Lähiruoan merkitys ravintola Timitran Linnan toiminnassa

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää lähiruoan arvostusta ja houkuttelevaisuutta ravintola Timitran Linnan asiakkaiden näkökulmasta Lieksan alueella. Mikä on lähiruoan merkitys ja millaista arvoa se tuottaa asiakkaille. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee lähiruokaa useasta näkökulmasta. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysely tehtiin lomakekyselynä Pielinen Soi -konsertin yhteydessä 26.6.2018 Timitran Linnan asiakkaille. Kysymykset liittyivät lähiruokaan ja sen merkitykseen ravintola- ja tapahtumaruokailussa. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 33 %. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin Lieksan lähiruokatoimijoita, koska yksi haaste lähiruoan käytön lisääntymiselle on se, että lähiruokatuottajia ja heidän tuotteitaan on hankala löytää. Toimijat ovat yleensä pieniä ja verkostoitumattomia yrityksiä, eikä niillä ole käytössään esimerkiksi yhtenäistä verkkosivustoa markkinointitarkoitukseen. Kyselyn tuloksista voidaan päätellä, että lähiruoka määritellään Lieksassa vähintäänkin oman maakunnan alueella tuotetuksi ruoaksi. Lähiruoka koetaan tärkeäksi ja sitä halutaan syödä niin ravintola- kuin tapahtumaruokailussa. Lähiruokaa arvostetaan, ja siitä ollaan valmiita maksamaan hieman enemmän verrattuna niin sanottuun tavalliseen ruoka-annokseen. Tavoite opinnäytetyölle oli tiedon tuottaminen ja kyselystä saatujen tulosten perusteella kehitysideoiden pohtiminen toimeksiantajalle

Tieto- ja viestintäteknologia ikääntyvässä yhteiskunnassa

Samalla kun tieto- ja viestintäteknologia levittäytyy yhä useammille elämänalueille, väestö ikääntyy voimakkaasti. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka tieto- ja viestintäteknologia sopii ikääntyvään yhteiskuntaan. Perinteisesti ikääntyvien tieto- ja viestintäteknologian käyttöä tutkitaan tietoyhteiskunnan näkökulmasta ja tutkimusta motivoi tavoite lisätä ikääntyvien tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Tässä tutkimuksessa tietoyhteiskunnan sijaan väestön ikääntyminen toimii viitekehyksenä tutkittaessa ikääntyvien ja tieto- ja viestintäteknologian välistä suhdetta. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se pohjautuu aiempaan kirjallisuuteen ja empiiriseen aineistoon. Tutkimuksen empiirisen aineiston keräämiseen käytettiin teemahaastattelua. Tulosten tavoitteena on luoda monimuotoinen kuva siitä, kuinka ikääntyvät suhtautuvat tieto- ja viestintäteknologiaan, kuinka tieto- ja viestintäteknologia sopii heidän elämäänsä ja kuinka tietoyhteiskunta palvelee heitä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että merkittävin syy ikääntyvien vähäiselle tieto- ja viestintäteknologian käytölle on kiinnostuksen puute. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö ei myöskään välttämättä vaikuta kaikkien ikääntyvien elämään myönteisesti. Haastattelututkimuksen tulokset kuitenkin paljastavat, että ikääntyvät saattavat tietää uusista teknologioista ja tietoyhteiskunnasta paljon, vaikka he eivät itse käyttäisi tieto- ja viestintäteknologiaa. Lisäksi tutkielmassa väitetään, että ikääntyvien ihmisten ja nuorempien sukupolvien välisen digitaalisen kuilun ei voi odottaa häviävän itsestään vaan että ilmiöstä saattaa tulla tulevaisuudessa jopa nykyistä merkittävämpi ongelma.As information and communications technology extends itself into nearly all aspects of human life, the population is at the same time aging rapidly. The main objective of this thesis is to study how information and communications technology fits into the aging society. Traditionally the use of information and communications technology by older adults is studied from the perspective of the information society. Furthermore, the purpose of these studies is often to increase the extent with which older adults use information and communications technology. Instead of the viewpoint of the information society, this thesis explores the relationship between older adults and information and communications technology from the viewpoint of the aging society. This study is qualitative in design and bases itself on a literary review and an empirical inquiry. The empirical data was collected through semi-structured interviews. The results aim to create a multifaceted picture of how older adults view information and communications technology, how information and communications technology fits into their lives, and how the information society serves them. The results suggest that the biggest reason as to why older adults do not make much use of information and communications technology is lack of interest. Moreover, not all older adults necessarily experience positive effects from using information and communications technology. Still, the interview results reveal that it is possible for older adults to know a lot about new technologies and the information society, even if they themselves do not use information and communications technology. Additionally, this thesis argues that the digital divide between older and younger generations will not disappear by itself but the problem might become even more serious in the future

