15 research outputs found

    Joukkueidentiteetti arvon lähteenä : Case Bisons Loimaa

    Get PDF
    Urheilusta on tullut globaalisti yhä merkittävämpää liiketoimintaa. Myös Suomessa urheilun ympärillä liikkuu valtavia summia rahaa, mutta urheilun kannattavuus on siitä huolimatta heikkoa. Urheilujohtamisen ongelma on, että omaa brändiä, asiakkaita ja asiakkaiden eli fanien näkemyksiä ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida koripallojoukkueen brändi-identiteetin ja fanien sosiaalisen identiteetin vuorovaikutuksessa syntyvää joukkueidentiteettiä ja sen tuottamaa arvoa. Identiteetti nähdään tässä tutkimuksessa ensisijaisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuvana, sosiaalisena konstruktiona. Tutkimuksen tieteenfilosofinen perusta on narratiivisessa tietämisessä, jonka mukaan ihminen rakentaa ja jäsentää identiteettiään tarinoiden avulla. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka kohteena on koripallojoukkue Bisons Loimaa. Aineisto on luotu neljässä, joukkueen organisaatiolle suunnatussa teemahaastattelussa sekä faneille tehdyssä kyselytutkimuksessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu erilaisista identiteeteistä. Ensimmäinen teoriaosuus tarkastelee urheilujoukkueen brändi-identiteetin eri ulottuvuuksia. Toisessa osassa tarkastellaan sosiaalipsykologiaan pohjautuvaa sosiaalista identiteettiteoriaa brändiyhteisöjen ja fanien urheilujoukkueeseen samaistumisen perustana. Samaistumisen kannalta merkittävänä tekijänä tarkastellaan paikkaa. Teorian pohjalta luodaan malli, jossa identiteettien välisessä vuorovaikutuksessa ja fanien joukkueeseen samaistumisen myötä syntyy joukkueidentiteetti, joka tuottaa arvoa sekä faneille että joukkueorganisaatiolle. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että urheilujoukkueen brändi-identiteettiin ja fanien sosiaaliseen identiteettiin kytkeytyy olennaisesti myös ympäröivä yhteisö, tässä tapauksessa paikkakunnan muodostama yhteisö. Yhteisenä nimittäjänä toimiva kotipaikka vahvistaa joukkueidentiteettiä ja lisää yhteisöllisyyttä. Urheilujoukkueen brändi-identiteetin ja fanien sosiaalisen identiteetin perustuessa samoihin arvoihin on tuloksena voimakas joukkueidentiteetti, joka luo arvoa paitsi faneille ja joukkueelle, myös paikkakunnalle. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympäröivän yhteisön ominaispiirteiden huomiointi osana urheilujoukkueen brändi-identiteettiä auttaa faneja samaistumaan joukkueeseen. Tutkimus myös lisää ymmärrystä fanien keskeisestä merkityksestä joukkueen arvonluojina ja sanansaattajina

    ”Jos mä siitä itsekin saan, niin kyllä varmaan siitä ehkä jotkut muutkin voi saada.” : Kokemusten jakaminen supportiivisen viestinnän muotona lähisuhteissa

