Synthesis and characterization of gallium oxide nanocrystals

In this thesis a method for synthesizing gallium oxide nanocrystals was investigated. This is a new technique and therefore its properties are not well known. By utilizing this method, synthesis of gallium oxide nanocrystals by placing GaAs substrate into hot water is simpler than other methods used so far. Theory of nanocrystal growth is used to understand what processes are involved in the synthesis. The theory of crystal growth is divided into classical and non-classical parts, where former involves monomer by monomer addition and latter involves intra- and interparticle interactions. This includes interaction between water and substrate and other reactions that could be involved in the synthesis. Gallium oxide nanocrystals have many applications in optoelectronics and power electronics due to its ultra wide bandgap, high breakthrough voltage and chemical inertness. Some potential applications are deep UV photodetectors, photocatalysis and sensors. In the experimental part, the first step was to determine properties of nanocrystals synthesized with no additional treatment to establish a baseline, which later samples will be compared to. Later pretreated substrates were used to see how changes in the surface properties of the substrate could have affected the end result of the synthesis. One of the goals was to find ways to control size distribution and amount of nanocrystals per unit area. For this purpose multiple pre-synthesis treatments for the substrate were tested, such as roughening and seeding. Surface roughness was investigated by atomic force microscopy. Elemental analysis with X-ray photoelectron spectroscopy and electron energy dispersive spectroscopy was used as needed to determine elemental composition of some features and surfaces. Synthesized nanocrystals were measured with scanning electron microscope (SEM). For each sample size distribution, morphology, fraction of the surface covered by nanocrystals were determined. Most synthesized nanocrystals were quite wide, around seven hundred nanometres, but one modification to the synthesis process reduced the widths of typical nanocrystals by tens of percent. Typical aspect ratios were between five and ten. X-ray diffraction was used to investigate crystal structure of the nanocrystals before and after ultra high vacuum heating

Kytketyt MEMS-resonaattoriverkot

Micromechanical resonance frequencies are in a standard manner a few tens of MHz and can even cover the requency range up to a few GHz. When using high quality material such as quartz of silicon, also internal losses are very low. By physical coupling of resonators into a network, one can realize various mechanical signal processing, filtering or for example neural network type behavior. Since coupling between resonators are realized by some kind of bridge, which can be either rather linear or alternatively intentionally very nonlinear, the overall behavior of the whole network is very complex. Of general interest are effects that originate from multiple inputs and outputs and which could lead to a rather unexpected spectral or transient behavior of the signals, which can be found by computer modelling.Mikromekaaniset resonanssitaajuudet ovat tyypillisesti muutamia kymmeniä megahertsejä mutta voivat kattaa taajuuskaistan aina muutamiin gigahertseihin asti. Käytettäessä korkealaatuisia materiaaleja kuten kvartsia tai piitä myös signaalin häviöt ovat erittäin pieniä. Kytkemällä resonaattoreita fyysiseksi verkoksi voidaan mekaanisilla rakenteilla suorittaa signaalinkäsittelyä, realisoida suodattimia ja jopa neuroverkkoja. Koska yksittäisten resonaattorien välinen kytkentä on jonkinlainen silta, joka voi olla joko melko lineaarinen tai vaihtoehtoisesti tarkoituksellisesti erittäin epälineaarinen, on koko verkon käyttäytyminen erittäin monimutkaista. Yleisesti kiinnostavia ovat useista sisäänmenoista ja ulostuloista johtuvat ilmiöt, jotka voivat johtaa signaalien spektrin tai transienttivasteen melko odottamattomaan tai epäintuitiiviseen käyttäytymiseen, jonka voi löytää ja tulkita tietokonesimulaatioilla

