The realization of Ecodesign and its challenges for SME's in the electronics industry

Elektroniikkateollisuuden tuotteet ovat tyypillisesti monimutkaisia laitteita, joiden valmistuksessa on käytetty useita eri materiaaleja ja pitkälle kehitettyjä, hienovaraisia tekniikoita. Tyypillinen elektroniikkalaite koostuu useasta alikokoonpanosta ja alimoduulista, jotka taas saattavat sisältää useita satoja komponentteja. Laitteiden monimutkaisuus aiheuttaa erityisiä haasteita tuotteista aiheutuvien ympäristötaakkojen määrittelyssä ja niitä arvioivien työkalujen käytössä: monimutkaisten rakenteiden kattavaan mallintamiseen vaaditaan suuri määrä tarkkaa tuote- ja prosessi-informaatiota. Ympäristölainsäädännössä erilaisten direktiivien pohjalta on asetettu sääntöjä ja määräyksiä, jotka yritysten on huomioitava tuotekehityksessään. Ainerajoitukset, kierrätyksen tuottajavastuu sekä energiamerkinnät asettavat yhä tiukempia vaatimuksia tuotesuunnitteluun ja lisäksi painetta yrityksen toiminnan systemaattiselle ympäristöjohtamiselle sekä ympäristötehokkuuden mittaamiselle. Nämä vaatimukset ovat samat yrityksen koosta riippumatta, joten erityisen kiinnostavaa on tutkia miten pienet ja keskisuuret yritykset haasteen edessä onnistuvat. Käytettävissä olevien työkalujen monimutkaisuus ja soveltumattomuus pienten yritysten tarpeisiin on yleinen ongelma ja vaarana on, etteivät pk-yritykset pian pysty vastaamaan lakien asettamiin vaatimuksiin. Diplomityö on toteutettu kirjallisuustutkielmana, jonka lähdeaineistona on käytetty tutkittavan alan tutkimusartikkeleita, julkaisuja sekä muuta kirjallisuutta. Tutkielma jakaantuu kahteen osa-alueeseen. Työn alussa esitellään teorian kannalta oleelliset aihealueet kuten ekodesign ja elinkaarenhallinta, aiheeseen liittyvä ympäristölainsäädäntö sekä pienten ja keskisuurten yritysten erityispiirteet. Toinen osa keskittyy tutkimusaineiston kriittiseen analyysiin, jonka pohjalta luodaan käsitys aihepiirin akateemisen tutkimuksen nykytilanteesta kahdella eri viitekehyksellä. Ensimmäisen viitekehyksen avulla analysoidaan tutkimuksen teoreettisuutta ja yleisluontoisuutta. Toisen viitekehyksen avulla keskitytään tarkastelemaan elinkaariajattelun toteuttamisen esteitä suhteessa pk-yrityksille suunniteltujen ekotyökalujen ominaisuuksiin ja siihen, miten hyvin työkalujen suunnittelussa on yleisimmät ongelmat osattu ottaa huomioon. Työn tärkein analyyttinen lopputulos on antaa moniulotteinen kuva elektroniikkateollisuuden pk-yritysten ympäristöjohtamisen nykytilasta ja siihen liittyvistä ongelmista. Pääteemojen analyysin perusteella on työn lopussa annettu kehitysehdotuksia, jotta tulevaisuuden tutkimus keskittyisi pk-yritysten kannalta oleellisimpien ympäristöjohtamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen

Renkaan vulkanointiaikaan vaikuttavat tekijät

Vulkanointi tarkoittaa renkaan valmistusprosessissa vaihetta, jolloin rengasaihio kuumennetaan muottipuristimessa ja lämmön vaikutuksesta kumin elastomeeriketjut ristisilloittuvat vulkanointisysteemin avulla. Vulkanoinnin kemiallinen reaktio muuttaa kumin ominaisuuksia elastisemmaksi sekä kulutusta kestäväksi. Tämä kandidaatintyö tarkastelee vulkanointireaktion etenemiseen ja sen myötä vulkanointiaikaan vaikuttavia tekijöitä kinetiikan ja termodynamiikan näkökulmista. Työn tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät ovat määritettävä kumisekoituksen komponenteista ja käytettävästä muottipuristimesta, jotta optimivulkanointiaika voidaan arvioida. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena hyödyntämällä tutkimusaineistoa liittyen vulkanoinnin kemialliseen reaktioon sekä kumin läpi menevään lämpövirtaan vulkanoinnin aikana. Rengastuotteelle saavutetaan optimaaliset ominaisuudet, kun muottipuristin aukeaa vulkanointiasteen ollessa 90 %. Sitä pienemmällä ajalla kumi jää raa’aksi, eikä parhaita mahdollisia ominaisuuksia saavuteta. Sitä suuremmalla ajalla voi tapahtua reversio, jolloin kumi yli-vulkanoituu ja saavutetut ominaisuudet heikkenevät muodostuneiden ristisiltojen hajotessa. Tietyn kumisekoituksen vulkanointireaktiota ja saavutettavia lujuusominaisuuksia ennustetaan reometrikokeella, jonka saadusta datasta määritetty optimivulkanointiaika muutetaan vastaamaan koko rengasaihion kokoista kappaletta. Optimivulkanointiaikaan vaikuttaa halutun vulkanoitumisasteen lisäksi induktiojakson pituus ja vulkanointinopeus. Niihin voidaan vaikuttaa kiihdyttimillä ja aktivaattoreilla sekä muuttamalla vulkanointilämpötilaa. Työssä havaittiin, että reometrikokeesta arvioitu optimivulkanointiaika rengasaihiolle ei ota huomioon kumin huonoa lämmönjohtavuutta. Rengasaihion paksuus tuo haasteen, sillä aihion keskipiste saavuttaa vulkanointilämpötilan aihion pintaa myöhemmin. On löydettävä aika, jolla samaan aikaan muotin kanssa kosketuksissa oleva kumi ei yli-vulkanoidu, ja aihion keskiosa saavuttaa tarpeeksi korkean vulkanoitumisasteen. Lämpövirtaa lähestytään työssä ensin yksiaksiaalisesti. Siihen vaikuttavia tekijöitä havaittiin olevan kumiseoksen ominaislämpökapasiteetti, lämmönjohtavuus ja tiheys sekä vulkanoitumisreaktiosta aiheutuva lämmönvapautusnopeus. Ominaislämpökapasiteetti, lämmönjohtavuus ja tiheys muuttuvat lämpötilan ja ristisilloitustiheyden mukaan. Lämmön vapautumisen nopeus riippuu vuorostaan vulkanoitumisnopeudesta. Jotta renkaalle löydetään oikea optimivulkanointiaika, on yhdistettävä reometrikokeista saatu data sekä matemaattisesti määritetty lämpövirta. Rengastuotteen vaihteleva paksuus ja vaihtelevat pinnanmuodot vaativat kolmiulotteisen lämpövirran määrittämisen. Sen numeerinen approksimointi esimerkiksi elementtimenetelmällä vaatii lisätutkimusta

Treatment initiation for parkinson's disease in Australia 2013-2018 : a nation-wide study

Background Guidelines highlight the importance of an individualized approach to treatment initiation for Parkinson's disease. Our aim was to investigate initiation of anti-Parkinson medication in Australia from 2013-2018, and to determine factors predicting choice of initial treatment. Methods Cohort of new-users (N = 4,887) of anti-Parkinson medication aged >= 40 years were identified from a 10% random representative sample of national medication dispensing data from July-2013 to June-2018. Changes in treatment initiation were examined across the whole cohort and stratified by age and sex. Results Treatment initiation was most frequent with levodopa followed by non-ergot dopamine agonists (DAs) and anticholinergics. Two thirds initiated with levodopa across the study period. Initiation with non-ergot DAs increased from 22 to 27% (rate ratio, RR 1.23, 95% confidence interval, CI 1.02-1.47) and initiation with anticholinergics decreased from 6.9% to 2.4% (RR 0.34, 95% CI 0.21-0.55) from 2013-2018. Among persons aged >= 65 years, one third of women and one fourth of men initiated on levodopa. Among women aged = 65 years, consistent with current guidelines. Whilst the value of levodopa sparing strategies is unclear, treatment initiation with DA has become increasingly common relative to levodopa among women but not among men aged < 65 years.Peer reviewe

Lifestyle Changes in Relation to Initiation of Antihypertensive and Lipid-Lowering Medication: A Cohort Study

Background Lifestyle modification is a key component of cardiovascular disease prevention before and concurrently with pharmacologic interventions. We evaluated whether lifestyle factors change in relation to the initiation of antihypertensive or lipid‐lowering medication (statins).Methods and Results The study population comprised 41 225 participants of the FPS (Finnish Public Sector) study aged ≥40 years who were free of cardiovascular disease at baseline and responded to ≥2 consecutive surveys administered in 4‐year intervals in 2000–2013. Medication use was ascertained through pharmacy‐claims data. Using a series of pre–post data sets, we compared changes in body mass index, physical activity, alcohol consumption, and smoking between 8837 initiators and 46 021 noninitiators of antihypertensive medications or statins. In participants who initiated medication use, body mass index increased more (difference in change 0.19; 95% CI, 0.16–0.22) and physical activity declined (−0.09 metabolic equivalent of task hour/day; 95% CI, −0.16 to −0.02) compared with noninitiators. The likelihood of becoming obese (odds ratio: 1.82; 95% CI, 1.63–2.03) and physically inactive (odds ratio: 1.08; 95% CI, 1.01–1.17) was higher in initiators. However, medication initiation was associated with greater decline in average alcohol consumption (−1.85 g/week; 95% CI, −3.67 to −0.14) and higher odds of quitting smoking (odds ratio for current smoking in the second survey: 0.74; 95% CI, 0.64–0.85).Conclusions These findings suggest that initiation of antihypertensive and statin medication is associated with lifestyle changes, some favorable and others unfavorable. Weight management and physical activity should be encouraged in individuals prescribed these medications.</p

