”Siellä on kivaa tekemistä varattuna just sulle”:vanhempien käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisesta työstä alle kolmivuotiaiden ryhmässä

Tiivistelmä. Uuden varhaiskasvatuslain myötä pedagogiikka korostuu varhaiskasvatuksessa yhä enemmän. Pedagogiikalla tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten hyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Valitettavan usein alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatus nähdään kuitenkin pelkkänä perushoitona eikä varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen vastuu ja merkitys ole vanhemmille riittävän näkyvä. Myös pienten ryhmässä pedagogiikalla on tarkoituksensa ja varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen rooli suunnitelmallisen ja tavoitteellisen toiminnan toteuttajana korostuu. Alle kolmivuotiaiden ryhmässä pedagogiikkaa toteutetaan arjen mukana leikissä, perushoitotilanteissa sekä lapsen ja varhaiskasvattajan välisessä vuorovaikutuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena vanhemmat näkevät varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen työn ja pedagogisen toiminnan alle kolmivuotiaiden ryhmässä. Käsittelemme myös vanhempien käsityksiä päivähoidon sekä varhaiskasvatuksen käsitteiden eroavaisuuksista. Toteutimme tutkimuksen teemahaastattelulla, johon osallistui kuusi alle kolmivuotiaan lapsen vanhempaa. Tutkimuksestamme kerätyn aineiston analysoimme fenomenografisella aineistoanalyysillä. Analyysistä muodostui erilaisia kategorioita, joista tulkitsimme tutkimukseksemme tulokset. Tutkimustulosten perusteella suurin osa vanhemmista ei tiedä, työskenteleekö alle kolmivuotiaiden ryhmässä yhtään varhaiskasvatuksen opettajaa. Vanhemmilla on myös vähän tietoa varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisesta työstä pienten ryhmässä ja mitä vastuita varhaiskasvatuksen opettajalle kuuluu. Vanhemmat ymmärtävät varhaiskasvatuksen olevan tavoitteellista toimintaa, jonka ohjauksesta vastaavat varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Alle kolmivuotiaiden ryhmässä pedagogiikkaa tärkeämpänä vanhemmat kokevat sen, että lapsella on turvallista olla päiväkodissa. Tutkimustuloksiemme pohjalta nousi esiin varhaiskasvatuksen opettajien tarve tuoda vanhemmille näkyväksi omaa pedagogista asiantuntijuutta ja lisätä tietoa alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksesta esimerkiksi pedagogisen dokumentoinnin avulla

Street mirrors, surveillance, and urban communities in early modern Finland

This article discusses street mirrors or ‘gossip mirrors’, in terms of urban social relations and surveillance. Street mirrors were introduced to coastal towns in Sweden and Finland in the 18th and early 19th centuries and may still be found in well-preserved towns with historic wooden centres. The authors argue that the introduction of monitoring and spying devices, such as street mirrors, occurred in the 18th century due to increased urban populations and feelings of insecurity caused by greater regional and transnational mobility. Mirrors, in this sense, were one material mechanism in the process of modernization and the development of individuality

Time, Seasonality, and Trade: Swedish/Finnish-Sámi Interactions in Early Modern Lapland

Recent theoretical debates have identified time as a key area for research by historical archaeologists. In this paper we present evidence from Tornio, in northern Finland, and suggest that the early-17th-century colonists who founded this town developed a multidimensional conception of time that varied according to context and allowed deeply held folk beliefs to coexist alongside Lutheran doctrines and also facilitated seasonal trade with the indigenous Sámi people in the upper reaches of Lapland