Maritime Anomaly Detection using Autoencoders and OPTICS-OF

Anomaly detection is an important task in many domains such as maritime where it is used to detect, for example, unsafe, unexpected or criminal behaviour. This thesis studies the use of deep autoencoders for anomaly detection on high dimensional data in an unsupervised manner. The study is performed on a benchmark data set and a real-life AIS (Automatic Tracking System) data set containing actual ship trajectories. The ships’ trajectories in the AIS data set are a form of time-series data, and therefore recurrent layers are used in an autoencoder to allow the model to capture temporal dependencies in the data. An autoencoder is a neural network architecture where an encoder network produces an encoding and decoder network takes the encoding intending to produce the original input. An encoding is a compressed fixed-sized vector presentation of the original input. Since the encoding is used by the decoder to construct the original input, the model learns during the training process to store essential information of the input sequence to the encoding. Autoencoders can be used to detect anomalies using reconstruction error by assuming that a trained autoencoder is able to reconstruct non-anomalius data points more accurately than anomalous data points, and therefore data points with high reconstruction error can be considered anomalies. In addition to reconstruction error, the autoencoders produce encodings. The research of this thesis studies the possibility of calculating an outlier score for the encodings and combining the score with resconstruction error to form a combined outlier score. OPTICS-OF (Ordering Points to Identify the ClusteringStructure with Outlier Factors) is a density based anomaly detection technique which can be used to calculate outlier scores for the encodings. The outlier score of OPTICS-OF for a data point is based on how isolated it is within its neighbourhood. The proposed method is evaluated on a benchmark Musk data set for which anomalies are known. A data set with labelled anomalies provides a setting for analyzing the performance of the method and its properties. The method is then put to the test on the AIS data set where it is used to find new anomalies in the data set from two derived distinct feature sets. The AIS data set contains one known anomaly which is presented both as an example of a maritime anomaly and for which more detailed analysis of the produced outlier scores are presented. The results of the study show potential for the proposed combined score method, and the analysis identifies multiple areas for further research. Deep autoencoders are successfully used to find new anomalies from the AIS data set which show actual behaviour deviating from normal ship movement

Aivojen konnektiivisuus psykoosisairauksissa: Diffuusiotensorikuvauksen soveltaminen psykoositutkimukseen

Psykoosisairauksiin tiedetään liittyvän aivojen konnektiivisuuden häiriöitä, mutta häiriöiden tarkemmasta luonteesta ja vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa esitellään, minkälaista tutkittua näyttöä on saatu tähän mennessä psykoosipotilaiden aivojen valkean aineen muutoksista, ja minkä tyyppisiä konnektiivisuuden häiriöitä ajatellaan olevan sairauksien taustalla. Katsauksen lähteinä keskityttiin käyttämään PubMed-tietokannasta haettuja viimeisimpiä tutkimuksia, meta-analyysejä ja katsauksia psykoosipotilaiden diffuusiotensorikuvaus (DTI)-löydöksistä. Lisäksi lähteinä on hyödynnetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Empiirisen osan tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla keskenään aineistomme affektiivista psykoosia sairastavien potilaiden (AP, affective psychosis, n = 23), ei-affektiivista psykoosia (skitsofrenia-spektri) sairastavien potilaiden (NAP, non affective psychosis, n = 53) ja väestöverrokkien (n = 88) valkean aineen muutoksia aivokurkiaisen eli corpus callosumin alueella. Tutkimuksessa käytettiin diffuusiotensorikuvantamisesta saatavaa dataa, jota käsiteltiin ENIGMA-DTI-protokollan menetelmän mukaisesti. Saaduista DTI-parametreista analysoitiin FA-arvoja (fraktionaalinen anisotropia), joiden selittävinä muuttujina käytettiin sukupuolta, ikää, ryhmää ja käytettyä analyysitapaa. Ainoastaan AP-ryhmällä havaittiin parittaisissa Wilcoxonin testeissä olevan tilastollisesti merkitsevästi pienemmät FA-arvot corpus callosumissa kontrolliryhmään verrattaessa. Tämä löydös ei kuitenkaan säilynyt monivertailukorjauksen jälkeen. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa corpus callosumin FA-arvoissa AP-ryhmän ja NAP-ryhmän tai NAP-ryhmän ja väestöverrokkien välillä. Havaitsimme kuitenkin suuntaa-antavan eron kolmen ryhmän välillä siten, että AP- ja NAP-ryhmien FA-arvot olivat kontrolliryhmien FA-arvoja pienemmät. Tutkimuksen ryhmien väliset FA-arvojen erot olivat samansuuntaisia aikaisempien psykoosiaineistojen tutkimustulosten kanssa. Jatkoanalyyseissä tullaan tutkimaan aivojen radastomuutosten yhteyttä potilaiden sairauden kulkuun ja kliiniseen oirekuvaan

