Kartoitus kätilöopiskelijoiden eettisen osaamisen tukemisesta synnytysosastolla : opiskelijaohjaajien näkökulma

Opinnäytetyö on osa Increasing Ethical Competence in Midwifery Education and Practice (INEC) -projektia. Projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen, Viron ja Sveitsin kesken kolmessa vaiheessa. Opinnäytetyö on osa ensimmäisen vaiheen kartoituksia ja sen tarkoituksena on kartoittaa kätilöopiskelijoiden eettisen osaamisen tukemista ohjatussa harjoittelussa yliopistollisen sairaalan synnytysosastolla ohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena on saada tietoa ohjaajina toimivien kätilöiden valmiuksista, haasteista sekä menetelmistä opiskelijan eettisen osaamisen tukemiseen liittyen. Tutkimusongelmia oli kolme. Haluttiin selvittää millaiset valmiudet ohjaajilla on kätilöopiskelijoiden eettisen osaamisen tukemiseen, mitä haasteita ohjaajat kokevat liittyvän eettiseen ohjaukseen ja millä menetelmillä ohjaajat tukevat eettistä osaamista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin teemahaastetteluilla yliopistollisen sairaalan synnytysosastolla haastattelemalla yhdeksää kätilöopiskelijoiden ohjaajina toiminutta kätilöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että suurin osa kokee valmiutensa kätilöopiskelijoiden eettisen osaamisen tukemiseen melko riittäviksi, mutta osa myös riittämättömiksi. Valmiuksiin vaikuttavat ammattitaito, persoonallisuus, etiikan kompleksisuus ja tilanteiden vaihtelevuus. Haasteet liittyvät eettisiin ongelmatilanteisiin synnytysosastolla, opiskelijaohjauksen haasteisiin sekä kätilötyön arvojen noudattamiseen. Eettisen osaamisen tukemisen ohjausmenetelmät jaettiin vuorovaikutuksellisiin ohjausmenetelmiin, kokemuksellisen oppimisen tukemiseen sekä ohjaamiseen teorian äärelle. Kätilöt toivoivat konkretiaa ohjausmenetelmiin. Jatkossa voitaisiin pyrkiä kartoittamaan ohjausmenetelmiä kansainvälisesti ja kehittämään niitä saadun tiedon perusteella. Hyödyllistä olisi myös kätilöiden ohjausvalmiuksien mittaaminen ja tämän pohjalta toteutettu koulutus.This bachelor's thesis is a part of Increasing Ethical Competence in Midwifery Education and Practice -project (INEC). The project is carried out in cooperation with Finland, Estonia and Switzerland in three phases. This study is a part of the first phase and the purpose is to survey how the ethical competence of midwifery students' is supported in clinical practice at university hospital's maternity ward from a preceptor's point of view. The aim is to obtain information about the readiness of midwife preceptors, challenges and methods concerning the ethical support of students. There were three research problems: studying the readiness of preceptors to support midwifery students' ethical competence, what kind of challenges preceptors experience when supporting ethical competence and what are the methods used to support ethical competence. The research method was qualitative and the data was gathered through theme interviews at university hospital's maternity ward by interviewing a total of nine midwives acting as midwifery preceptors of the students. The data was analyzed with contents analysis. The results showed that most of the midwife preceptors find their readiness to support the ethical competence of midwifery students to be relatively adequate, but some also inadequate. Things that affected readiness were professional skills, personality, the complexity of ethics and variability of situations. Challenges were related to ethical problems at maternity ward, challenges in instructing students and being faithful to midwifery values. Methods to support ethical competence were divided to interactive methods, supporting experiential learning and guiding to read theory. Midwives wished to have more concrete methods. In the future, methods could be surveyed internationally and developed on the grounds of researches. Measuring the readiness of midwives to support the ethical competence of students and education based on researches would also be useful

New insights into the genetic etiology of Alzheimer’s disease and related dementias

Characterization of the genetic landscape of Alzheimer’s disease (AD) and related dementias (ADD) provides a unique opportunity for a better understanding of the associated pathophysiological processes. We performed a two-stage genome-wide association study totaling 111,326 clinically diagnosed/‘proxy’ AD cases and 677,663 controls. We found 75 risk loci, of which 42 were new at the time of analysis. Pathway enrichment analyses confirmed the involvement of amyloid/tau pathways and highlighted microglia implication. Gene prioritization in the new loci identified 31 genes that were suggestive of new genetically associated processes, including the tumor necrosis factor alpha pathway through the linear ubiquitin chain assembly complex. We also built a new genetic risk score associated with the risk of future AD/dementia or progression from mild cognitive impairment to AD/dementia. The improvement in prediction led to a 1.6- to 1.9-fold increase in AD risk from the lowest to the highest decile, in addition to effects of age and the APOE ε4 allele