Understanding Human Drug Conjugating Enzymes : Regio- and Stereoselectivity in Sulfotransferase 1A3 and the UDP-Glucuronosyltransferases

Sulfotransferases (SULTs) and UDP-glucuronosyltransferases (UGTs) are important detoxification enzymes and they contribute to bioavailability and elimination of many drugs. SULT1A3 is an extrahepatic enzyme responsible for the sulfonation of dopamine, which is often used as its probe substrate. A new method for analyzing dopamine-3-O-sulfate and dopamine-4-O-sulfate by high-performance liquid chromatography was developed and the enzyme kinetic parameters for their formation were determined using purified recombinant human SULT1A3. The results show that SULT1A3 strongly favors the 3-hydroxy group of dopamine, which indicates that it may be the major enzyme responsible for the difference between the circulating levels of dopamine sulfates in human blood. All 19 known human UGTs were expressed as recombinant enzymes in baculovirus infected insect cells and their activities toward dopamine and estradiol were studied. UGT1A10 was identified as the only UGT capable of dopamine glucuronidation at a substantial level. The results were supported by studies with human intestinal and liver microsomes. The affinity was low indicating that UGT1A10 is not an important enzyme in dopamine metabolism in vivo. Despite the low affinity, dopamine is a potential new probe substrate for UGT1A10 due to its selectivity. Dopamine was used to study the importance of phenylalanines 90 and 93 in UGT1A10. The results revealed distinct effects that are dependent on differences in the size of the side chain and on the differences in their position within the protein. Examination of twelve mutants revealed lower activity in all of them. However, the enzyme kinetic studies of four mutants showed that their affinities were similar to that of UGT1A10 suggesting that F90 and F93 are not directly involved in dopamine binding in the active site. The glucuronidation of β-estradiol and epiestradiol (α-estradiol) was studied to elucidate how the orientation of the 17-OH group affects conjugation at the 3-OH or the 17-OH of either diastereomer. The results show that there are clear differences in the regio- and stereoselectivities of UGTs. The most active isoforms were UGT1A10 and UGT2B7 demonstrating opposite regioselectivity. The stereoselectivities of UGT2Bs were more complex than those of UGT1As. The amino acid sequences of the human UGTs 1A9 and 1A10 are 93% identical, yet there are large differences in their activity and substrate selectivity. Several mutants were constructed to identify the residues responsible for the activity differences. The results revealed that the residues between Leu86 and Tyr176 of UGT1A9 determine the differences between UGT1A9 and UGT1A10. Phe117 of UGT1A9 participated in 1-naphthol binding and the residues at positions 152 and 169 contributed to the higher glucuronidation rates of UGT1A10. In summary, the results emphasize that the substrate selectivities, including