Characterization of the combined nanofabrication process consisting of the focused ion beam and the cryogenic deep reactive ion etching

Tässä työssä karakterisoitiin kohdistetun ionisuihkun (FIB) ja kryogeenisen reaktiivisen ionisyväetsauksen (DRIE) yhdistelmästä muodostuvaa menetelmää nanoteknologian rakenteiden valmistusta ajatellen. Kyseessä on lupaava, mutta uusi menetelmä, jonka ominaisuuksia ei täysin tunneta. Tekemällä ioni-istutus suoraan FIBillä saadaan prosessia yksinkertaistettua sekä samalla mahdollistetaan monimutkaisten kuvioiden teko. Ioni-istutuksen jälkeen näytteet etsattiin kryogeenisellä ICP-RIE-prosessilla. Vasta karakterisoinnin jälkeen menetelmä voidaan ottaa yleiseen käyttöön. Riittävän voimakkaan ioniseostuksen tiedetään toimivan etsausmaskina. Jotta kyettäisiin ennustamaan ionien leviämää ja tunkeutumisyvyyttä substraatissa, on ymmärrettävä kohdeatomien ja ionien välisiä vuorovaikutuksia, jotka jaetaan elektroni- ja ydinvuorovaikutuksiin. Ioni-istutuksen teoriaan perustuvien simulaattorien sekä ioniseostuksen maskiefektin perusteella on mahdollista ennustaa maskin koon ja käytetyn annoksen funktiona lopullisen kuvion koko. Kokeellisessa osuudessa määritetään aluksi ionisuihkun muoto tietyille ionisuihkun virroille käyttäen reikämatriisia, jossa reikien kokoa ja ioniannosta on vaihdeltu. Säteen muodon ja ionien leviämisen perusteella lasketaan ennuste lopullisen kuvion levenemälle verrattuna alkuperäiseen maskiin. Koska tarkoitus oli mitata kokonaisprosessin maksimiresoluutio tietyille virroille, testikuvioina käytettiin toisesta päästään kapeampia palkkeja ja välejä eri annoksille. Annosmääräkokeissa samaa maskia käytettiin eri annoksille kriittisen seostustason löytämiseksi. Etsatut kuviot mitattiin pyyhkäisyelektronimikroskoopin (SEM) avulla. Jokaiselle mitatuista virroista määritettiin maksimiresoluutio, joita tarkastelemalla tulee vakuuttuneeksi, että menetelmä sopii erinomaisesti hyvin erilaisten nanorakenteiden valmistukseen. Lopullisten rakenteiden koko voi olla alle sadasta nanometristä useisiin mikrometreihin.In this thesis a method for the fabrication of nanostructures consisting of a combination of focused ion beam (FIB) and cryogenic deep reactive ion etching (DRIE) was characterized. This is a promising, but new technique, of which properties are not known in every detail. By performing the ion implantation directly with FIB, the fabrication process can be simplified. At the same time making complex patterns becomes possible. Samples were etched with the cryogenic ICP-RIE process after the ion implantation. A detailed characterization is required in order to make the process available for the general use. Sufficiently high ion doping is known to act as an etch mask. To be able to predict spread and stopping range of ions in the substrate, one should understand interactions between the target atoms and ions. These effects are divided into electronand nuclear interactions. With those simulators that are based on the theory of ion implantation and masking effect of ion doping, it is possible to predict the size of the final pattern as a function of the size of the mask and the used dose. In the experimental part, the transverse profile of the ion beam is first determined for certain ion beam currents using the hole matrix, where the size of the holes and ion dose are being varied. Based on the beam profile and spreading of the ions it is possible to calculate a prediction for the widening of the final pattern relative to the size of the structures in the mask. One of the goals was to find the maximum resolution of the whole process for certain currents. For this purpose tapered bars and gaps were used for various doses as test patterns. In testing the amount of dose, the same mask was used with different doses to find a critical doping level. Etched patterns were measured with a scanning electron microscope (SEM). For each of the measured currents, the maximum resolution was determined. Based on this study one can deduce that the method is excellent for the fabrication of nanostructures. The size of the final structures can be varied in a range from a little below one hundred nanometer to several micrometers

