Kokeellinen Borna-virusinfektio metsämyyrillä

Borna-virus on Mononegavirales-lahkon Bornaviridae-heimoon kuuluva RNA-virus, joka aiheuttaa Bornan tautia. Bornan tauti on etenevä, usein kuolemaan johtava aivotulehdus. Tautiin on perinteisesti sairastunut hevosia ja lampaita maantieteellisesti rajoittuneella endeemisellä alueella Keski-Euroopassa. Nykytiedon mukaan Borna-viruksen isäntäeläinkirjo käsittää muitakin eläinlajeja, kuten lintuja, tautitapauksia todetaan eri puolilta maailmaa, ja viruksen on esitetty olevan osallisena myös ihmisten psykiatrisissa sairauksissa eli mahdollisesti zoonoottinen. Suomessa Borna-virusspesifisiä vasta-aineita on löydetty ihmiseltä, hevoselta, kissalta, koiralta ja villijyrsijöiltä. Kokeellisesti Borna-viruksella on saatu infektoitua lukuisia koe-eläimiä erilaisista jyrsijöistä lintuihin ja kädellisiin. Borna-viruksen epidemiologiaa ei tunneta täysin. Avoimia kysymyksiä ovat viruksen maailmanlaajuinen levinneisyys, isäntälajikirjo, leviämistapa ja mahdollisen reservoaarin olemassaolo. Reservoaarin olemassaoloa epäillään, koska Bornan taudin ei ole todettu leviävän helposti eläinyksilöstä toiseen, ja viruskantojen perimät ryhmittyvät sekvenssianalyyseissä maantieteellisesti eivätkä eläinlajin tai eristysvuoden mukaan. Villejä pikkunisäkkäitä pidetään todennäköisimpinä reservoaarilajeina, mitä tukevat vastikään havaitut Borna-virusinfektiot sveitsiläisissä päästäisissä ja suomalaisissa metsä- ja lapinmyyrissä. Metsämyyrä on Suomen yleisimpiin kuuluva nisäkäs. Se kantaa ja levittää tauteja, myös viruszoonooseja. Myyristä löydetyt Borna-virusvasta-aineet herättivät kysymyksen metsämyyrän roolista mahdollisena Borna-viruksen reservoaarina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1) saadaanko metsämyyriä infektoitua kokeellisesti, ja jos saadaan, 2) millä infektioannoksella, ja 3) aiheuttaako infektio oireita ja/tai havaittavia vasta-aineita. Kokeeseen otettiin 15 paritettua metsämyyrää, jotka saivat yhteensä 52 poikasta. Poikaset infektoitiin aivoihin vuorokauden sisällä syntymästä käyttäen Borna-viruskannan He/80 4. rottapasaasista tehtyjä viruslaimennoksia 102, 103 ja 104 ffu. Myyränpoikaset lopetettiin ja elimet preparoitiin kahden, neljän, kuuden tai kahdeksan viikon kuluttua infektiosta. Aivonäytteistä etsittiin Borna-viruksen N-proteiinin geeniä käänteistranskriptio-PCR-menetelmällä ja verinäytteistä Borna-virusspesifisiä IgG-vasta-aineita immunofluoresenssimenetelmällä. Infektoiduista myyränpoikasista 24 prosenttia (10/42) oireili poikkeavasti verrattuna kontrollipoikasiin (n=9). Lähes kaikkien (40/42) infektoitujen myyränpoikasten, muttei yhdenkään verrokkimyyrän, aivonäytteistä monistui Borna-viruksen N-geeniä. Ensimmäiset positiiviset vasta-ainetulokset saatiin neljä viikkoa infektion jälkeen (p.i.), jolloin virusmäärällä 102 ffu havaittiin vasta-aineita 2/3 ryhmän myyristä ja virusmäärällä 103 ffu infektoiduista 1/5 myyristä. Kuusi viikkoa p.i. kaikki 103 ffu virusmäärällä infektoidut myyrät olivat vasta-ainepositiivisia, kun taas suurimmalla virusmäärällä 104 ffu infektoiduista poikasista havaittiin vasta-aineita vain puolella. Kaiken kaikkiaan vain 39 prosentilla infektoiduista poikasista havaittiin vasta-aineita veressä. Tutkimustulokset osoittavat, että myyrät infektoituvat Borna-viruksella, pääasiassa ilman oireita. Vaikka tulokset ovat vasta alustavia, ne tukevat metsämyyrän mahdollista asemaa reservoaarieläinlajina, ja antavat suuntaa luonnonjyrsijöistä saatujen vasta-ainelöydösten tulkintaan

Intracerebral Borna disease virus infection of bank voles leading to peripheral spread and reverse transcription of viral RNA

Peer reviewe

Magnificat : Neitsyt Marian merkityksestä evankelis-luterilaisessa kirkossa ja sen musiikissa

