Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi : Tarkastelussa lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä ja esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinneista

Tässä selvityksessä tarkastellaan, minkälainen tilanne suomalaisissa kunnissa on lapsivaikutusten arvioinnin suhteen. Selvitys tarkastelee kuuden Keski-Suomen ja Keski-Pohjan- maan kunnan päätöksentekoasiakirjoja vuoden 2017 ajalta. Selvitys vastaa kysymykseen, kuinka paljon ja miten lapsivaikutusten arviointeja on kyseisissä kunnissa tehty. Selvityksessä paneudutaan myös lapsivaikutusten arvioinnin käsitteeseen ja tilanteeseen laajemmin yhteiskunnan eri sektoreilla sekä siihen, miten lapset ylipäätään näkyvät kuntien päätöksenteossa. Selvitys esittelee lisäksi viisi konkreettista lapsivaikutusten arvioinnin esimerkkiä eri hallinnonaloilta. Lyhyesti esitellään myös lapsivaikutusten arviointia osana kirkon ja seurakuntien toimintaa

Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi : Tarkastelussa lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä ja esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinneista

Tässä selvityksessä tarkastellaan, minkälainen tilanne suomalaisissa kunnissa on lapsivaikutusten arvioinnin suhteen. Selvitys tarkastelee kuuden Keski-Suomen ja Keski-Pohjan- maan kunnan päätöksentekoasiakirjoja vuoden 2017 ajalta. Selvitys vastaa kysymykseen, kuinka paljon ja miten lapsivaikutusten arviointeja on kyseisissä kunnissa tehty. Selvityksessä paneudutaan myös lapsivaikutusten arvioinnin käsitteeseen ja tilanteeseen laajemmin yhteiskunnan eri sektoreilla sekä siihen, miten lapset ylipäätään näkyvät kuntien päätöksenteossa. Selvitys esittelee lisäksi viisi konkreettista lapsivaikutusten arvioinnin esimerkkiä eri hallinnonaloilta. Lyhyesti esitellään myös lapsivaikutusten arviointia osana kirkon ja seurakuntien toimintaa

Maahanmuuttajataustaisten lasten vertais- ja leikkitaidot

Suomen väestörakenne on muuttunut paljon 1990-luvun jälkeen. Lisääntyneen maahanmuuton vuoksi, myös maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on lisääntynyt ja se näkyy myös varhaiskasvatuksen arjessa. Lasten kotoutuminen on tärkeää heidän tulevaisuutensa kannalta ja lasten vertaissuhteet sekä leikkitaidot liittyvät olennaisesti tähän prosessiin. Tutkimus toteutettiin eräässä keskisuuren kaupungin päiväkodissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata maahanmuuttajataustaisten lasten toimintaa päiväkodin arjessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia maahanmuuttajataustaisten lasten vertais- ja leikkitaitoja sekä selvittää niissä mahdollisesti näkyviä haasteita ja vahvuuksia. Tutkimukseen osallistui viisi 4-5-vuotiasta lasta. Tutkimus toteutettiin strukturoituna havainnointina käyttäen apuna RALLA leikki- ja kaveritaitojen havainnointimenetelmiä. Lasten vertais- että leikkitaidoissa oli havaittavissa pulmia kaikilla arvioiduilla osa-alueilla. Havainnoinnin perusteella tutkimukseen osallistuneet lapset olivat arkoja lähestymään toisia lapsia. Kaikilla lapsilla oli hankalaa lähestyä muita kuin omaa parasta kaveria. Maahanmuuttajalapset eivät myöskään osanneet ottaa kontaktia muihin lapsiin tarkoituksenmukaisella tavalla ja tästä syystä muut lapset kokivat sen häiritsevänä. Tutkimuksen mukaan ne lapset, joiden suomen kielen taito oli parempi, ottivat enemmän kontaktia muihinkin lapsiin kuin ainoastaan omaan parhaaseen ystävään. He myös jaksoivat keskittyä yhteisillä hetkillä paremmin ja ottivat osaa yhteiseen tekemiseen. Tämän vuoksi suomen kielen oppimisen tukemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota