Opioid substitution treatment in Finland and other Nordic countries : Established treatment, varying practices

Peer reviewe

Shifting of attentional set is inadequate in severe burnout : Evidence from an event-related potential study

Individuals with prolonged occupational stress often report difficulties in concentration. Work tasks often require the ability to switch back and forth between different contexts. Here, we studied the association between job burnout and task switching by recording event-related potentials (ERPs) time-locked to stimulus onset during a task with simultaneous cue-target presentation and unpredictable switches in the task. Participants were currently working people with severe, mild, or no burnout symptoms. In all groups, task performance was substantially slower immediately after task switch than during task repetition. However, the error rates were higher in the severe burnout group than in the mild burnout and control groups. Electrophysiological data revealed an increased parietal P3 response for the switch trials relative to repetition trials. Notably, the response was smaller in amplitude in the severe burnout group than in the other groups. The results suggest that severe burnout is associated with inadequate processing when rapid shifting of attention between tasks is required resulting in less accurate performance. (C) 2016 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään : Tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuva selvitys 1.6.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16.2.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoista muodostetulle työryhmälle toimeksiannon selvittää tutkimusnäytön valossa vaikuttavimpia rahapelihaittojen ehkäisytoimia, sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Työryhmä esittää tutkimusnäytön ja asiantuntijatiedon pohjalta kuutta vaikuttavaksi katsomaansa sääntelytoimenpidettä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi Suomessa. Esitettävät toimenpiteet ovat: rahapelejä tarjoavien toimipisteiden maantieteellisen keskittymisen ja sijaintipaikkojen rajoittaminen, pelipisteiden määrän rajoittaminen (erityisesti rahapeliautomaattien osalta), pelaamisen rajoittaminen anniskelupaikoissa, pakollinen pelaajan tunnistautuminen, pakolliset pelaajan itse asettamat rajat pelikulutukselle, sekä pelaajan itselleen hakema pelikielto. Työryhmä pitää vaikuttavuuden kannalta tärkeänä toimenpiteiden huolellista toimeenpanoa ja vaikutusten arviointia

Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään : Tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuva selvitys 1.6.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16.2.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoista muodostetulle työryhmälle toimeksiannon selvittää tutkimusnäytön valossa vaikuttavimpia rahapelihaittojen ehkäisytoimia, sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Työryhmä esittää tutkimusnäytön ja asiantuntijatiedon pohjalta kuutta vaikuttavaksi katsomaansa sääntelytoimenpidettä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi Suomessa. Esitettävät toimenpiteet ovat: rahapelejä tarjoavien toimipisteiden maantieteellisen keskittymisen ja sijaintipaikkojen rajoittaminen, pelipisteiden määrän rajoittaminen (erityisesti rahapeliautomaattien osalta), pelaamisen rajoittaminen anniskelupaikoissa, pakollinen pelaajan tunnistautuminen, pakolliset pelaajan itse asettamat rajat pelikulutukselle, sekä pelaajan itselleen hakema pelikielto. Työryhmä pitää vaikuttavuuden kannalta tärkeänä toimenpiteiden huolellista toimeenpanoa ja vaikutusten arviointia

Opioidikorvaushoito on laajentunut ja monimuotoistunut

Lähtökohdat Opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä vieroitus- ja korvaushoidosta ei ole kattavaa rekisteritietoa. Tämän poikkileikkausselvityksen tavoitteena oli saada vuoden 2015 tilanteesta vertailukelpoinen kokonaiskuva vuonna 2011 tehtyyn selvitykseen nähden. Menetelmät Opioidiriippuvuuden lääkkeellistä vieroitus- tai korvaushoitoa toteuttavilta yksiköiltä kerättiin summatiedot lomakekyselyllä 30.11.2015. Tulokset Hoidossa oli tutkimusajankohtana 3 329 potilasta, heistä 3 293 korvaushoidossa. Kokonaismäärä oli kasvanut 36 % vuodesta 2011. Lääkehoitomuotojen jakauma oli lähes sama: buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmiste 62 %, metadoni 37 % ja pelkkä buprenorfiini 2 %. Potilaista oli kuntouttavassa korvaushoidossa 64 % ja haittoja vähentävässä 28 %. Apteekkisopimuksella lääkkeensä haki 7 %. Suurin osa potilaista hoidettiin päihdehuollon erityispalveluissa. Päätelmät Opioidikorvaushoidossa olevien potilaiden määrä on jatkanut kasvuaan. Arviot opioidien ongelmakäyttäjien suuresta määrästä suhteessa korvaushoidossa olevien potilaiden määrään ilmentävät ehkä korvaushoidon lisätarvetta. Hoito keskittyy päihdehuollon erityispalveluihin.Peer reviewe

Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16.2.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoista muodostetulle työryhmälle toimeksiannon selvittää tutkimusnäytön valossa vaikuttavimpia rahapelihaittojen ehkäisytoimia, sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Työryhmä esittää tutkimusnäytön ja asiantuntijatiedon pohjalta kuutta vaikuttavaksi katsomaansa sääntelytoimenpidettä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi Suomessa. Esitettävät toimenpiteet ovat: rahapelejä tarjoavien toimipisteiden maantieteellisen keskittymisen ja sijaintipaikkojen rajoittaminen, pelipisteiden määrän rajoittaminen (erityisesti rahapeliautomaattien osalta), pelaamisen rajoittaminen anniskelupaikoissa, pakollinen pelaajan tunnistautuminen, pakolliset pelaajan itse asettamat rajat pelikulutukselle, sekä pelaajan itselleen hakema pelikielto. Työryhmä pitää vaikuttavuuden kannalta tärkeänä toimenpiteiden huolellista toimeenpanoa ja vaikutusten arviointia

Subjectively preferred octave size is resolved at the late stages of cerebral auditory processing

Human listeners prefer octave intervals slightly above the exact 2:1 frequency ratio. To study the neural underpinnings of this subjective preference, called the octave enlargement phenomenon, we compared neural responses between exact, slightly enlarged, oversized, and compressed octaves (or their multiples). The first experiment (n = 20) focused on the N1 and P2 event-related potentials (ERPs) elicited in EEG 50-250 ms after the second tone onset during passive listening of one-octave intervals. In the second experiment (n = 20) applying four-octave intervals, musician participants actively rated the different octave types as 'low', 'good' and 'high'. The preferred slightly enlarged octave was individually determined prior to the second experiment. In both experiments, N1-P2 peak-to-peak amplitudes attenuated for the exact and slightly enlarged octave intervals compared with compressed and oversized intervals, suggesting overlapping neural representations of tones an octave (or its multiples) apart. While there were no differences between the N1-P2 amplitudes to the exact and preferred enlarged octaves, ERP amplitudes differed after 500 ms from onset of the second tone of the pair. In the multivariate pattern analysis (MVPA) of the second experiment, the different octave types were distinguishable (spatial classification across electroencephalography [EEG] channels) 200 ms after second tone onset. Temporal classification within channels suggested two separate discrimination processes peaking around 300 and 700 ms. These findings appear to be related to active listening, as no multivariate results were found in the first, passive listening experiment. The present results suggest that the subjectively preferred octave size is resolved at the late stages of auditory processing.Peer reviewe

Opioidikorvaushoito Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Korvaushoito on kaikissa Pohjoismaissa kiinteä osa kansallisia huumehoitojärjestelmiä. Hoidon kattavuus ja hoitokäytännöt vaihtelevat maittain ja alueittain merkittävästi, mutta Suomessa kattavuus näyttäisi olevan hieman heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Korkein hoitokynnys ja matalin hoidosta poistamisen kynnys ovat Ruotsissa. Hoidon vaikuttavuuden kannalta merkityksellisiä ovat sekä hoitokäytännöt että käyttökulttuuri, käyttäjien taustat ja muut sosiaaliset olosuhteet. Suomessa ei ole luotu kansallista kattavaa tiedonkeruujärjestelmää, mutta sellaisen luominen olisi hyödyllistä korvaushoidon hyötyjen ja haittojen arvioinnin ja hoitojen kehittämisen kannalta