Tämän opinnäytetyön taidetekona on Magnificat-konsertti, joka pidettiin Tampereen Messukylän kirkossa 13.3.2016. Kirjallisen raportin tarkoituksena on hahmottaa evankelis-luterilaisen kirkon nykypäivän käsityksiä Neitsyt Mariasta sen teologian ja musiikin historian ja olemassa olevien tutkimusten valossa sekä Neitsyt Marian ilmenemistä kirkon musiikissa. Evankelis-luterilaisen kirkon virallisia laulukirjoja ovat Kirkolliskokouksen hyväksymät Virsikirja (1986) ja Virsikirjan lisävihko (2016). Tässä työssä tarkastellaan erityisesti Magnificat-tekstin esiintymistä näissä kirjoissa ja evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa. Työn tuloksena todettiin, että uskonpuhdistuksessa 1500-luvulla syntyneen luterilaisen kirkon alkuaikojen jälkeen suhde Neitsyt Mariaan on etääntynyt. Syynä tähän olivat oppiristiriidat suhteessa katoliseen kirkkoon, mutta myös muut yhteiskunnalliset aate-suuntaukset ovat saattaneet vaikuttaa asiaan. Nykypäivän luterilaisen kirkon Maria-käsityksistä löytyi vain vähän luotettavaa tietoa. Löydetyn tiedon perusteella voidaan kuitenkin todeta, että 1900-luvun jälkipuolella luterilaisessa kirkossa Neitsyt Marian merkitys on hieman lisääntynyt.The purpose of this thesis was to find conceptions about Virgin Mary in Evangelican Lutheran Church and her position in the music of Evangelican Lutheran Church. The results of existing research on music history and theology were used to find information for this thesis. The thesis consist of a written theoretical part and a concert that was per-formed 13. of March 2016 in Tampere. The official songbooks of Evangelical Lutheran Church are the hymnal (Virsikirja 1986) and the supplementary booklet of hymnal (Virsikirjan lisävihko 2016). They are both accepted by the synod. The objective of this thesis was especially to research the role of Virgin Mary in these songbooks. These results suggest that the position of Virgin Mary in Evangelical Lutheran Church has receded compared with the times right after Reformation. The findings indicate that this results from dogma disagreements. The Social ideological trends may also have influenced the development of this situation. Only a few sources of information were found about the status of Virgin Mary in modern-day Evangelical Lutheran Church. Results suggest that the role of Virgin Mary in the Evangelical Lutheran Church may have increased after 1950

Musiikkikasvatushetket lasten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistajina varhaiskasvatuksessa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla oli mahdollista vahvistaa ja tukea lasten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksessa lapsilähtöisesti. Toisena kehittämistyön tavoitteena oli rohkaista yhteistyökumppanina toimineen päiväkodin kasvattajia käyttämään musiikkia luovasti työvälineenään päiväkodin arjessa. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi askolalainen päiväkoti. Kehittämistyö varhaiskasvatusyksikössä sisälsi kuusi musiikkikasvatushetkeä kolmen viikon aikana. Lapset loivat saduttamalla tarinan, joka lasten ideoihin perustuen saatettiin musiikillisiin muotoihin. Lisäksi yhdessä koettiin erilaisia elämyksiä soittamalla, tanssimalla, leikkimällä ja laulamalla, sekä kuuntelemalla erilaista musiikkia. Musiikkikasvatushetkiin osallistuivat päiväkodin esikoululaiset ja viisivuotiaat lapset. Opinnäytetyön viitekehys perustui varhaiskasvatuksen osallisuuden pedagogiikkaan. Musiikkikasvatus taas valikoitui toiseksi viitekehykseksi musiikin vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyttä vahvistavien elementtien takia. Aineistonkeruumenetelmänä ja dokumentoinnin apuna käytettiin havainnointia, tutkimuspäiväkirjaa, kuvausta, videointia ja sadutusmenetelmää. Dokumentoinnissa lapset olivat aktiivisesti mukana videoimalla ja kuvaamalla toimintaa. Kehittämistyön aikana lasten osallisuus ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuivat. Lapset kokivat iloa ja innostuneisuutta, ja työskentely oli usein myös intensiivistä. Ilmapiiri musiikkikasvatushetkillä oli kannustava ja myönteinen, joka rohkaisi monia lapsia kokeilemaan ja luomaan uusia asioita musiikin parissa. Päiväkodin kasvattajat kokivat saaneensa uusia näkökulmia, joka lisäsi heidän rohkeuttaan käyttää erilaisia musiikillisia menetelmiä työssään. Jatkoa kehittämistyölle voisi olla henkilökunnan osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen varhaiskasvatuksessa, joka tässä opinnäytetyössä rajattiin ulkopuolelle.The aim of this thesis was to develop an action model that made it possible to strengthen and support children's participation and sense of community in early childhood education. Another objective of this development work was to encourage educators to use music creatively in their work at kindergartens. One kindergarten in Askola was partnered with the thesis. Development work at the kindergarten included six musical education moments over a three-week period. The children created a story that, based on the children's ideas, was brought into musical forms. In addition, different experiences were experienced together by; playing, dancing, playing music and singing, as well as listening to different kinds of music. The musical education moments were attended by kindergarten preschoolers and five-year-old children. The framework of reference for the thesis was based on the pedagogy of participation in early childhood education. Music education, on the other hand, became a second frame of reference because of the interactivity and elements that strengthens the sense of commu-nity. Observation, research diary, photography, videotaping, and fairytale method were used as a method of material collection and aids to documentation. In documentation, children were actively involved in videotaping and photographing activities. During the development work, children's participation and experience of sense of community became stronger. The children experienced joy and enthusiasm, and their working was often intense as well. The atmosphere at the musical education moments was supportive and positive, which was encouraging many children to try and create new things in music. Kindergarten educators felt that they had gained new perspectives that increased their courage in using different musical methods in their work. A continuation of development work could include strengthening staff’s participation and sense of community in early childhood education

Luomulantun lajikekokeet 2013-2014

201

Luomuperunan lajikekokeet 2012-2014

201

Biologiset torjuntavalmisteet perunaseitin torjunnassa

201