Pelastajan palautumisen edistäminen käytännön työelämässä

Pelastajan työ on fyysisesti raskasta ja riittävä palautuminen työtehtävien jälkeen on oleellista työkyvyn ja -turvallisuuden kannalta. Aikaisempien tutkimusten perusteella viileä- ja kontrastivesialtistusten on havaittu olevan tehokkaita keinoja suorituskyvyn palautumisen tehostamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää viileä-, kontrastija lämminvesialtistuksen käytettävyyttä ja koettua vaikuttavuutta työkykyyn ja palaut-miseen käytännön työelämässä pelastusasemilla. Viileä-, kontrasti- ja lämminvesialtistukset toteutettiin tässä tutkimuksessa sumusuihkulla, joka siroaa suihkutetun veden su-muksi. Tutkimus suoritettiin kuusi kuukautta kestävänä interventiotutkimuksena. Oulu-Koillismaan, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksille asennettiin sumusuihkulaitteistot, jotka olivat henkilöstön käytettävissä intervention ajan. Sumusuihkun lämpötuntemusta ja -viihtyvyyttä sekä vaikutusta maksimivoimaan mitattiin seurantakaavakkeella sekä maksimivoimamittauksilla, jotka suoritettiin ennen suihkua ja sen jälkeen. Lisäksi ennen interventiota pelastuslaitoksille teetettiin alkukysely, jolla selvitettiin työkykyyn, työtyytyväisyyteen, työssä kuormittuneisuuteen ja työstä palautumiseen liittyviä tekijöitä. Intervention jälkeen henkilöstölle teetettiin loppukysely, jolla selvitettiin sumusuihkun käytettävyyttä ja vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja palautumisen edistämisessä. Intervention aikana eniten käytettiin viileää sumusuihkua. Subjektiivisten arvioiden mukaan 32 % vastaajista koki viileän sumusuihkun vaikuttaneen positiivisesti työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja 55 % yleiseen hyvinvointiin. Negatiivisia vaikutuksia ei raportoitu ollenkaan. Kontrastisumusuihku vaikutti positiivisesti työhyvinvoinnin osa-alueisiin 23 %:lla ja yleiseen hyvinvointiin 42 %:lla vastaajista. Samoin kuin viileän sumusuihkun osalta, negatiivisia vaikutuksia ei raportoitu. Lämpimällä sumusuihkulla ei havaittu olevan vastaavia positiivisia vaikutuksia. Sumusuihkuilla ei myöskään ollut vaikutusta maksimaaliseen puristusvoimaan. Loppukyselyn perusteella sumusuihkun käyttö oli helppoa ja se koettiin kaikilla lämpötiloilla pääosin miellyttäväksi tai neutraaliksi. Tämän tutkimuksen perusteella viileä- ja kontrastisumusuihku voivat olla toimivia keinoja edistämään työhyvinvoinnin eri osa-alueita ja yleistä hyvinvointia. Yksilötasolla suihkun palauttava vaikutus voi kuitenkin vaihdella, mutta negatiivisia vaikutuksia suihkun käytöllä ei ole havaittu. Sumusuihkun helppokäyttöisyys ja koettu miellyttävyys tukevat sen käyttöä käytännön työelämässä

Pienvesiopas - Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö

Pienvedet – eli purot, norot, lähteet, lähteiköt, fladat ja kluuvijärvet - ovat tärkeä osa luonnon vesitaloutta ja monimuotoisuutta. Vuonna 2011 uudistettu vesilaki korostaa pienvesien suojelun tarvetta. Sekä luonnontilaisten että luonnontilaisen kaltaisten pienvesiluontotyyppien tilan heikentäminen on kiellettyä. Pienvesiin kohdistuu monenlaisia maankäyttöpaineita, joista yleisimpiä ovat maa- ja metsätalous sekä rakentaminen. Pienvesien herkän luonteen vuoksi pienetkin muutokset lähiympäristössä voivat heikentää niiden tilaa. Vesilain lisäksi pienvesiä turvaavat useat muut eri lait, joista tärkeimpiä ovat metsälaki, ympäristönsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki. Lainsäädäntö suojaa pienvesimuodostumien lisäksi myös niiden lähiympäristöä. Lainsäädännön vaikeaselkoisuus ja toimeenpanon puutteet ovat osaltaan hankaloittaneet pienvesien suojelua ja huomioimista. Yhdeksi pienvesien suojelun haasteeksi on osoittautunut luonnontilaisen kaltaisten pienvesien tunnistaminen ja huomioiminen. Luonnontilaltaan voimakkaastikin muuttuneet pienvedet voivat ajan saatossa palautua luonnontilaisen kaltaiseksi, jolloin niitä koskee lainsuoja samalla tavalla kuin alkuperältään luonnontilaisia pienvesiä. Pienvedet ovat vahvasti kytkeytyneitä lähiympäristöönsä, ja ne tulisikin huomioida kokonaisuutena, johon kuuluu vesimuodostuman lisäksi sen välitön lähiympäristö. Pienveden luonnontilaisuutta tai luonnontilaisuuden kaltaisuutta arvioitaessa on oleellista tunnistaa pienveden ominaispiirteet. Kunkin pienvesityypin ominaispiirteet muodostuvat muun muassa maa- ja kallioperästä, vesimuodostuman rakenteesta, lajistosta ja lähiympäristön vaikutuksesta. Tämän oppaan tarkoituksena on selventää pienvesiä koskevan lainsäädännön tulkitsemista. Opas on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 julkaiseman pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian täytäntöönpanoa. Oppaassa esitellään keskeinen pienvesiin liittyvä lainsäädäntö ja annetaan ohjeita pienvesien tunnistamiseen. Oppaaseen on koottu yleisimpiä pienvesiin kohdistuvia toimenpiteitä ja tarkasteltu niiden luvanvaraisuutta. Lisäksi oppaaseen on sisällytetty suosituksia pienvesien paremmaksi huomioimiseksi maankäytössä