regio- and stereoselectivities, of UGTs are complex and they are controlled by many amino acids rather than one critical residue.Lääkeaineet vaikuttavat elimistöön, mutta myös elimistö vaikuttaa lääkeaineisiin. Elimistö muuttaa lääkeaineita toisiksi yhdisteiksi entsyymien avulla ja tätä prosessia kutsutaan lääkeainemetaboliaksi. Entsymaattiset reaktiot suojelevat elimistöä myös muilta haitallisilta yhdisteiltä ja samat entsyymit metaboloivat lisäksi useita elimistön omia yhdisteitä, kuten hormoneja ja välittäjäaineita. Väitöskirja käsittelee lääkeainemetabolian kannalta keskeisten entsyymien toimintaa ja auttaa ymmärtämään niiden substraattiselektiivisyyttä. Tulokset voivat edistää uusien lääkeaineiden varhaisvaiheen metaboliatutkimuksen ennustemallien kehittämistä. Väitöstyö tarkastelee metaboliaentsyymeihin kuuluvia uridiinidifosfoglukuronosyylitransferaaseja (UGT) ja erästä sulfotransferaasia (SULT1A3). Ne katalysoivat glukuronihapon ja sulfoniryhmän liittymistä kohdeaineisiinsa eli substraatteihinsa, jotka ovat pieniä, rasvaliukoisia yhdisteitä. Tutkitut entsyymit muuttavat kohdeaineiden rakenteita vesiliukoisemmiksi. Samalla rasvaliukoisten yhdisteiden eritys sappeen ja virtsaan nopeutuu. Tutkitut entsyymit tuotettiin geenitekniikan avulla bakteeri- ja hyönteissoluissa. Tutkimus keskittyy siihen, millaisia yhdisteitä nämä entsyymit hyväksyvät kohdeaineikseen ja miten yhdisteiden rakenteelliset erot vaikuttavat niiden sitoutumiseen entsyymeihin. Työ käsittelee myös entsymaattisten reaktioiden nopeutta. Entsyymien paikka- ja stereoselektiivisyyttä tutkittiin malliaineiden avulla. Malliaineissa oli enemmän kuin yksi kohta, joihin sulfoniryhmä tai glukuronihappo saattoivat liittyä. Malliaineina käytettiin myös kiraalisia yhdisteitä, joiden isomeerien kolmiulotteiset rakenteet poikkeavat toisistaan. Lisäksi mutaatioiden avulla tutkittiin sitä, miten entsyymien UGT1A9 ja UGT1A10 rakenteelliset erot vaikuttavat niiden toimintaan. Ihmisen verenkierrossa yli 90 % dopamiinista on sulfaattina. SULT1A3 on tärkein entsyymi, joka muuttaa dopamiinia dopamiinisulfaatiksi. Ensimmäinen osatutkimus osoitti, että SULT1A3 tuottaa enemmän dopamiini-3-sulfaattia kuin dopamiini-4-sulfaattia, joten kyseinen entsyymi on paikkaselektiivinen. Kolme osatutkimusta käsittelivät UGT-entsyymejä. Yksi osatutkimuksista osoitti, että ainoastaan UGT1A10 katalysoi merkittävästi dopamiinin glukuronidaatiota. Ihmiselimistössä UGT1A10 ole läheskään yhtä merkittävä entsyymi dopamiinin aineenvaihdunnassa kuin SULT1A3, mutta dopamiinia voidaan kuitenkin selektiivisyytensä ansiosta mahdollisesti käyttää malliaineena tutkittaessa UGT1A10:ä. Myös estradiolin glukuronidaatiossa UGT1A10 oli yksi tärkeimmistä entsyymeistä. β-Estradiolin ja α-estradiolin (ts. epiestradiolin) glukuronidaatiota tutkittiin kaikilla UGT-entsyymeillä ja näiden paikka- ja stereoselektiivisyydessä havaittiin suuria eroja. Viimeisessä osatutkimuksessa löytyi viisi aminohappoa, jotka vaikuttavat erityisesti UGT1A9:n ja UGT1A10:n välisiin eroihin substraattiselektiivisyydessä