Käyttöliittymien suunnittelu ikääntyville ihmisille

Ikonen, Piia Käyttöliittymien suunnittelu ikääntyville ihmisille Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2011, 31 s. Tietojärjestelmätiede, kandidaatintutkielma Ohjaaja: Makkonen, Pekka Väestö ikääntyy voimakkaasti kehittyneissä maissa. Samalla tietotekniikan käyttö lisääntyy ja yhä useampi sähköinen laite pitää sisällään tietokoneen. Kykenemättömyys tietotekniikan käyttöön johtaa helposti syrjäytymiseen tietoyhteiskunnasta. Ikääntyvät ihmiset käyttävät tietotekniikkaa nuorempia vähemmän, ja yhtenä merkittävänä syynä tähän on heille sopimattomat käyttöliittymät. Käyttöliittymät suunnataan usein nuorille käyttäjille, eikä niiden suunnittelussa oteta huomioon ikääntyvien käyttäjien tarpeita. Ikääntyminen vaikuttaa moniin tietotekniikan käytön kannalta tärkeisiin kykyihin, kuten näköön, muistiin ja motoriikkaan. Ikääntyminen alkaa heikentää kykyjä jo niinkin varhain kuin 25-vuotiaana ja muutokset ovat yleensä havaittavissa viimeistään 60 ikävuoden tienoilla. Tämä kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkielma käsittelee käyttöliittymien suunnittelua ikääntyville ihmisille. Tutkielman tavoitteena on toimia suuntaaantavana käytännön ohjeena suunniteltaessa käyttöliittymiä ikääntyville tietotekniikan käyttäjille. Tutkielmassa pohditaan kuinka ikääntyminen vaikuttaa kykyyn käyttää tietotekniikkaa ja minkälaiset käyttöliittymän ominaisuudet helpottavat ikääntyvien ihmisten tietotekniikan käyttöä. Tutkielmassa selvitetään ensin mihin tietotekniikan käytössä tärkeisiin fysiologisiin ja kognitiivisiin kykyihin ikääntyminen vaikuttaa. Tämän jälkeen ikääntymistä koskeva tieto yhdistetään käyttöliittymäsuunnitteluun. Käyttöliittymien suunnittelua tutkielmassa käsitellään staattisten ja dynaamisia osien sekä ohjauslaitteiden osalta

Omaishoitajien toiveet ja odotukset hoitopaikalle lakisääteisten vapaapäivien ajaksi

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisia toiveita ja odotuksia omaishoitajilla oli hoitopaikalle, jossa heidän omaishoidettavaansa hoidetaan lakisääteisten vapaapäivien ajan. Halusimme tietää myös oliko yhteistyökumppanimme Kaislakoti Oy tuttu hoivapaikkana omaishoitajille, jotka osallistuivat tutkimukseemme. Tutkimustyyppi on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta omaishoitajaa teemahaastattelumenetelmällä. Haastateltavat pyydettiin Hiiden Seudun Omaishoitajayhdistyksen toimesta järjestetyistä tilaisuuksista, joihin osallistuimme. Haastattelut tehtiin 2013 alkuvuodesta. Jaoimme myös 30 puolistrukturoitua kyselylomaketta täytettäväksi omaishoitajille. Kyselylomakkeista palautui 11 kappaletta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että omaishoitajat toivoivat hoitopaikalta aktivoivaa toimintaa hoidettavalleen, jotta tämän toimintakyky ei heikentyisi hoitojakson aikana. Tärkeäksi koettiin myös kuntouttava toiminta ja palveluiden monipuolisuus, joiden tulisi olla muokattavissa vastaamaan jokaisen henkilökohtaisia tarpeita. Hoitopaikan tärkeimpinä kriteereinä pidettiin sen kodinomaisuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Omaishoitajat odottivat hoitopaikalta täysihoitoa, jossa heidän hoidettavansa otettaisiin kokonaisvaltaisesti huomioon. Omaishoitajat tunsivat tarvitsevansa tukea tilanteissa, joissa heidän oma toimijuutensa ja terveydentilansa heikentyy. Tutkimustuloksista selvisi, että omaishoitajien jaksamista tukevia muotoja ovat loma ja mahdollisuus saada luotettava ja turvallinen sijaishoitopaikka nopeasti. Työelämäkumppanimme Kaislakoti ei ollut tunnettu kuin parin omaishoitajan kohdalla. Tutkimustulostemme pohjalta Kaislakoti voi kehittää tulevaisuudessa tunnettavuuttaan ja pystyy koordinoimaan toimintaansa omaishoitajien toiveita vastaavaksi. Avainsanat Omaishoito, vapaapäivät, omaishoitajien toiveet, sijaishoitoThe purpose of the study was to determine what kinds of wishes and expectations the caregivers had pertaining the home of elderly care, where their care recipients are being taken care of during statutory holidays. Furthermore, we wanted to know whether the caregivers were familiar with our partner Kaislakoti Oy as a care center. The research method was qualitative. The data was collected by interviewing six caregivers using a thematic interview method. The interviewees were recruited at the events organized by the Association of Caregivers of Hiiden’s Region. We held the interviews at the beginning of the year 2013. We also handed out 30 semi-structured questionnaires to be filled out by the caregivers. Eleven of the questionnaires were returned. The results of the study indicated that caregivers wish their care recipient refreshing activi-ties so that the care recipient’s performance would not deteriorate during the course of treatment. Rehabilitative activities and the versatility of services were also viewed as im-portant, and both should be flexible in order to meet every care recipient’s personal needs. The most important criteria of a home for elderly care were, according to the interviewees, homeliness, safety, and comfort. The caregivers expect full care where their care recipients would be comprehensively tak-en into consideration. The results showed that factors supporting the caregiver’s endur-ance are for example vacation and the fact that it’s fast and easy to get a reliable and safe substitute home of elderly care for their care recipient. Our partner Kaislakoti was not well-known amongst the caregivers as only two of them recognized it. Based on the results of our study Kaislakoti can develop it’s recognition in the future and is able to coordinate its actions to meet the expectations of the caregivers. Keywords Caring, Wishes of the Caregivers, Home of Elderly Car

Mahti. Sanat ja kuvat. Etelä-Savon lukiolaisen osaamisidentiteetistä.

Tämä kirja kertoo Etelä-Savon lukiolaisen osaamisidentiteetistä, jota kutsumme tuttavallisesti mahdiksi. Lukiolaisten moniääniset tulkinnat omasta kasvusta, osaamisesta, mahdollisuuksista sekä tulevaisuudesta ilmenevät kirjan sanoissa sekä kuvissa ja piirtävät kenties kaaren myös kirjan rakentumisen eri vaiheille. Kuvat ja sanat ovat syntyneet 2019 – 2020 lukio-opintoihin integroituneessa korkeakouluyhteistyössä, jota kuvataan sivulla 10. Vaikka olemme kirjan toimittajina ryhmitelleet ja otsikoineet lukiolaisten tekstejä ja kuvia, toivomme, että sinulla lukijana on mahdollisuus löytää lukiolaisen autenttinen ääni ja tarina luomiemme kehysten sisältä. Kirja tekee näkyväksi paitsi lukiolaisten osaamista ja potentiaalia, myös aikamme eteläsavolaista nuoruutta. Lukiolaiset värittävät itsensä haluamallaan tavalla näkyviin sanoin ja kuvin melkein jokaisella kirjan sivulla. Tätä reunustaa teoreettinen kehys, jonka avulla tarkastellaan lukiolaisten kertomaa ohjausteoreettisesti ja yhteiskunnallisesti. Kirjasta tuli myös eräänlainen korona-vuoden ajankuva, joka jakoi projektimme kahteen erilaiseen vaiheeseen tai pikemmin maailmaan. Lukiotyön näkökulmasta voimme jaksottaa ajan jopa kolmeen vaiheeseen: 1. Aikaan, jolloin lukiossa opiskeltiin tavalliseen tapaan lähiopetuksessa. Tässä ajassa ovat syntyneet Etelä-Savon lukiolaisen tekstit osaamisidentiteetistään. Kolmekymmentäviisi tekstiä päätyi tämän kirjan tausta-aineistoksi. 2. Poikkeuslainsäädännön edellyttämään etäopetusjaksoon, joka lukioiden osalta käynnistyi 18.3.2020. Tällöin ensimmäisen vuoden lukiolaiset kuvittivat tämän kirjan mediailmaisun kurssilla etäopetuksessa Savonlinnan Taidelukiossa. Voit lukea lukiolaisten ajatuksia projektista seuraavalta aukeamalta. 3. Elokuussa 2020 palattiin oppilaitoksiin. Lukioiden lähiopetus käynnistyi tavalliseen tapaan uudenlaisessa ajassa ja samalla tiedostaen, että muutoksia pandemiatilanteen kehittyessä voi oppilaitosarkeen syksyn edetessä tulla nopeasti. Syyslukukauden aikana myös tämä kirja saatettiin valmiiksi. Voit tarttua kirjaan katkelmittain, osioittain tai lukea sitä kuten romaania. Oletpa opetus- tai ohjausalan asiantuntija, opintopolkusi ensiaskelia tapaileva nuori, vanhempi tai nuoruuden ilmiöistä kiinnostunut lukija, tärkeintä on kuunnella tarkasti kirjaan äänensä jättäneitä nuoria. Heillä on isosti sanottavaa! Vaikka kirja koostuu katkelmista, muodostavat ne piirrosten kanssa yhtenäisen kertomuksen eteläsavolaisen lukiolaisen osaamisidentiteetistä ja mahdin synnystä

Jatkoväyläopinnot ja -ohjaus : Valtakunnalliset suositukset jatkoväyläopintojen ja -ohjauksen järjestämiseen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä

Valtakunnallisten suositusten taustavaikuttajina ovat olleet koulutuspoliittinen tahto opintojen nopeuttamisesta ja 1.1.2018 voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi, joka kannustaa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksia yhä vahvempaan yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa tavoitellaan, että vuoteen 2030 mennessä yli puolella suomalaisista nuorista on korkeakoulututkinto. Tavoitteena on, että esimerkiksi yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vuotta nykyistä nopeammin. Lisäksi suositusten taustavaikuttajana on ollut opiskelijavalintauudistus. Korkeakoulut uudistavat valintamenettelyjään tavoitteenaan vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta. Valtakunnalliset suositukset jatkoväyläopintojen ja -ohjauksen järjestämisestä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä pohjautuu Jatkoväylällä – yhteistyöllä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun –julkaisun artikkeleissa kuvattuihin kokemuksiin Jatkoväylä-hankkeen aluekokeiluista. Lisäksi suositukset pohjautuvat tutkimukseen ammatillista väylää pitkin ammattikorkeakouluun hakeutuneiden opiskelijoiden kokemuksista ja Jatkoväylä-hankkeen laajaan väliarviointiin. Valtakunnallisissa suosituksissa on hyödynnetty myös Opetushallituksen hyvän ohjauksen kriteerejä

Potential of Carbon Offsets to Promote the Management of Capercaillie Lekking Sites in Finnish Forests

Competition between the economic and natural assets of forests is emphasised in capercaillie lekking sites, which are often located within production forests. In this study, we assessed the potential use of carbon offsets as income for the management of capercaillie lekking sites. We ran simulations and optimisations for two alternative forest management scenarios in ten forest holdings located in five different regions of Finland. The size of each forest holding was approximately 30 hectares, of which 5 hectares was included in a lekking site. The basic scenario followed forest management recommendations, and the carbon sequestration scenario aimed to enhance biodiversity maintenance in a way that enabled carbon offsets to be obtained for the lekking site. We found that the decrease in revenue from timber sales was generally so small that the income from carbon offsets provided an economically better choice. Furthermore, the cost-effectiveness of carbon sequestration did not seem to be restricted to a specific location. The approach we introduced can be utilised in future decision making in the forestry sector to promote the coordination of nature management and forestry. Moreover, carbon pools should be considered more comprehensively in future research