Kädet koholla työskentelyn keventäminen ulkoisen tukirangan avulla

Lähes 230 000 suomalaista työskentelee useita tunteja päivässä kädet koholla. Pitkäkestoinen kädet koholla työskentely on haitallista yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle lisäten liikuntaelinvaivojen riskiä. Perinteisesti fyysistä työkuormitusta on pyritty vähentämään erilaisilla apuvälineillä ja ergonomisilla ratkaisuilla. Yksi uusimmista on ulkoinen tukiranka, eksoskeleton. Sen potentiaali fyysisen työkuormituksen pienentämisessä voi olla merkittävä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon kädet koholla tehtävää työtä voidaan keventää eksoskeletonin avulla. Tutkimus arvioi kokonaisvaltaisesti uuden, työtä keventävän apuvälineteknologian hyötyjä sekä standardi- että autenttisessa työympäristössä. Tulosten pohjalta laadittu työkalu auttaa arvioimaan minkälaisissa töissä eksoskeletonin käyttö on perusteltua. Tämä raportti on tarkoitettu niille työhyvinvointia kehittäville tahoille, jotka toimivat raskasta fyysistä, kädet koholla tehtävää työtä sisältävien alojen parissa

Association between lowered endothelial function measured by peripheral arterial tonometry and cardio-metabolic risk factors - a cross-sectional study of Finnish municipal workers at risk of diabetes and cardiovascular disease

Peer reviewe

Diet and cardiovascular health in asymptomatic normo- and mildly-to-moderately hypercholesterolemic participants - baseline data from the BLOOD FLOW intervention study

Peer reviewe

Nostotyön keventäminen ulkoisen tukirangan avulla

Työhön liittyvät tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat tavallisimpia työn aiheuttamia terveysongelmia Suomessa. Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista johtuu selkäsairauksista, joiden työperäisinä syinä pidetään selän liiallista kuormitusta, mm. nostamisesta johtuen. Työergonomiaan liittyvät toimenpiteet ovat yksi keino ehkäistä tuki- ja liikuntaelinvaivoja työpaikoilla. Perinteisen työergonomian lisäksi nostotyön apuvälineenä voidaan käyttää ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja. Ulkoisten tukirankojen potentiaali tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvan kuormituksen pienentämisessä voi olla merkittävä. Jotta nykyaikaista tukirankateknologiaa voidaan tehokkaasti hyödyntää työn keventämisessä, tarvitaan mitattua tietoa eksoskeletonien vaikutuksista kuormittuneisuuteen autenttisissa työtilanteissa. Tämä tutkimus yhdistää standardoiduissa laboratorio-olosuhteissa ja autenttisissa työtilanteissa tehdyt mittaukset ja antaa siten kattavan kuvan selän tukirangan vaikutuksista nostotyön keventämisessä. Tämä raportti on tarkoitettu erityisesti niille työhyvinvointia kehittäville tahoille, jotka toimivat raskasta nostotyötä sisältävien alojen parissa

Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla

Puettavaan teknologian käytöstä työterveyshuolloissa ei ole yhtenäistä käsitystä, suosituksia eikä näyttöjä hyödyistä. Tässä selvityksessä kuvataan puettavan teknologian käytön nykytilanne työterveyshuollossa, työpaikoilla ja vakuutusyhtiöissä sekä tarpeita ajatellen teknologian käytön tulevaa kehitystä. Puettavaa teknologiaa käytetään eniten terveyden ja elintapojen mittaamiseen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Valtaosa tehdyistä mittauksista on kertaluontoisia, ja ne kohdistuvat organisaatioissa tyypillisesti vain pieneen työntekijäjoukkoon. Mittauksia toteutetaan sekä yksilö että ryhmäarviointeina. Selkeälle toimintaohjeelle tai prosessikuvaukselle olisi tarvetta. Mittaustietoa käytetään toimenpidetarpeen ja työssä kuormittumisen arviointiin sekä yksilö- että ryhmätasolla. Sitä käytetään myös keskustelun sekä työkykyjohtamisen välineenä. Teknologian käytön yleistymistä rajoittavat teknologiaan ja käytettävyyteen liittyvät ongelmat sekä laitteiden hinta. Puettavan teknologian käytöstä annetaan joitakin suosituksia, jotka edistäisivät ratkaisujen käyttöönottoa ja sillä saavutettavia hyötyjä