Alcohol Consumption and Dietary Patterns: The FinDrink Study

The aim of this population-based study was to investigate differences in dietary patterns in relation to the level of alcohol consumption among Finnish adults. This study was part of the FinDrink project, an epidemiologic study on alcohol use among Finnish population. It utilized data from the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. A total of 1720 subjects comprising of 816 men and 904 women aged 53–73 years were included in the study in 1998–2001. Food intake was collected via a 4-day food diary method. Self-reported alcohol consumption was assessed with quantity-frequency method based on the Nordic Alcohol Consumption Inventory. Weekly alcohol consumption was categorized into three groups: non-drinkers (<12 grams), moderate drinkers (12–167.9 grams for men, 12–83.9 grams for women) and heavy drinkers (≥168 grams for men, ≥84 grams for women). Data were analyzed for men and women separately using multiple linear regression models, adjusted for age, occupational status, marital status, smoking, body mass index and leisure time physical activity. In women, moderate/heavy drinkers had lower fibre intake and moderate drinkers had higher vitamin D intake than non-drinkers. Male heavy drinkers had lower fibre, retinol, calcium and iron intake, and moderate/heavy drinkers had higher vitamin D intake than non-drinkers. Fish intake was higher among women moderate drinkers and men moderate/heavy drinkers than non-drinkers. In men, moderate drinkers had lower fruit intake and heavy drinkers had lower milk intake than non-drinkers. Moderate drinkers had higher energy intake from total fats and monosaturated fatty acids than non-drinkers. In contrast, energy intake from carbohydrates was lower among moderate/heavy drinkers than non-drinkers. In conclusion, especially male heavy drinkers had less favorable nutritional intake than moderate and non-drinkers. Further studies on the relationship between alcohol consumption and dietary habits are needed to plan a comprehensive dietary intervention programs in future

Cross-Regional Data Initiative for the Assessment and Development of Treatment for Neurological and Mental Disorders

Purpose: To describe and categorize detailed components of databases in the Neurological and Mental Health Global Epidemiology Network (NeuroGEN). Methods: An online 132-item questionnaire was sent to key researchers and data custodians of NeuroGEN in North America, Europe, Asia and Oceania. From the responses, we assessed data characteristics including population coverage, data follow-up, clinical information, validity of diagnoses, medication use and data latency. We also evaluated the possibility of conversion into a common data model (CDM) to implement a federated network approach. Moreover, we used radar charts to visualize the data capacity assessments, based on different perspectives. Results: The results indicated that the 15 databases covered approximately 320 million individuals, included in 7 nationwide claims databases from Australia, Finland, South Korea, Taiwan and the US, 6 population-based electronic health record databases from Hong Kong, Scotland, Taiwan, the Netherlands and the UK, and 2 biomedical databases from Taiwan and the UK. Conclusion: The 15 databases showed good potential for a federated network approach using a common data model. Our study provided publicly accessible information on these databases for those seeking to employ real-world data to facilitate current assessment and future development of treatments for neurological and mental disorders.</p

Cross-Regional Data Initiative for the Assessment and Development of Treatment for Neurological and Mental Disorders

Purpose: To describe and categorize detailed components of databases in the Neurological and Mental Health Global Epidemiology Network (NeuroGEN). Methods: An online 132-item questionnaire was sent to key researchers and data custodians of NeuroGEN in North America, Europe, Asia and Oceania. From the responses, we assessed data characteristics including population coverage, data follow-up, clinical information, validity of diagnoses, medication use and data latency. We also evaluated the possibility of conversion into a common data model (CDM) to implement a federated network approach. Moreover, we used radar charts to visualize the data capacity assessments, based on different perspectives. Results: The results indicated that the 15 databases covered approximately 320 million individuals, included in 7 nationwide claims databases from Australia, Finland, South Korea, Taiwan and the US, 6 population-based electronic health record databases from Hong Kong, Scotland, Taiwan, the Netherlands and the UK, and 2 biomedical databases from Taiwan and the UK. Conclusion: The 15 databases showed good potential for a federated network approach using a common data model. Our study provided publicly accessible information on these databases for those seeking to employ real-world data to facilitate current assessment and future development of treatments for neurological and mental disorders.</p