Monivammapotilaan hoitotyö päivystyksessä : Oppimateriaali Laurea ammattikorkeakoululle

Tässä opinnäytetyössä tuotettiin opetusmateriaalit Monivammapotilaan hoitotyöstä PowerPoint–esityksen muodossa. Työ on tarkoitettu Laurea ammattikorkeakoululle sairaanhoitajaopiskelijoiden loppuvaiheen opetukseen. PowerPoint on opettajien hyödynnettävissä luentomateriaaliksi ja siitä voi tarvittaessa valita osia laajemman kokonaisuuden sijaan. Opiskelijat voivat myös materiaalin avulla tutustua itsenäisesti monivammapotilaan hoitoon. Viitekehyksessä kuvaillaan monivammapotilaan hoidolle tyypillisiä piirteitä sairaalan päivystyksessä. Työssä käsitellään monivammapotilaan hoitoa kolmen tyyppivamman kautta. Työssä käsitellään sekä traumatiimitoiminnan periaatteet että ABCDE -protokolla. Työssä käsitellään sairaanhoitajan osaamiseen kuuluvia asioita kuten potilaan tilan jatkuvaa arviointia, lääkehoitoa, nesteresuskitaatiota ja valitut tyyppivammoja, sekä niiden hoitoa. Viitekehys laadittiin kattavan ammatillisen kirjallisuuden perustalta, sekä siinä on hyödynnetty kansainvälisiä tutkimuksia. PowerPoint-esitys toimii opetusmateriaalina luentojen tukena. Teoreettinen viitekehys avaa tarkemmin asiasisältöjä. PowerPoint -diojen on osaltaan tarkoitus toimia yksittäisinäkin ohjeina tiettyihin toimenpiteisiin, kuten intubaatioon. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen ja se tuottaa uutta materiaalia Laurea ammattikorkeakoululle ja antaa yhdenlaisen mahdollisuuden opettaa monivammapotilaan hoitoa. Opinnäytetyön tuloksena syntynyttä materiaalia voidaan hyödyntää myös erilaisten opetustilanteiden, kuten työpajojen ja simulaatioiden suunnittelussa.The purpose of this thesis is to produce teaching material for Laurea University of Applied Sciences (LUAS) in the form of a PowerPoint presentation relating to multiple injury patient care for senior nursing students. The material in this presentation can be used by teachers in lectures. It is possible to select sections of this work rather than using the whole of it. Students can also use the material independently to familiarise themselves with the content. The framework describes typical characteristics of treatment of multiple trauma patients in the emergency department of a hospital. The thesis describes the process of treating multiple trauma patients through three categories of injuries. It also explains trauma team activity and ABCDE-protocol. This thesis covers skills expected from nurses such as the constant revision of patient conditions, drug administration, haemostatic resuscitation, and three categories of injuries (including how they are treated). The framework is based on professional literature and international studies. The PowerPoint presentation serves as teaching material to support lectures. The theoretical framework provides elaboration on the subject matter. Sections of the PowerPoint slides may be used on their own as guides to certain procedures such as airway intubation. This is a practice-based thesis. The output is new teaching material intended for the teachers and students of LUAS. The rationale for this thesis is the need for new teaching material and it gives one of the ways to teach the treatment of a multiple trauma patient. The material developed in this thesis can be used in planning teaching situations such as workshops or simulations

Taloushallinnon kesätyöntekijän päiväkirja

Opinnäytetyöni on päiväkirjamuotoinen, jossa seuraan omaa työtäni 10 työviikon ajan. Työ-tehtäväni taloushallinnon parissa koostuvat pääosin ostoreskontrasta sekä kirjanpidosta kiinteistöalan yrityksille. Opinnäytetyössäni käyn läpi työtehtäviäni kymmenen työviikon ajalta, ja käyn läpi viikon aikana eteen tulleita haasteita sekä onnistumisia. Työtehtäväni ovat olleet opinnäytetyön kirjoittamisen ajan monipuolisia, joten olen päässyt pohtimaan asioita monesta eri näkökul-masta. Päiväkirjaraportoinnin aikana olen huomannut itsessäni suurta kehitystä, ja työn loppupuo-lella suurin osa työtehtävistäni alkoi sujua itsenäisesti ilman ulkopuolista apua. Myös työteh-täväni ovat laajentuneet opinnäytetyön tekemisen aikana, ja tehtävät ovat muuttuneet entis-tä vastuullisemmiksi sekä haastavammiksi

Improving Quality of Services in the Public Sector Case: Southern Finnish Police Forces Improving Quality of Services in the Public Sector Case: Southern Finnish Police Forces