    Get PDF
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten omien kokemusten jakaminen supportion muotona toimii ja näyttäytyy lähisuhteissa. Tutkimuksessa keskitytään huolen jakajan näkökulmaan ja ajatuksiin hyödyllisestä supportiosta sekä kokemuksiin omien kokemusten jakamisesta tuen kontekstissa. Aiempaan supportiivisen viestinnän ja kuuntelemisen tutkimukseen liittyy vahvasti ajatus hyvästä kuuntelemisesta, jossa tavoite on ymmärtää eikä niinkään vastata, kun taas tässä tutkimuksessa keskiössä ovat juuri verbaaliset vastaukset. Tutkimusta kuuntelemisen verbaalisesta ulottuvuudesta on verrattain vähän, ja tämän tutkimuksen yksi tavoite on tuoda uutta näkökulmaa kuuntelemisen tutkimukseen. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, millainen omien kokemusten jakaminen on tuen muotona hyödyllistä, miten huolen jakaja kokee kuulluksi tulemisen, millaisia odotuksia huolen jakajalla on ja millaisia tunteita vuorovaikutustilanteeseen liittyy. Tutkimus on ymmärrykseen pyrkivä laadullinen tutkimus, jossa toteutui tutkijatriangulaatio. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joka toteutettiin syksyllä 2022. Tutkimukseen valikoitui viisi henkilöä, joita haastateltiin joko kasvotusten tai etäyhteyksin hyvin keskustelunomaisesti. Haastatteluista saatu data oli hyvin laaja ja monipuolinen, minkä vuoksi analysointitavaksi valikoitui teemoittelu. Tulokset osoittavat, että omien kokemusten jakamista pidetään hyödyllisenä tuen muotona tietyin edellytyksin. Huolen jakajan tärkein tavoite vuorovaikutustilanteessa on helpotuksen saavuttaminen, johon vaikuttaa muiden odotusten täyttyminen. Lisäksi huolen jakajan mielentilalla on suuri vaikutus viestintätilanteen kulkuun ja kokemukseen sen onnistuneisuudesta. Tuloksista nousi pohdinnassa useita keskeisiä johtopäätöksiä, joiden teoriapohjana toimivat sanallisten henkilökeskeisten viestien hierarkiamalli, sosiaalisen tuen kaksoisprosessointiteoria, vuorovaikutuksen mukauttamisen teoria ja muu alan kirjallisuus. Omien kokemusten jakaminen voi asettua eri henkilökeskeisyyden tasoille, ja alhaisemmille henkilökeskeisyyden tasoille sijoittuva huolten implisiittinen käsittely saattaa olla myös hyödyllinen tuen muoto. Lisäksi tutkimuksessa supportiivinen viestintä nähdään pitkälti huolen jakajan ja tuen tarjoajan yhteisvastuullisena prosessina, jossa tuen tarjoaja ei välttämättä valikoidu täysin rationaalisin perustein. Tutkimuksen tulokset laajentavat näkökulmaa eksplisiittisesti henkilökeskeisestä tuen antamisesta moniulotteisemmaksi prosessiksi, jossa myös huolen jakajalla on vastuuta vuorovaikutuksen onnistuneisuudesta

    Raskaan liikenteen taukopaikat Uudenmaan ELY-keskuksen alueella : Kysynnän ja tarjonnan analyysi sekä mahdollisia yhteistoimintamalleja

    Get PDF
    Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva raskaan liikenteen taukopaikkojen nykytilanteesta, kehittämistarpeista, kysynnästä ja tarjonnasta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sekä kartoittaa esimerkkejä tauko- ja levähdysalueiden toimintamalleista Suomessa ja muualla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kehittämistoimenpiteiden suuntaamiselle ja eri sidosryhmien välisen yhteistoiminnan kehittämiselle. Selvitys toteutettiin kesäkuun ja joulukuun 2015 välisenä aikana. Hankkeessa toteutettiin taukopaikkojen raskaan liikenteen käyttäjälaskenta ja kapasiteetin inventointi elokuussa 2015. Laskenta suoritettiin sekä päivällä että yöllä. Inventoiduista valtion taukopaikoista on tehty myös levähdysaluekortit, joissa on esitetty taukopaikkojen ominaisuustietoja. Taukopaikkojen kysyntää arvioitiin lisäksi selvittämällä suurimmista kaupungeista etelän suuntaan lähtevien kuljetusten ajo- ja lepoaikojen perusteella määritellyt (4½ h ja 9 h) taukovyöhykkeet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Taukopaikkojen kysynnän kehittymistä arvioitiin vertailemalla käyttäjälaskennan tuloksia aiemmin tehdyn käyttäjälaskennan tuloksiin. Kysynnän kehittymistä tulevaisuudessa arvioitiin Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan kehityskuvavaihtoehtoa varten tehdyn liikenne-ennusteen perusteella. Kysynnän ja kehittämismahdollisuuksien (tauko- ja levähdysalueiden ominaisuudet) perusteella valittiin ne taukopaikat, joilla on eniten kehittämistarvetta ja -mahdollisuuksia. Nämä kehittämiskohteet priorisoitiin hankkeessa kehitetyllä priorisointimenetelmällä. Uusien taukopaikkojen likimääräinen tarve laskettiin taukopaikkojen kapasiteetin ja yön keskimääräisen käyttöasteen perusteella. Uusien alueiden tarvetta ja toteuttamismahdollisuuksia arvioitiin olemassa olevien suunnitelmien ja kysynnän perusteella. Raportin viimeisessä luvussa esitetään tutkimustuloksista pääteltyjä jatkotoimenpidetarpeita

    Vanhemmuus ja ero : vanhempien kokemuksia eron jälkeisestä vanhemmuudesta ja tuen saamisesta vanhemmuuden säilyttämiseen