Haavoittuneen enkelin matkassa : psykobiografis-taidehistoriallinen tutkielma Hugo Simbergin mielimaalauksen tematiikan alkulähteiltä Ruoveden lumosta vuosina 1895 ja 1897 sekä sen enkeliyden jäljistä

Tässä psykobiografis-taidehistoriallisessa tutkielmassa kohtaan Suomen rakastetuimpiin ja kuuluisimpiin kuuluvan taideteoksen Haavoittunut enkeli vuodelta 1903 sekä sen tekijän, kuvataiteilija Hugo Gerhard Simbergin (1873–1917) uutta etsivällä mielellä löytöretkeillen hänen omaleimaisen taiteilijuutensa ja tematiikkansa alkulähteille. Fokusoidun teoksen kiehtovan originelliin, mysteerinomaiseksi miellettyyn enkeliyteen ja sen jäljittämiseen detaljeja myöten nostaen analyysiin Simbergin varhaistuotannon merkittävät teokset, Haavoittuneen enkelin esiäidiksi osoittautuvat vuoden 1895 pienoisakvarelli Satu I sekä vuoden 1897 pienoisakvarelli Tuuli puhaltaa. Näin tavoitteenani on avartaa Simberg-tutkimuksen näköalaa siitä, miten vuonna 1903 valmistuneen Haavoittuneen enkelin tematiikan merkittävät, toistuvat jäljet detaljeineen yltävät pitkälle jo Simbergin varhaistaiteilijuuteen, hänen elämänsä käännekohtaan vuoteen 1895 Ruoveden ensimmäisen kauteen luonnon lumossa Axel Gallénin yksityisopissa, alkajaisiin Simbergin omaleimaiselle taiteilijantielle symbolismiin. Arkistotyön tuloksena paljastuu jopa symbolisesti sanoen aivan konkreettinen Simbergin omaleimaisen taiteilijuuden alkulähde paikkakunnalta, Haavoittuneen enkelin esiäidin Sadun I todellisen maiseman lähtökohta Ruovedellä sijaitsevalta Runebergin lähteeltä. Tuolla alkaneen omaleimaisen taiteilijatien huipentumana Haavoittunut enkeli ilmestyy alkuperäisaineiston valossa vahvasti itsekriittisen, mutta toivorikkaan Simbergin omana mieliteoksena, jonka tematiikka enkeliyden merkityksineen kehittyi lähes vuosikymmenen kohti täydellisempää, mielekästä lopputulemaa. Tässä fokus on kehityksen alkulähteillä elämäkerrallisesti Simbergin merkittävissä, käänteentekevissä vuosissa 1895 ja 1897 Ruoveden aikakaudella näin psykobiografisin ääriviivoin hahmottaen. Temaattisesti sanoen fokus on tämän ajan varhaistuotannon enkelitematiikan käännepisteistä soljuen itse Haavoittuneen enkelin detaljisessa teosanalyysissa enkeliyden johdattamana niin taidehistorian, psykologian kuin teologiankin