Quality is an important part of modern management philosophy. Earlier, quality was only a parameter of a product or a manufacturing process. Nowadays it contains a strong customer focus and is an important part of an organisation. Good quality means that customer's needs and requirements are met. Quality of services has become an important issue also in the public sector. Quality, quality of service and their improvement are discussed in the theory part of this thesis. Quality and processes are linked together. The basic requirement for quality or process development is their measurability. Quality awards represent one way to measure them. The second basis of this thesis is organisational development. The will, ability and opportunity to develop are the three basic conditions of development. Southern Finnish Police Forces had a Quality Development Project during 1997 to 1999. Work processes were analysed and developed in the pilot phase in two police departments. In the second phase the development project was started in four other police departments. In every department there was one or several development groups led by an internal developer from the management. Internal developers from the pilot phase acted as consultants in the second phase. In addition all groups had outside consultancy from Helsinki University of Technology. The development focused on process improvement. The author of this thesis acted as an outside consultant in one police department in 1999. The aim of the thesis is to describe and evaluate the development process of the Quality Development Project. The project's objectives included the improvement of customer services and customer satisfaction, improvement of productivity and quality of work, and the transfer of experience and methods obtained during project. Research methods used in this study included interviews, questionnaires and observation. Results show that permanent and tangible changes in work processes were reached. The use of development methods became an established practice in a few police departments, and for example the level of criminality has reduced in Vantaa.Laatu on tärkeä tekijä organisaation kokonaistoiminnassa. Aikaisemmin laatu merkitsi vain tuotteen tai valmistusprosessin määrettä mutta nykyisin asiakasnäkökulma on voimakkaasti mukana. Laatu voidaan ymmärtää asiakkaan odotusten ja vaatimusten täyttämisenä. Palvelun laadun tärkeys korostuu myös julkisessa hallinnossa. Teoriaosuudessa käsitellään aluksi laatua, palvelun laatua sekä niiden kehittämistä. Laatu kytkeytyy kiinteästi prosesseihin ja niiden kehittämiseen, jonka perusedellytys on mittaaminen. Mittaamistavoista yhtenä esimerkkinä esitellään tärkeimmät laatupalkintokriteeristöt. Organisaation kehittäminen muodostaa tutkimuksen toisen teoreettisen peruspilarin. Kehittämisessä tarvitaan tahtoa, kykyä ja mahdollisuus kehittää. Julkisen hallinnon kehittämisessä on omat tyypilliset piirteensä. Tapausesimerkkinä tutkimuksessa on Etelä-Suomen läänin poliisin laatuprojekti, joka toteutettiin vuosina 1997-1999. Projektissa kehitettiin pilottivaiheessa kahden ja jatkovaiheessa neljän uuden poliisilaitoksen toimintaprosesseja. Kehittäminen tapahtui kehittämisryhmissä, joissa oli mukana poliisilaitoksen henkilöstöä. Kussakin poliisilaitoksessa toimi tarpeen mukaan yksi tai useampia ryhmiä. Ryhmiä johtivat ns. sisäiset kehittäjät, jotka oli valittu yleensä laitosten päällystöstä. Pilottilaitosten sisäiset kehittäjät toimivat jatkovaiheen kehittämisryhmissä tukihenkilöinä. Ryhmissä oli myös ulkopuolinen asiantuntija Teknillisestä korkeakoulusta. Kehittäminen perustui valittujen toimintaprosessien tarkasteluun ja analysointiin. Tämän tutkimuksen tekijä oli mukana projektin jatkovaiheessa yhdessä poliisilaitoksessa ulkopuolisena asiantuntijana. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata poliisin laatuprojektin kulku ja arvioida sen onnistumista. Projektin tavoitteena oli mm. asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden parantaminen, tuottavuuden ja työelämän laadun parantaminen sekä saatujen kokemusten ja kehittämismenetelmien siirtäminen läänin muihin poliisilaitoksiin. Lisäksi haluttiin vahvistaa johdon ja henkilöstön sitoutumista toiminnan kehittämiseen. Tutkimusmenetelminä käytetään mm. teemahaastatteluita, kyselyitä ja havainnointia. Saatujen tulosten perusteella poliisilaitoksissa saatiin aikaan pysyviä, konkreettisia muutoksia toimintaprosesseissa. Kehittäminen juurtui muutamaan poliisilaitokseen ja esimerkiksi Vantaan poliisilaitoksen toiminta-alueella rikollisuus on vähentynyt