The implications of teachers’ implicit theories for moral education: A case study from Finland

Implicit theories concerning the malleability of human qualities are known to have a powerful impact on motivation and learning, but their role in moral education is an under-researched topic. In this qualitative case study, we examined the impact of implicit theories on four Finnish teachers’ practices of teaching morally and in teaching morality. The data include preliminary and stimulated recall interviews (STR) as well as classroom observations. Our results demonstrate the multiple ways in which teachers’ implicit beliefs are communicated to students and influence teacher’s interpretations and endeavors to educate the ethical capabilities of students. The study provides evidence for the claim that implicit theories are an important construct which has been missing from the moral education literature. Directions for future research are suggested.Peer reviewe

Finnish Teachers Attitudes to Muslim Students and Muslim Student Integration

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisten opettajien asenteita muslimioppilaita ja muslimioppilaiden integraatiota kohtaan. Muslimioppilaiden koulutuksellisista tarpeista on kasvaneen maahanmuuton myötä läntisissä yhteiskunnissa käyty paljon keskustelua, ja pohdinnan kohteena on usein se, miten näiden oppilaiden integroitumista yhteiskuntaan voidaan tukea. Kouluyhteisöillä on keskeinen rooli integraation tukemisessa, mutta opettajien asenteita näitä asioita kohtaan on tutkittu vain vähän. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten opettajien ja opettajaopiskelijoiden (N=864) asenteita muslimioppilaita ja heidän integroitumisensa tukemista kohtaan määrällisen kyselyaineiston avulla. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälaisia ovat suomalaisten opettajien asenteet muslimioppilaita ja muslimioppilaiden integraatiota kohtaan? 2) Löytyykö eroavaisuuksia a) opettajaopiskelijoiden asenteissa liittyen siihen, ovatko he aiemmin olleet tekemisissä muslimien kanssa? b) opettajien asenteissa liittyen muslimioppilaiden määrään heidän opettamiensa oppilaiden joukossa? 3) Eroavatko a) mies- ja naisopettajien b) opettajaopiskelijoiden ja ammattiaan jo harjoittavien opettajien c) eri kouluasteilla toimivien opettajien asenteet toisistaan? Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2011 aikana. Tutkimuksessa käytettiin alun perin Tanskassa kehitettyä kyselylomaketta Teacher Attitudes Toward Muslim Student Integration . Opettajat ja opettajaopiskelijat vastasivat internetissä tähän kyselylomakkeeseen, jossa oli 21 väittämää Likertin asteikolla 1-6 liittyen muslimioppilaisiin, heidän mahdollisuuksiinsa integroitua sekä siihen, miten kouluissa integraatiota tuetaan. Analyysimenetelminä käytettiin exploratiivistä faktorianalyysiä, t-testejä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA). Faktorianalyysin avulla löydettiin neljä ulottuvuutta: M1 oppilaiden täytyy oppia demokraattisia arvoja; M2 maahanmuuttajamuslimioppilaat tulevat integroitumaan yhteiskuntaan; M3 oppilaiden täytyy oppia toisista uskonnoista; M4 opettajat edistävät suvaitsevaisuutta ja integraatiota. Opettajat pitivät erittäin tärkeänä, että oppilaat oppivat demokraattisia arvoja, ja suhtautuivat positiivisesti myös toisista uskonnoista oppimiseen. Erilaisuuden käsittelyä ja kohtaamista ei pidetty yhtä tärkeänä kuin yhteisistä arvoista opettamista, ja Islamista opettamiseen opettajat suhtautuivat negatiivisemmin kuin yleisesti erilaisuudesta opettamiseen. Aiempi kokemus toisista kulttuureista ja muslimeista ennusti positiivisempia asenteita opettajaopiskelijoilla. Muslimioppilaiden määrällä luokkahuoneessa ei tässä tutkimuksessa näyttänyt olevan merkitystä opettajien asenteisiin. Naisopettajat ja ammattiaan jo harjoittavat opettajat olivat vahvemmin orientoituneita yhteisistä arvoista opettamiseen kuin muut opettajat. Toisella asteella opettavat opettajat suhtautuivat positiivisemmin muslimioppilaiden mahdollisuuteen integroitua kuin varhaiskasvattajat ja luokanopettajat. Nämä tulokset osittain vahvistavat, osittain kyseenalaistavat aiempien tutkimusten tuloksia ja osoittavat tarpeen jatkaa aihepiirin tutkimusta erilaisissa konteksteissa