kohtaamispisteessä. Tämä on alustus oppia tuntemaan Simbergin luoma enkeliys kokonaisvaltaisemmin. Kiteyttävästi kysyen, miten Simbergin omaleimainen Haavoittunut enkeli on kehittynyt saaden ensimmäisiä jälkiään, tematiikkansa esiäitejä, jo vuosilta 1895 ja 1897 varhaistaiteilijuudessa Ruovedellä? Mihin jäljittyy detaljeja myöten merkityksineen tämän pitkään kehittyneen Simbergin mielimaalauksen omaleimainen mysteerinen enkeliys – yhdessä poikien kanssa matkaa tekevä siipeensä saanut näyttävä ilmestys? Arkistolähtöisesti korostuu teosten rinnalle mittavasti jäljelle jääneiden alkuperäislähteiden, Simbergin ja hänen lähipiirinsä kirjeenvaihdon, muistiinpanojen, lukuisten luonnosten ja valokuvien kirjo Kansallisgallerian kokoelmista yksityisarkistoihin avaten ensisijaisesti Haavoittuneen enkelin tekijän elämää ja mentaliteettia. Punon kokonaisuutta aiemmasta Simberg-tutkimuksesta laajempaan taidehistorialliseen kehykseen etenkin varhaisrenessanssin enkeliyden merkkiteoksiin Leonardo da Vincilta Francesco Botticiniin teoretisoiden teologian rinnastuvia enkelimerkityksiä. Keskeisesti Suomen kaksi tunnetuimpaa enkeliä, toistensa aikalaiset, kohtaavat ensi kertaa. Immi Hellénin Enkeli taluttaa (”Maan korwessa kulkewi – –”) alun perin kristillisenä runona vuodelta 1884 ja suosittuna hymninä jo vuonna 1901 näyttää alkuperäiskuvalöytöineen omaleimaista tietä Simbergin kummalle enkelille nimenomaan Simbergin aikalaisena. Simbergin enkelin vahvimmat jäljet johtavat näin oikukkaasti, mutta moni-ilmeisesti suojelusenkeliyden apokryfisille alkujuurille sekä arkkienkeliyteen Rafaelin, Gabrielin, Mikaelin ja Luciferin jäljille. Näin Haavoittunut enkeli ilmestyy Simbergin pitkäaikaisen, sisukkaan toivontäyteisen työn tuloksena: omaleimaisesti ympäröivästä elämästä, kulttuuriperinnön jäljistä mielikuvituksen kautta yllätyksellisin kääntein se johdattuu harmoniseksi, yliluonnollisen ja luonnollisen atmosfäärissä väreileväksi, taiteelliseksi kiteymäksi. Simbergin mystifioitu haavoittunut enkeli-ilmestys osoittautuu paradoksisesti vahvaksi, moninaiseksi enkeliydeltään, jonka kautta tämä kansainvälisestikin kiehtova, mutta samaten Simbergille niin henkilökohtainen teos kiteytyy monitulkintaisuuden suovaksi symboliksi elämänmatkasta toivon siivittämänä yhä eteenpäin

