Älylääkekaappien käyttöönotto tehohoidossa, tehovalvontahoidossa ja sydäntutkimusyksikössä - lääkehoitoprosessien kehittäminen yhteistyössä sairaala-apteekin ja hoitajien kesken

English summary.Peer reviewe

Skitsofreniaa sairastavan näkö- ja kuuloharhojen havainnollistaminen VR-videon avulla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa suomenkielinen opetusvideo skitsofreniaa sairastavan aistiharhoista Laurea-ammattikorkeakoululle. Opinnäytetyön tavoitteena on havainnollistaa virtuaalitodellisuuden (VR) avulla skitsofreniaa sairastavan positiivisia oireita, erityisesti aistiharhoja eli hallusinaatioita. Opinnäytetyössä syvennyttiin ainoastaan kuulo- ja näköaistin alueella tapahtuviin harhoihin. Opinnäytetyö tehtiin hyödyntäen toiminnallisen tutkimuksen menetelmiä ja se sisälsi teoreettisen viitekehyksen. Teoreettinen viitekehys kasattiin tutkitusta tiedosta sekä monipuolisista lähteistä, joiden valinnassa käytettiin lähdekritiikkiä. Videon käsikirjoituksen suunnittelussa hyödynnettiin teorian lisäksi kokemusasiantuntijan haastattelua kokonaisvaltaisemman kuvan luomiseksi. Skitsofrenia on monimuotoinen ja vakava psykoottinen mielenterveyden häiriö. Se ilmenee tavallisimmin erilaisina harhaluuloina, aistiharhoina, kognitiivisten toimintojen häiriöinä, hajanaisena ajatteluna ja puheena, poikkeavana motorisena käyttäytymisenä ja sosiaalisena vetäytymisenä. Skitsofreniassa aistiharhat voivat esiintyä näkö-, tunto-, kuulo-, haju- tai makuaistin alueella. Harhat ovat epätodellisia, esimerkiksi yksittäisiä ääniä tai havaintovirheitä eli illuusioita. Virtuaalitodellisuus tarkoittaa virtuaalilasien avulla välitettyä keinotekoista läsnäolon tunnetta. Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan nähdä, kuulla, lukea ja toisinaan suorittaa annettuja tehtäviä, jolloin katsoja voi kokea simuloidun todellisuuden turvallisesti. VR-videon lisäksi opinnäytetyö sisältää YouTube-videon sekä erillisen äänitallenteen. Video arvioitiin strukturoidun kyselylomakkeen ja kahden avoimen kysymyksen avulla. Palautelomakkeen avulla pyrittiin selvittämään videon hyödyllisyyttä, tarkoituksenmukaisuutta sekä autenttisuutta. Palautteen nojalla opetusvideo osoittautui todentuntuiseksi, mielenkiintoiseksi sekä käytännölliseksi. Videon avulla katsoja koki saaneensa lisää ymmärrystä aistiharhoista. Opinnäytetyön arviointi pohjautui kerätyn palautteen lisäksi itsearviointiin. Palautteen ja itsearvioinnin perusteella videosta voitaisiin tehdä entistäkin todentuntuisempi videon pelillistämisen ja näköharhan liikkumisen myötä

Keuhkoahtaumatautia sairastava kotihoidon asiakkaana

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa keuhkoahtaumatautia sairastavien kotihoidon asiakkaiden kokemuksia sairauden kanssa elämisestä sekä heidän ajatuksiaan saamastaan hoidosta. Tehtävinä oli selvittää, minkälainen keuhkoahtaumatauti on sairautena, millaista on keuhkoahtaumatautia sairastavan arki, miten asiakas voidaan huomioida kokonaisvaltaisesti kotihoidossa ja miten sairastunut kokee palveluiden laadun. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa keuhkoahtaumatautia sairastavien asiakkaiden kokemuksista ja hoitoon liittyvistä tarpeista hoitotyön kehittämiseksi kotihoidossa. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja aineisto kerättiin kahdelta kotihoidon asiakkaalta teemahaastatteluilla, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Tampereen kaupungin kotihoito. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että haastateltavat kokivat sairaudella olevan merkitystä heidän elämänsä eri osa-alueisiin, kuten fyysiseen toimintakykyyn, psyykkiseen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin verkostoihin. Haastateltavat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä kotihoidon palveluihin, mutta toivoivat psyykkisen puolen aiempaa parempaa huomioimista ja lisätietoa sairaudestaan. Haastateltavat kokivat, että kotihoidon laatuun vaikutti työntekijöiden vaihtuvuus ja heidän osaaminensa, omahoitajuuden ja asiakaslähtöisyyden toteutuminen sekä kotihoidon resurssit. Kehittämisehdotuksina esitetään, että asiakkaille annettaisiin aiempaa enemmän lisätietoa sairaudestaan ja että hoitoon sisällytettäisiin heidän toiveidensa mukaista tekemistä asiakaslähtöisemmän hoitotyön takaamiseksi, esimerkiksi omahoitajuutta kehittämällä. Jatkotutkimusehdotuksena on tarkastella kotihoidon laatua työntekijöiden näkökulmasta ja selvittää miten kotihoidon asiakkaiden psyykkistä hyvinvointia voitaisiin huomioida vielä paremmin kuin aiemmin.The purpose of this thesis was to describe the experiences of home care customers with chronic obstructive pulmonary disease. The tasks were to explain what kind of condition chronic obstructive pulmonary disease is, how the everyday life of patients is like, how the customers are taken into account in nursing, and how the customers perceive the quality of the home care. Therefore, the aim of the study was to increase knowledge of customers´ experiences and their needs and hopes in the home care. The study was qualitative by nature and the data obtained from two theme interviews were analyzed through qualitative content analysis. The results indicate that the disease affects different sections in the customers´ lives. The customers were mostly content with home care but were hoping that their mental welfare was taken into account better and that there would be more information available. For example, a high turnover of the home care workers, their know-how, and customer orientation have an effect on the quality of the home care. A proposal for development is to give more information about the disease to the customers and to develop home care to be more customer-oriented. Suggestions for future research could be to study the quality of home care from the workers´ point of view, and to examine better ways to acknowledge the customers´ mental care

Virtsatiekivipotilaan digihoitopolku

Virtsatiekivet ovat kolmanneksi yleisin virtsateiden sairaus ja niiden esiintyvyys on jatkuvasti lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana (Shirazi ym., 2014). Määrä väestössä vaihtelee eri maissa yhdestä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Erityisesti korkean elintason maissa esiintyvyys on huomattavan korkea. (Skolarikos ym., 2023.) Ennaltaehkäisevän hoidon perustana toimii ruokavalio-ohjaus ja riittävän päivittäisen nestemäärän nauttimisen ohjaus. Terveydenhuollon digitaaliset järjestelmät mahdollistavat monipuolisempia keinoja tarjota potilaalle tietoa ja ohjausta. Potilaat etsivät tietoa internetistä ja onkin olennaista ohjata potilaat luotettavan tiedon äärelle. Terveyskylän digitaaliset hoitopolut suunniteltu täydentämään perinteisiä hoitopolkuja. Digihoitopolun sisältämä materiaali on yksilöllistä, luotettavaa ja digitaalisessa muodossa helposti saavutettavaa missä vain. Digitaalisten hoitopolkujen avulla voidaan tuke potilaan omahoitoa, parantaa potilastyytyväisyyttä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Tässä opinnäytetyössä tehdään kehittämistyönä näyttöön perustuvaan kirjallisuuteen pohjaava virtsatiekivipotilaan digihoitopolun käsikirjoitus. Tarkoitus on tuottaa potilaalle olennaista tietoa ruokavaliosta ja ennaltaehkäisystä sisältävä digihoitopolku.Urinary stones are the third most common urinary tract disease and there has been steady increase on prevalence over the past decades (Shirazi ym., 2014). The prevalence in the population varies from one to twenty percent in different countries. The incidence of urinary stones is particularly high in countries with a high standard of life. (Skolarikos ym., 2023.) Preventive treatment is based on dietary guidance and control of the intake of adequate drinking. Digital healthcare systems allow for a more diverse range of ways to provide information and guidance to patients. Patients search for information on the internet, and it is therefore essential to direct patients to reliable information. Terveyskylä provides digital care pathways that are designed to complement the traditional care pathways. The material in the digital care pathway is personalised, reliable and easily accessible anywhere in digital format. Digital care pathways can support patient self-care, improve patient satisfaction, and reduce healthcare costs. In this thesis, a manuscript of digital care pathway for urinary tract stone patients is developed based on evidence-based literature. The aim is to produce a digital care pathway containing essential information on diet and prevention of urinary stones for the patient

Älylääkekaappien käyttöönotto tehohoidossa, tehovalvontahoidossa ja sydäntutkimusyksikössä

Johdanto: Älylääkekaapit ovat yksi lääkehuollon automaatiouudistuksista, joilla pyritään teknologiaa hyödyntäen tehostamaan ja tarkentamaan lääkehuoltoa ja -hoitoa ja näin parantamaan potilasturvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla älylääkekaappien käyttöönoton vaikutuksia teho- ja tehovalvontahoidon sekä sydäntutkimusyksikön lääkehoitoprosesseihin Seinäjoen keskussairaalassa sekä kuvailla hoitajien näkemyksiä ja käsityksiä lääkehoitoprosesseista ennen ja jälkeen älylääkekaappien käyttöönoton. Kartoittamalla hoitajien kokemuksia lääkehoitoprosessien sujuvuudesta ja älylääkekaappien käytöstä voitiin kehittää ja yhtenäistää lääkehoitoprosessia ja älylääkekaappien käyttöä sekä ratkaista älylääkekaappien käytössä ilmeneviä ongelmia. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen toimintatutkimus. Tutkimus tapahtui nelivaiheisena pitkäaikaistutkimuksena ennen ja jälkeen älylääkekaappien käyttöönoton ja koostui ryhmähaastatteluista, kyselystä ja projektityöryhmän palavereista. Tutkimus tehtiin teho- ja tehovalvontahoidon ja sydäntutkimuksen yksikössä Seinäjoen keskussairaalassa ja tutkimukseen osallistui yksiköissä työskenteleviä lääkehoitoa toteuttavia sairaanhoitajia. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja luottamuksellista. Tulokset: Lääkehoitoprosessit muuttuivat jonkin verran älylääkekaappien käyttöönoton myötä. Lääkkeenjakaminen ja/tai käyttökuntoonsaattaminen tehdään juuri ennen lääkkeenantoa ja potilaan lääkitystiedot katsotaan sähköiseltä lääkelistalta. Sairaanhoitajat eivät tee säännöllisiä lääketilauksia, vaan osastofarmaseutti tilaa lääkkeet kolmesti viikossa älylääkekaapin ehdotukseen perustuen. Älylääkekaapin lääkkeet ovat sairaala-apteekin omaisuutta ja sairaala-apteekki huolehtii lääkkeiden tilaamisesta, kaapin täyttämisestä ja varastonvalvonnasta. Älylääkekaappien käyttöön oltiin pääosin tyytyväisiä ja niiden käytön koettiin helpottaneen hoitajien työtä. Käyttöä pidettiin helppona omaksua ja uudet työntekijät oppivat sen nopeasti. Älylääkekaappeihin liittyvät ongelmat koskivat lähinnä käyttöjärjestelmän häiriöitä tai muita teknisiä ongelmia. Älylääkekaappien kokoonpano vaikutti niiden toiminnallisuuteen ja valittua kokoonpanoa ei jälkikäteen voitu muuttaa. Älylääkekaappien käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua ja henkilökunnan riittävää koulutusta. Toimintatutkimuksen aikana tehtiin sairaanhoitajilta saadun palautteen perusteella muutoksia älylääkekaappien käyttöön. Lääkkeiden poimimista pyrittiin helpottamaan jakamalla keräilypaikkoja osiin ja ryhmittelemällä lääkkeitä uudelleen mm. ATC-koodien mukaan. Älylääkekaapin käytön ohjeistusta ja tiedotusta parannettiin. Älylääkekaappien käyttöönotto ja toimintatutkimus lisäsivät yksiköiden ja sairaala-apteekin välistä yhteistyötä ja antoivat hyvän alun moniammatilliselle yhteistyölle ja osastofarmasian kehittämiselle. Johtopäätökset: Tutkimuksella saatiin tietoa älylääkekaappien vaikutuksista lääkehoitoprosesseihin ja pystyttiin kehittämään ja yhtenäistämään prosesseja. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa ja näin saatiin monipuolisesti kehitettyä uutta toimintamallia ja prosesseja. Toimintatutkimus edesauttoi myös moniammatillisen yhteistyön edistämistä

Älylääkekaappien käyttöönotto tehohoidossa, tehovalvontahoidossa ja sydäntutkimusyksikössä : Lääkehoitoprosessien kehittäminen yhteistyössä sairaala-apteekin ja hoitajien kesken

publishedVersionPeer reviewe