Developing interreligious competence in teacher education

Peer reviewe

Kulttuurienvälisten valmiuksien perustaa tutkimassa: opettajien arkiteoriat ja orientaatiot

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien kulttuuria koskevia arkiteorioita (värisokeus, multikulturalismi ja polykulturalismi), sosiaalisen oikeudenmukaisuuden orientaatiota ja kulttuurisesti moninaisten oppilasryhmien opettamiseen liittyvää motivationaalista orientaatiota kyselyaineiston (N=504) ja tilastollisten menetelmien avulla. Tarkastelun kohteena oli näitä kulttuurienvälisten valmiuksien ulottuvuuksia mittaavien suomennettujen tutkimusinstrumenttien soveltuvuus suomalaisten opettajien tutkimiseen. Lisäksi tarkasteltiin työssä toimivien opettajien ja opettajaopiskelijoiden välisiä eroja sekä kokemusta kulttuurisesta moninaisuudesta opettajien valmiuksia selittävänä tekijänä. Opettajat arvioivat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja motivationaalisen orientaationsa korkeaksi, ja kokemus kulttuurisesta moninaisuudesta oli positiivisesti yhteydessä molempiin orientaatioihin. Polykulturalismi (käsitys kulttuurien verkottuneisuudesta ja vuorovaikutteisuudesta) oli tässä aineistossa vahvimmaksi raportoitu opettajien arkiteoria. Työssä toimiville opettajille värisokeus oli tyypillisempää kuin opettajaopiskelijoille. Tulosten merkitystä pohditaan artikkelin lopussa kulttuurienvälisten valmiuksien tutkimuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisen näkökulmista

Islamic religious education in Finland

In Finland, over 95% of children are educated in governmental primary and secondary schools, where several religions, including Islam, are taught as a part of the school curriculum. However, RE is a knowledge-based subject guided by the general pedagogical aims of governmental schools rather than by the interests of religious communities. During recent decades, the number of pupils attending Islamic RE has been constantly growing, especially in the Helsinki metropolitan area. In this chapter, we look at the way IRE is currently organised in Finland and the challenges that, in our opinion, need to be addressed. The current model of RE in Finland is being hotly debated at present, and the trend seems to be towards general Worldview Education instead of RE. If this were to happen, without doubt, it would have drastic consequences for IRE.acceptedVersionPeer reviewe

Education of the gifted and talented in Finland

acceptedVersionPeer reviewe

Kulttuuria koskevat arkiteoriat osana opettajien kulttuurienvälisiä valmiuksia

Kulttuureja koskevat asenteet ja uskomukset ovat kulttuurienvälisien valmiuksien keskeinen osa-alue. Artikkelissa peruskoulun opettajien (N = 273) kulttuurienvälisiä valmiuksia lähestytään sosiaalipsykologian kentällä laajemmin tutkittujen kulttuuria koskevien arkiteorioiden eli multikulturalismin, polykulturalismin ja värisokeuden näkökulmasta. Tutkimusaineistona ovat opettajien vastaukset vuosina 2019 ja 2020 kerätyn kyselyaineiston avoimeen kysymykseen. Aineisto analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella opettajien näkemyksistä oli löydettävissä viitteitä kaikista arkiteorioista, mutta multikulturalismi oli niistä yleisin: 71 prosenttia vastaajista kuvasi vastauksessaan kulttuurisen  moninaisuuden ja kulttuuristen identiteettien huomioimista ja arvostamista. Vastaajista 39 prosenttia ilmensi polykulturalismia eli käsityksiä kulttuurien risteävyydestä ja muovautuvuudesta, joka on kulttuurienvälisten valmiuksien keskeinen tekijä. Värisokeuden arkiteoriaa – käsityksiä kulttuurisen moninaisuuden vähäisyydestä sekä pyrkimykset keskittyä yhteisyyteen tai samanlaisuuteen – ilmensi viidennes vastaajista. Kulttuurista moninaisuutta ongelmallisena pitävistä näkemyksistä muodostettiin analyysissa oma kategoriansa, jota ilmensi 11 prosenttia vastaajista. Tulosten merkityksiä pohditaan opettajankoulutuksen kehittämisen näkökulmasta