Fault Location on High Voltage Direct Current Interconnections

Tasasähköyhteydet ovat voimajärjestelmän tärkeitä osia, sillä niillä siirretään suuria tehoja yleensä pitkiä välimatkoja. Koska yhteyksien vikaantuminen häiritsee sähkömarkkinoiden toimintaa ja hankaloittaa voimajärjestelmän käyttöä, halutaan vianpaikannusmenetelmiä parantaa korjaamisen nopeuttamiseksi. Nykyisin Fingridissä käytössä olevilla vianpaikannusmenetelmillä vikapaikan toteaminen on aikaa vievää, eikä ohimeneviä vikoja onnistuta nykyisin menetelmin yleensä lainkaan paikantamaan. Tällöin vikapaikan etsimiseen hukataan runsaasti aikaa. Pysyvien vikojen paikantamiseen käytettävät menetelmät ovat tarkkoja, mutta vian paikantaminen niiden avulla on aikaa vievää. Työssä tutkitaan nykyisten vianpaikannusmenetelmien tarkkuutta referenssimittausten ja toteutuneen vianpaikannuksen avulla ja verrataan sitä uusien online-tyyppisesti yhteyttä tarkkailevien vianpaikannusjärjestelmien tarkkuuteen. Online-järjestelmien vianpaikannuksen soveltuvuutta työssä käsiteltäville tasasähköyhteyksille ja erityyppisten vikojen paikantamiseen arvioidaan. Tärkeänä arvioinnin kohteena on myös vianpaikannuksen nopeutuminen online-järjestelmän käytön avulla. Johtopäätöksenä voidaan todeta online-vianpaikannusjärjestelmän nopeuttavan vianpaikannusta merkittävästi, kun järjestelmä on asennettu ja kalibroitu yhteydelle sopivaksi. Vianpaikannuksen tarkkuus paranee merkittävästi avojohtovikojen tapauksessa ja valmistajilta saatujen tietojen mukaan hyvä tarkkuus saadaan myös kaapelivian tapauksessa.HVDC interconnections are important part of power transmission in power grids as they are used to transmit large amount of power and usually for long distances. Faults on interconnections disturb the electricity markets and complicate the usage of the power system. In order to minimize these disturbances faster fault location methods are needed. The currently used fault location methods in Fingrid need a lot of time for discovering the fault location and commonly can not detects temporary faults at all, leading a lot of time to be consumed with no fault location results. For permanent faults, the current methods are accurate but time-consuming. In the thesis, the accuracy of the currently used fault location methods is studied through fingerprint reference measurements and by comparing the previous fault locating results. The accuracy of the currently used fault location methods is compared with the accuracy given to the new online fault locating systems. Also the online systems’ suitability to locate different types of faults on the interconnections is considered. The ability to speed up the fault location process is also estimated. In conclusion it can be said that the online system will speed up the fault locating process significantly, when installed and calibrated for the interconnection. The accuracy of the fault location on overhead lines will improve significantly and according to the manufacturers good accuracy is achieved also in cable fault location with an online system

Työvoimapoliittiset toimenpiteet kolmannella sektorilla : case Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat piirijärjestö ry

