibility of a background eclipsing binary. The orbital periods of the planet candidates are 97.46 days (KIC 4552729) and 284.03 (KIC 10005758) days and the modeled planet radii are 5.3 and 3.8 R_Earth. The latter star has an additional known planet candidate with a radius of 5.05 R_Earth and a period of 134.49 which was detected by the Kepler pipeline. The discovery of these candidates illustrates the value of massively distributed volunteer review of the Kepler database to recover candidates which were otherwise uncatalogued.Comment: Accepted to A

Feeding biology of burbot, Lota lota (L.) : adaptation to profundal lifestyle?

The aims of this thesis are to determine the role of burbot in the freshwater ecosystem and clarify how the feeding biology and behaviour have been affected by the profundal life style of burbot. The gastric evacuation rates of burbot fed single fish meals were measured under various experimental conditions. The gastric evacuation rates of the burbot were affected by water temperature and meal size in the temperature range of l.3-12.6°C, as has earlier been observed about several fish species. However, the stomach emptying rates were low compared to other freshwater fish species. As stomach emptying is prolonged, the stomach can act as a reserve of food during the periods of low prey availability. In the experimental conditions, the estimated optimum temperature for food intake (g g⁻¹) was 13.6°C. Food consumption estimates suggest that burbot are potential competitors for food with other piscivorous fish. Seasonal changes in burbot's diet may, however, decrease their impact on prey fish species. Indeed, the profundal life style provides the adaptation to nearly zero illumination and low temperatures. Ambush feeding behaviour with low metabolic rates are characteristic of the burbot, a major predator in various freshwaters. The burbot has adapted to use dark periods of the day for activity during most of the year. Food composition and stomach fullness data suggest that burbot are periodic and opportunistic feeders, that have adapted to prey under unpredictable food conditions