    Get PDF
    Tämä opinnäytetyö käsittelee vanhemmuudessa tapahtuneita muutoksia eron jälkeen ja saatujen eropalveluiden merkitystä erovanhempien elämässä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin yhdessä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen Eroperheen kahden kodin lapset -projektin kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisia kokemuksia eronneilla vanhemmilla on vanhemmuudesta eron jälkeen ja kartoittaa millaista tukea vanhemmat ovat saaneet sekä millaista tukea he olisivat kaivanneet. Tutkimustulokset mahdollisesti auttavat kehittämään Eroperheen kahden kodin lapset -projektin toimintaa. Laadullisen tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla. Haastatteluiden tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman omakohtaista, tuoretta tietoa ja ajatuksia suoraan eronneilta vanhemmilta. Tutkimuksessamme selvisi suurimman vanhemmuuteen vaikuttaneen asian olleen toisen vanhemman pois muutto yhteisestä kodista. Tutkimme vanhemmuuden muutoksia vanhemmuuden rooleissa, jaetussa vanhemmuudessa sekä taloudessa. Jokainen vanhemmuuden roolin osa-alue korostui vanhemman toimiessa arkielämässään yksin lapsen kanssa. Kokonaisvaltainen vastuunotto lisääntyi, kun arjen toimintoja ei pystynyt jakamaan siinä hetkessä toisen kanssa. Jaetun vanhemmuuden koettiin lisääntyneen niissä tapauksissa, joissa vanhempi koki entisen puolisonsa vanhemmuuden olleen vähäistä. Talouden heikentymisellä ei koettu olevan vaikutusta vanhemmuuteen vaan elinympäristö koettiin sitä tärkeämmäksi tekijäksi. Vanhemmuuden tukemisessa eron jälkeen korostui verkostojen merkitys. Saadun tuen muotoja olivat esimerkiksi keskusteluapu ja lastenhoitoapu. Eropalveluiden kautta saatu tuki auttoi selviytymään erosta sekä tukemaan ja säilyttämään vanhemmuutta. Eropalveluiden tuen myötä tilanteita pystyttiin näkemään paremmin lasten silmin katsottuna ja sitä kautta muokkaamaan omaa vanhemmuutta lapsilähtöisemmäksi.This thesis deals with the changes in parenthood after divorce and the importance of Divorce Services in parents’ life after divorce. The study is qualitative research done in cooperation with the Eroperheen kahden kodin lapset which is run by the Association of Ensi- ja turvakoti in the City of Lahti. The objective of the study is to find out what kind of experiences the parents have of parenthood after the divorce and also to reveal what kind of support the parents have had and what support they would want. The results can help Eroperheen kahden kodin lapset –project to develop their operations. The study material was collected by interviewing six divorced parents. The purpose of the interviews was to collect objective and current information directly from the divorced parents. The study showed that the biggest issue which had an effect on parenthood was one of the parent’s moving away from the shared home. We studied the changes in the roles of parenthood, divided parenthood as well as the economy. Each area in the roles of parenthood was highlighted when the parent was alone with the child in their ordinary life. Taking the full responsibility increased when the other parent wasn’t around to share the weekdays. In the study, divided parenting was experienced to increase in cases where parents thought the ex-partner didn’t take part in raising the child. The decreasing of finances didn’t affect to the parenthood but instead the environment was more important. The good relations and connections were the highlighted factors supporting parenthood after divorce. For example conversations and child care were the received forms of support. Divorce Services were appropriate to help survive the divorce and support parenthood. Parents were able to see things through the children´s eyes and change their thinking into more child-oriented

    Joukkueidentiteetti arvon lähteenä : Case Bisons Loimaa

    Get PDF
    Urheilusta on tullut globaalisti yhä merkittävämpää liiketoimintaa. Myös Suomessa urheilun ympärillä liikkuu valtavia summia rahaa, mutta urheilun kannattavuus on siitä huolimatta heikkoa. Urheilujohtamisen ongelma on, että omaa brändiä, asiakkaita ja asiakkaiden eli fanien näkemyksiä ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida koripallojoukkueen brändi-identiteetin ja fanien sosiaalisen identiteetin vuorovaikutuksessa syntyvää joukkueidentiteettiä ja sen tuottamaa arvoa. Identiteetti nähdään tässä tutkimuksessa ensisijaisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuvana, sosiaalisena konstruktiona. Tutkimuksen tieteenfilosofinen perusta on narratiivisessa tietämisessä, jonka mukaan ihminen rakentaa ja jäsentää identiteettiään tarinoiden avulla. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka kohteena on koripallojoukkue Bisons Loimaa. Aineisto on luotu neljässä, joukkueen organisaatiolle suunnatussa teemahaastattelussa sekä faneille tehdyssä kyselytutkimuksessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu erilaisista identiteeteistä. Ensimmäinen teoriaosuus tarkastelee urheilujoukkueen brändi-identiteetin eri ulottuvuuksia. Toisessa osassa tarkastellaan sosiaalipsykologiaan pohjautuvaa sosiaalista identiteettiteoriaa brändiyhteisöjen ja fanien urheilujoukkueeseen samaistumisen perustana. Samaistumisen kannalta merkittävänä tekijänä tarkastellaan paikkaa. Teorian pohjalta luodaan malli, jossa identiteettien välisessä vuorovaikutuksessa ja fanien joukkueeseen samaistumisen myötä syntyy joukkueidentiteetti, joka tuottaa arvoa sekä faneille että joukkueorganisaatiolle. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että urheilujoukkueen brändi-identiteettiin ja fanien sosiaaliseen identiteettiin kytkeytyy olennaisesti myös ympäröivä yhteisö, tässä tapauksessa paikkakunnan muodostama yhteisö. Yhteisenä nimittäjänä toimiva kotipaikka vahvistaa joukkueidentiteettiä ja lisää yhteisöllisyyttä. Urheilujoukkueen brändi-identiteetin ja fanien sosiaalisen identiteetin perustuessa samoihin arvoihin on tuloksena voimakas joukkueidentiteetti, joka luo arvoa paitsi faneille ja joukkueelle, myös paikkakunnalle. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympäröivän yhteisön ominaispiirteiden huomiointi osana urheilujoukkueen brändi-identiteettiä auttaa faneja samaistumaan joukkueeseen. Tutkimus myös lisää ymmärrystä fanien keskeisestä merkityksestä joukkueen arvonluojina ja sanansaattajina

    Mamasutra : opas lasta odottavien pariskuntien seksuaalielämään

    Get PDF
    Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas ensimmäistä lastaan odotta-vien pariskuntien seksuaalielämän tueksi. Opas tehtiin yhteistyökump-panille Valkeakosken äitiysneuvolaan. Opasta tullaan jakamaan äitiysneu-volassa raskauden seurantakäynnin yhteydessä. Työn viitekehykseen sisältyy teoriatietoa raskauden kulusta ja sen aikana tapahtuvista fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista muutoksista. Näitä muutoksia tarkastellaan seksuaalisuuden näkökulmasta. Lisäksi teoriaosuus sisältää tietoa lapsivuodeajasta, seksuaalisuuden käsittelystä äi-tiysneuvoloissa ja miehen kokemuksista raskausajasta. Opas helpottaa seksuaalisuuden puheeksi ottamista terveydenhoitajan työssä ja antaa pa-riskunnalle mahdollisuuden pohtia heidän keskinäistä parisuhdettaan uu-dessa elämäntilanteessa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Mamasutra-opas (liite 1) antaa informaatiota ja käytännön ohjeita raskauden ajan muu-toksista ja niiden vaikutuksista seksuaalielämään. Oppaan sisältö perustuu opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen, koska yhteistyökumppani ilmaisi tar-vetta tällaiselle materiaalille. Raskauden aikaisesta seksuaalisuudesta ole-vaa materiaalia on tarjolla hajanaisesti. Aihetta ei systemaattisesti käsitellä äitiysneuvoloissa, vaikka tutkimusten mukaan tarvetta sille olisi. Tämän takia opas toimii apuvälineenä tarjoamalla mahdollisuuden seksuaalisuuden käsittelyyn äitiysneuvoloissa. Lisäksi se tukee pariskunnan keskinäistä avointa kommunikointia.The purpose of the Bachelor’s thesis was to make a guide that supports the sexual life of couples expecting their first child. The guide was made to prenatal clinic of Valkeakoski and it will be given out there during prenatal visits. The framework of the thesis includes knowledge about pregnancy and the physical, mental and social changes during pregnancy. These changes are covered from the aspect of sexuality. There is also information about pu-erperium, men’s experience about pregnancy and the ways that sexuality is discussed in prenatal clinics. The objective of the Bachelor’s thesis was to make a guide that makes it easier for public health nurses to talk about sexuality. An objective was also to give a chance for couples to consider their relationship in their new situation in life. The thesis was carried out as a practise based thesis. The guide provides information about changes during pregnancy and puerperium and their ef-fect on couple’s sexual life but also gives practical advice for that time. The content of the guide was based on the framework of the thesis. The Bachelor’s thesis was made in co-operation with working life because the partner in cooperation stated a need to this type of material. There is very little material about sexuality during pregnancy. The subject is not systematically discussed in prenatal clinics although studies show that there is need for that. Because of this the guide works as an aid and offers a possibility to deal with sexuality in prenatal clinics. Moreover it supports expecting couple’s open communication
    corecore