Tässä opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää työvoimapoliittisten toimenpiteiden käyttöä ja osallistujien kokemuksia kolmannella sektorilla. Työssä oli toimeksiantajana järjestö, joka organisoi iltapäivätoimintaa peruskoulun 1-2. luokkalaisille. Järjestössä toteutetaan hanketta, joka työelämävalmennuksen ja työsuhteen kautta työllistää ja kouluttaa työttömiä työnhakijoita. Viitekehyksenä tässä työssä olivat aikaisemmat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutuksesta. Viitekehyksessä käsiteltiin myös työvoimapoliittisten toimenpiteiden merkitystä Suomessa sekä kolmatta sektoria työnantajana. Tutkimusaineisto kerättiin järjestön hankesuunnitelmasta, hankevastaavalta ja avoimella kyselyllä, joka kohdistettiin hankeosallistujiin ja vastuuohjaajiin. Avoimella kyselyllä saatiin kokemusperäisiä vastauksia hankeosallistujilta ja vastuuohjaajilta, jotka ovat tulleet organisaatioon hankkeen kautta. Tutkimusaineistosta saadut tulokset vastasivat hyvin viitekehystä ja niiden väliset suhteet olivat löydettävissä. Opinnäytetyössä tuloksia purettiin lainaamalla suoria vastauksia avoimista kyselyistä. Hankevastaavaa haastateltiin sähköpostitse ja hänen vastauksiaan on käsitelty läpi työn. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä on heikko merkitys, kun kriteerinä käytetään suoraa työllistymistä. Niin viitekehyksestä kuin kyselyjen perusteella tehdyistä johtopäätöksistä käy kuitenkin ilmi, että työvoimapoliittisilla toimenpiteillä on suuri merkitys yksilöön henkilökohtaisella tasolla. Tätä myös toimeksiantajajärjestössä halutaan korostaa.The aim of this thesis was to decipher the use of the measures of the labour policy and experiences in the third sector. The thesis was compiled for an association which organizes after school activities for 7 to 8 year-olds. The association organizes a project that employs and educates unemployed job applicants by work life training and employment. The theoretical framework of this thesis was provided by previous studies about the effect of the measures of labour policy. The importance of the measures of labour policy in Finland and the third sector as an employer is covered in this thesis. The research data was collected from the project plan of the association, the manager of the project and with a questionnaire that was focused on the participants of the project and the directors who have come to the organization via the project. The results from the research data were compatible with the theoretical framework and the relations between them were easily discovered. The results were transcribed with quotations from the questionnaire answers. The manager of the project gave her comments by e-mail and they were used throughout the thesis. The importance of the measures of labour policy is low when analyzed only by employment rate. From the theory section and the conclusions based on results of the questionnaire it is possible to perceive that the measures of labour policy have a great effect for individuals on a personal level. This is a fact that the organization wants to emphasize

Data collector for industrial sanding machines

The purpose of this thesis was to develop an IoT device for a company called Mirka Ltd. The IoT device is designed for data collection from sanding machine and sending data to the server for later analysis. The IoT device will be located next to a sanding machine, where it will monitor communication between devices. In this case, the data collection is done without sending any data request to the sanding machine. This kind of data collection won’t disturb the sanding machine’s performance. The sanding machine continuously produces data about the usage and conditions of the device. This data is received from built-in sensors which are located in the sanding machine’s circuit board. The IoT device is a data logger that will be attached to the Mirka’s AIROS sanding machine, which is controlled by a robot. Thesis is divided into theoretical, practical, data analysis and future development parts. In the theoretical part the IoT architecture, communication between devices and technologies concerning the communication are discussed. After the theoretical part focus is on the IoT device itself, including the developed program, devices and tools that are used. The last part is about testing, data analysis and future development that are related to the data we collected from real use of the IoT device. The IoT device is made using Raspberry Pi computer and 4G communication device. With the 4G device, IoT device is able to send data through the Internet to an external database, which is located in Mirka Ltd’s server. IoT device is set up and currently running in the Mirka Ltd’s workshop in Jepua. In the future, the intention is to include it to the AIROS end product.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Data-analytiikan hyödyntäminen ennakoivassa kunnossapidossa

Suunnittelemattomat tuotantokatkokset ovat ongelmallisia yrityksille ja niitä koitetaan välttää viimeiseen asti. Tuotantokatkosten välttämiseksi yrityksissä onkin siirrytty ongelmia korjaavasta kunnossapidosta kohti ehkäisevää tai peräti ennakoivaa kunnossapitoa. Erilaisten data-analytiikka menetelmien hyödyntämistä ennakoivassa kunnossapidossa on tutkittu laajasti ja menetelmien kehittyminen on tehnyt niistä helpommin hyödynnettäviä. Tässä tutkielmasssa tutustutaan data-analytiikan ja tekoälymetelmien hyödyntämiseen ennakoivassa kunnossapidossa, sekä toteutetaan valikoiduille Finnsementin Paraisten sementtitehtaan koneille tärinämallit ydinestimointia hyödyntäen. Tutkielmassa käytettiin pääasiallisina lähteinä aihealueeseen liittyvää kirjallisuutta sekä joitakin internetistä löytyviä artikkeleita ja raportteja