Cross-Regional Data Initiative for the Assessment and Development of Treatment for Neurological and Mental Disorders

Purpose: To describe and categorize detailed components of databases in the Neurological and Mental Health Global Epidemiology Network (NeuroGEN). Methods: An online 132-item questionnaire was sent to key researchers and data custodians of NeuroGEN in North America, Europe, Asia and Oceania. From the responses, we assessed data characteristics including population coverage, data follow-up, clinical information, validity of diagnoses, medication use and data latency. We also evaluated the possibility of conversion into a common data model (CDM) to implement a federated network approach. Moreover, we used radar charts to visualize the data capacity assessments, based on different perspectives. Results: The results indicated that the 15 databases covered approximately 320 million individuals, included in 7 nationwide claims databases from Australia, Finland, South Korea, Taiwan and the US, 6 population-based electronic health record databases from Hong Kong, Scotland, Taiwan, the Netherlands and the UK, and 2 biomedical databases from Taiwan and the UK. Conclusion: The 15 databases showed good potential for a federated network approach using a common data model. Our study provided publicly accessible information on these databases for those seeking to employ real-world data to facilitate current assessment and future development of treatments for neurological and mental disorders.</p

The realization of Ecodesign and its challenges for SME's in the electronics industry

Elektroniikkateollisuuden tuotteet ovat tyypillisesti monimutkaisia laitteita, joiden valmistuksessa on käytetty useita eri materiaaleja ja pitkälle kehitettyjä, hienovaraisia tekniikoita. Tyypillinen elektroniikkalaite koostuu useasta alikokoonpanosta ja alimoduulista, jotka taas saattavat sisältää useita satoja komponentteja. Laitteiden monimutkaisuus aiheuttaa erityisiä haasteita tuotteista aiheutuvien ympäristötaakkojen määrittelyssä ja niitä arvioivien työkalujen käytössä: monimutkaisten rakenteiden kattavaan mallintamiseen vaaditaan suuri määrä tarkkaa tuote- ja prosessi-informaatiota. Ympäristölainsäädännössä erilaisten direktiivien pohjalta on asetettu sääntöjä ja määräyksiä, jotka yritysten on huomioitava tuotekehityksessään. Ainerajoitukset, kierrätyksen tuottajavastuu sekä energiamerkinnät asettavat yhä tiukempia vaatimuksia tuotesuunnitteluun ja lisäksi painetta yrityksen toiminnan systemaattiselle ympäristöjohtamiselle sekä ympäristötehokkuuden mittaamiselle. Nämä vaatimukset ovat samat yrityksen koosta riippumatta, joten erityisen kiinnostavaa on tutkia miten pienet ja keskisuuret yritykset haasteen edessä onnistuvat. Käytettävissä olevien työkalujen monimutkaisuus ja soveltumattomuus pienten yritysten tarpeisiin on yleinen ongelma ja vaarana on, etteivät pk-yritykset pian pysty vastaamaan lakien asettamiin vaatimuksiin. Diplomityö on toteutettu kirjallisuustutkielmana, jonka lähdeaineistona on käytetty tutkittavan alan tutkimusartikkeleita, julkaisuja sekä muuta kirjallisuutta. Tutkielma jakaantuu kahteen osa-alueeseen. Työn alussa esitellään teorian kannalta oleelliset aihealueet kuten ekodesign ja elinkaarenhallinta, aiheeseen liittyvä ympäristölainsäädäntö sekä pienten ja keskisuurten yritysten erityispiirteet. Toinen osa keskittyy tutkimusaineiston kriittiseen analyysiin, jonka pohjalta luodaan käsitys aihepiirin akateemisen tutkimuksen nykytilanteesta kahdella eri viitekehyksellä. Ensimmäisen viitekehyksen avulla analysoidaan tutkimuksen teoreettisuutta ja yleisluontoisuutta. Toisen viitekehyksen avulla keskitytään tarkastelemaan elinkaariajattelun toteuttamisen esteitä suhteessa pk-yrityksille suunniteltujen ekotyökalujen ominaisuuksiin ja siihen, miten hyvin työkalujen suunnittelussa on yleisimmät ongelmat osattu ottaa huomioon. Työn tärkein analyyttinen lopputulos on antaa moniulotteinen kuva elektroniikkateollisuuden pk-yritysten ympäristöjohtamisen nykytilasta ja siihen liittyvistä ongelmista. Pääteemojen analyysin perusteella on työn lopussa annettu kehitysehdotuksia, jotta tulevaisuuden tutkimus keskittyisi pk-yritysten kannalta oleellisimpien ympäristöjohtamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen