3-4 -vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan kannustuksen yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen

The aim of this study was to determine whether season has an influence on the physical activity intensity of 3-4-year-old pre-school children. A further aim was to investigate the influence of prompting from teachers on the intensity of childrens’ physical activity. Volunteer children born in 2007 comprised the research group. The research data were collected from 14 day care centers during January & February (N 94) and August & September (N 118) 2011 by using the OSRAC-P direct observational method. The level of intensity of the childrens’ physical activity was mainly sedentary (60 %). The occurrence of moderate to vigorous physical activity was 10 %. Season had a significant effect on physical activity: children were notably more active in August & September than in January & February. Teachers very rarely prompted children to increase their physical activity but when they did, the childrens’ activity level was notably higher than in situations where there was no prompting at all. In the prompting situation, physical activity was notably higher in August & September than in January & February. In the future, it would be important to consider how day-care-centers could better benefit from seasonal changes so as to encourage children to increase their physical activity through the year.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3-4-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden intensiteetin eroja päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan kannustuksen yhteyttä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimusjoukko muodostui päiväkotien vuonna 2007 syntyneistä vapaaehtoisista lapsista. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla OSRAC-P -havainnointimenetelmän avulla 14 päiväkodissa tammi-helmikuussa (N 94) sekä elo-syyskuussa (N 118) vuonna 2011. Lasten fyysinen aktiivisuus oli pääosan ajasta (noin 60 %) intensiteetiltään erittäin kevyttä. Intensiteetiltään vähintään keskiraskaan fyysisen aktiivisuuden esiintyvyys oli noin 10 %. Vuodenajalla oli erittäin merkitsevä yhteys lasten fyysisen aktiivisuuden intensiteettiin, sillä lapset olivat huomattavasti aktiivisempia elo-syyskuussa kuin tammi-helmikuussa. Varhaiskasvattajat kannustivat lapsia vain harvoin fyysiseen aktiivisuuteen, vaikka lasten aktiivisuus oli merkitsevästi suurempaa kannustettaessa. Varhaiskasvattajan kannustusta sisältäneissä tilanteissa lasten fyysinen aktiivisuus oli merkitsevästi suurempaa elo-syyskuussa kuin tammi-helmikuussa. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, miten päiväkodeissa voitaisiin hyödyntää eri vuodenajat paremmin ja mahdollistaa lapsille fyysiseen aktiivisuuteen kannustavat olosuhteet ympäri vuode

Seksuaalisuus ja sen muutokset raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen : Naisten kokemuksia

Seksuaalisuus muuttuu raskauden ja synnytyksen myötä. Raskausaikana naisessa tapahtuu fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen. Seksuaalisten halujen muuttumiseen vaikuttavat muun muassa väsymys, hormonitoiminta, vatsan pyöristyminen ja rintojen kasvu. Synnytyksen jälkeen keho alkaa toipua raskaudesta ja valmistautua imetykseen. Komplikaatioista ja fysiologisista muutoksista toipuminen vie aikaa ja vaikuttaa seksuaalisuuteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata odottavien ja synnyttäneiden naisten kokemuksia seksuaalisuudesta ja sen muutoksista raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä niin, että kätilöt osaisivat kiinnittää synnyttäneiden naisten ohjauksessa huomiota oikeisiin asioihin puhuttaessa seksuaalisuudesta. Tavoitteena oli myös tukea seksuaalisuuden puheeksiottoa ja perheen kokemaa muutosta lapsen syntyessä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon aineisto kerättiin avoimella kyselyllä tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 24 naista, jotka olivat joko synnyttäneitä tai raskaana olevia naisia. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Aktiivinen Synnytys ry:n kanssa. Seksuaalisuuteen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen vaikuttivat useat eri tekijät. Naiset kokivat seksuaalisuuden muutosten olevan hyvin yksilöllisiä raskausaikana. Synnytyksen jälkeen naiset kokivat itsetunnon ja puolison tuen tärkeänä voimavarana synnytyksestä toipumisessa. Vastauksissa kerrottiin halukkuudesta saada enemmän tietoa seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista raskausaikana. Neuvolajärjestelmän palveluiden huomattiin olevan puutteellisia seksuaalisuuden osalta. Kätilötyössä tulisi huomioida, että jokainen raskaana oleva ja synnyttäjä on yksilö, eikä raskaus tai synnytys noudata mitään samaa kaavaa. Tutkimuksesta saatiin naisilta kokemusperäistä tietoa, joka voisi toimia tiedonlähteenä niin ammattihenkilöille kuin terveydenhuollon palveluiden käyttäjille. Tutkimustuloksia voisi hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten koulutusten ja toimintaohjelmien kehittämisessä. Tutkimusta voisi hyödyntää myös neuvolajärjestelmän suunnittelussa tai sote-uudistuksessa. Tutkimuksesta voisi julkaista myös artikkelin esimerkiksi terveysalan ammattilehdessä, jolloin haastateltujen naisten kokemukset tulisivat julki ja näin ammattilaiset sekä asiakkaiden toiveet kohtaisivat. Jatkotutkimuksena opinnäytetyöstä voisi tehdä kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa tutkittaisiin, miten naisten kokemukset erottuvat isommassa aineistossa toisistaan. Lisäksi miesten tai perheiden näkökulma olisi kiinnostava.Sexuality changes along with pregnancy and labour. During pregnancy a woman has physical, psychological and social changes, which can affect sexuality. Changes in sexual desire are caused by for example fatigue, hormonal action and the growth of abdomen and breasts. After labour the body begins to recover from delivery and prepare for breastfeeding. Recovering from complications and physical changes takes time and affects sexuality. The purpose of the thesis was to describe women´s experiences in sexuality and its changes during pregnancy and after labour. The aim of the thesis is to develop information and improve understanding of the subject, so that midwives could pay attention to the right things when discussing sexuality with women who have had a delivery. An additional aim is to support bringing up a conversation about sexuality and support the change the family is undergoing after the childbirth. The thesis is a qualitative study which study material was gathered by open enquiry in January 2018. 24 women responded to the enquiry, whom were pregnant women or women who had had a delivery. The study material was analysed by using inductive content analysis. The thesis was made in collaboration with Aktiivinen Synnytys ry. Several various factors affect sexuality during pregnancy and after labour. Women experienced that changes in sexuality during pregnancy are individual. After labour women experienced that self-esteem and the spouse´s support were important resources while recovering from labour. The enquiry responses displayed women´s willingness to get more information on sexuality and its possible realization during pregnancy. Maternity clinics´ services and guidance with sexuality during pregnancy were found to be defective. In our future job as midwives we should take into consideration that every pregnant woman and every woman in labour is an individual and thus also every pregnancy and labour is different. Thesis gave experimental information on women, and it could serve as an information source for professionals and health care service users. The study results could be utilized by health care professionals when developing educational and operational programs. The thesis could also be utilized when planning the maternity clinic system or the Finnish social and health care renovation. The thesis could be utilized by publishing an article for example in a health care occupation magazine, where the experiences of the respondents could become public and the professionals would be informed of the wishes of their clients. A further study might include a qualitative study, which could research how women´s experiences differentiate from each other in a bigger study material. Also, men´s or families´ perspective would be interesting