Cabinetmakers' workplace mathematics and problem solving

This study explored what kind of mathematics is needed in cabinetmakers' everyday work and how problem solving is intertwined in it. The informants of the study were four Finnish cabinetmakers and the data consisted of workshop observations, interviews, photos, pictures and sketches made by the participants during the interviews. The data was analysed using different qualitative techniques. Even though the participants identified many areas of mathematics that could be used in their daily work, they used mathematics only if they were able to. The cabinetmakers' different mathematical skills and knowledge were utilized to their skill limit. Cabinetmakers were found to constantly face problem solving situations along with the creative processes. Being able to use more advanced mathematics helped them to solve those problems more efficiently, without wasting time and materials. Based on the findings, the paper discusses the similarities and differences between problem solving and creative processes. It is suggested that the combination of craftsmanship, creativity, and efficient problem solving skills together with more than basic mathematical knowledge will help cabinetmakers in adapting and surviving in future unstable labour markets.Peer reviewe

CLEANING AND PREVENTION OF INORGANIC DEPOSITS IN PLATE HEAT EXCHANGERS USING PULSATING CURRENT

Fouling of heat exchangers is a major problem in many industrial processes. The higher temperature of the heat exchange surface compared with the liquid containing precipitable compounds causes the formation of inorganic deposits. Removing the deposits on plate heat exchangers is most often carried out by high-pressure cleaning. This is a laborious task and often increases the corrosion rate of the plates by increasing the roughness of the cleaned surface. This study presents an electrochemical method to clean heat exchange surfaces fouled by deposits and to prevent formation of deposits. This method utilizes pulsating current to polarize heat exchange surfaces with periodic anodic and cathodic DC current. The shape of the pulse and the current density are adjusted to maximize the deposit removal rate, thus minimizing plate corrosion. The optimal pulsating current depends on the material of the heat exchange surface, as well as the composition of the deposits and the solution. For cleaning, the current densities and the frequency of the current pulse are typically higher than those used for preventing deposition. Pulsating current can effectively remove deposits with low solubility, such as TiO2 on titanium heat exchange plates or dense gypsum deposits on stainless steel plates. For cleaning titanium, the cathodic pulse and formation of hydrogen is more essential than in the cleaning of stainless steels. However, the risk of corrosion limits the use of high current densities. Experiments have until now been carried out mainly in the laboratory, though industrial pilot cleaning equipment has also been constructed. An application has already been submitted to patent the method

Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

67 s.Kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen voi parantaa kehitysvammaisten toimintakykyä, vahvistaa omaa merkityksen tunnetta sekä lisätä elämänlaatua ja osallisuutta. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä saada tietoa työllistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: CINAHL, The Cochrane Library, Embase, Eric, Medic, Medline, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Socindex ja Web of Science. Lisäksi haku tehtiin Google Scholarista ja BASEsta (Bielefield Academic Search Engine). Katsaukseen hyväksyttiin englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu välillä tammikuu 1990–syyskuu 2016. Mukaan otettiin määrälliset, laadulliset ja monimenetelmäiset tutkimukset sekä tapaustutkimukset, joissa kohderyhmänä olivat työikäiset (16–68 v) kehitysvammaiset. Interventiona tutkimuksissa piti olla jokin kuntoutustoimenpide (lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen tai yhteisöpohjainen). Katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa ensisijainen tulosmuuttuja oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille joko tavalliseen tai tuettuun työsuhteeseen, tai työssä suoriutuminen. Toissijainen tulosmuuttuja oli henkilön toimintakyky. Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation). Kirjallisuushauissa löytyi 2 142 tutkimusta, joista mukaanottokriteerit täyttyivät 33 tutkimuksessa. Niistä kahdeksan oli määrällistä tutkimusta (satunnaistettu vertailututkimus, ei-satunnaistettu vertailututkimus, kuusi kohorttitutkimusta), viisi laadullista tutkimusta, yksi monimenetelmäinen tutkimus ja 19 tapaustutkimusta. Pääosa tutkimuksista oli korkealaatuisia, mutta koska suurimmassa osassa ei ollut satunnaistettua vertailuryhmää, näytön aste jää niukaksi. Katsauksen perusteella näyttöä on siitä, että toisen asteen koulutuksen ja siihen sisältyvien palvelujen ja työharjoittelun avulla 22–76 % kehitysvammaisista opiskelijoista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Näyttöä on myös siitä, että 21–60 % kehitysvammaisista työllistyi tuetun työn avulla avoimille työmarkkinoille. Tulosten perusteella työkeskuksissa työskentely ei lisännyt kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat henkilön oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen. Kehitysvammaisen yrittäjyyttä mahdollisti oma tukihenkilö. Kehitysvammaisten työllistymisen esteinä oli koulussa koettu syrjintä, huonot kokemukset luokkaopetuksesta, vaikeus päästä työharjoitteluun ja puutteellinen työkokemus. Lisäksi työllistymistä esti se, että palveluntuottajat pyrkivät sovittamaan henkilöitä olemassa oleviin palveluihin vastoin asiakkaiden omia tarpeita. Tapaustutkimusten perusteella erilaisilla teknologisilla tai digitaalisilla ratkaisuilla voitiin tukea kehitysvammaisten työssä suoriutumista ja itsenäisyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten työllistymisen edistämisessä. Tämä edellyttää työelämän monimuotoisuuden lisääntymistä sekä muutoksia lainsäädännössä, palvelujärjestelmässä, kuntoutuksessa ja ammattilaisten osaamisessa

Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Katsauksen tavoitteena oli selvittää työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuutta vammaisten henkilöiden työelämään osallistumiseen, työkykyyn ja mukautustoimenpiteiden kustannushyötyyn. Toisena tavoitteena oli kuvata työolosuhteiden mukauttamista estäviä ja edistäviä tekijöitä. Katsausta varten haettiin työolosuhteiden mukauttamista koskevia määrällisiä ja laadullisia tutkimuksia. Tulosmuuttujina oli työelämässä oleminen (työllistyminen, työssä jatkaminen, työhön paluu), työkyky ja kustannushyöty. Laadullisissa tutkimuksissa selvitettiin työolosuhteiden mukauttamista estäviä ja edistäviä tekijöitä. Tutkimusten kohderyhmänä oli työikäiset (16−68 v) henkilöt, joilla oli liikunta-, näkö- tai kuulovamma, kognitiivinen häiriö tai kehitysvamma. Englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäisartikkelit piti olla julkaistu välillä tammikuu 1990–marraskuu 2012. Haku tehtiin 10 tietokannasta: Embase, CINAHL, Cochrane Library, Medic, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Scopus ja Web of Science. Katsaukseen otettiin mukaan kolme määrällistä ja kahdeksan laadullista tutkimusta. Tulosten perusteella on kohtalaista näyttöä siitä, että kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen (ammatillinen neuvonta ja ohjaus, koulutus ja pystyvyyden vahvistaminen, toisten antama apu, työaikajärjestelyt ja työn organisointi) tukee liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia. Vähäinen näyttö on siitä, että ”case-managerien” koordinoima työolosuhteiden mukauttaminen (yhteistyö, koulutus, apuvälineet, työmenetelmät) aivovamman jälkeen lisäisi työhön paluuta ja olisi perinteistä hoitoa kustannustehokkaampaa. Työssä olemista edistivät henkilön hyvä pystyvyyden tunne, työnantajan ja työyhteisön tuki, opastus ja ohjaus, sekä joustavat työaikajärjestelyt ja työn organisointi. Tarvitaan enemmän korkealaatuisia tutkimuksia, joissa vammaisten työ- ja toimintakykyä mitataan validoiduilla menetelmillä ja tutkimusasetelmissa hyödynnetään laadullisten tutkimusten tuloksia

Tutkimusprojekti Suomi–Chile alakoulun matematiikan opetuksessa

Non peer reviewe

TAFFEL: Independent Enrichment Analysis of gene sets

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>A major challenge in genomic research is identifying significant biological processes and generating new hypotheses from large gene sets. Gene sets often consist of multiple separate biological pathways, controlled by distinct regulatory mechanisms. Many of these pathways and the associated regulatory mechanisms might be obscured by a large number of other significant processes and thus not identified as significant by standard gene set enrichment analysis tools.</p> <p>Results</p> <p>We present a novel method called Independent Enrichment Analysis (IEA) and software TAFFEL that eases the task by clustering genes to subgroups using Gene Ontology categories and transcription regulators. IEA indicates transcriptional regulators putatively controlling biological functions in studied condition.</p> <p>Conclusions</p> <p>We demonstrate that the developed method and TAFFEL tool give new insight to the analysis of differentially expressed genes and can generate novel hypotheses. Our comparison to other popular methods showed that the IEA method implemented in TAFFEL can find important biological phenomena, which are not reported by other methods.</p

ANO1 Expression Orchestrates p27Kip1/MCL1-Mediated Signaling in Head and Neck Squamous Cell Carcinoma

Head and neck squamous cell carcinoma (HNSCC) is a heterogeneous group of tumors that derive from the mucosal epithelium of the upper aerodigestive tract and present high mortality rate. Lack of efficient targeted-therapies and biomarkers towards patients’ stratification are caveats in the disease treatment. Anoctamin 1 (ANO1) gene is amplified in 30% of HNSCC cases. Evidence suggests involvement of ANO1 in proliferation, migration, and evasion of apoptosis; however, the exact mechanisms remain elusive. Aim of this study was to unravel the ANO1-dependent transcriptional programs and expand the existing knowledge of ANO1 contribution to oncogenesis and drug response in HNSCC. We cultured two HNSCC cell lines established from primary tumors harboring amplification and high expression of ANO1 in three-dimensional collagen. Differential expression analysis of ANO1-depleted HNSCC cells demonstrated downregulation of MCL1 and simultaneous upregulation of p27Kip1 expression. Suppressing ANO1 expression led to redistribution of p27Kip1 from the cytoplasm to the nucleus and associated with a cell cycle arrested phenotype. ANO1 silencing or pharmacological inhibition resulted in reduction of cell viability and ANO1 protein levels, as well as suppression of pro-survival BCL2 family proteins. Collectively, these data provide insights of ANO1 involvement in HNSCC carcinogenesis and support the rationale that ANO1 is an actionable drug target

Ongelmanratkaisutehtävät luokanopettajan ammatillisen kehittymisen tukena

Eräs keino tukea opettajan ammatillista kehittymistä on houkutella häntä käyttämään avoimia ongelmanratkaisutehtäviä opetuksessaan. Tässä projektissa ongelmanratkaisutunteja on lähes joka kuukausi ja osallistuvat luokanopettajat Chilessä ja Suomessa teettävät niitä tunneillaan. Artikkeli kuvaa erään projektimme suomalaisen opettajan ammatillista kehittymistä. Haastatteluaineiston avulla kuvataan hänen käsityksiään matematiikasta, sen oppimisesta ja opettamisesta, sekä hänen pedagogisia tavoitteitaan ja opetusfilosofiaansa. Oppitunneilla kuvattuun videoaineistoon nojautuentehdään havaintoja hänen käytänteistäänja toiminnastaan ongelmanratkaisun ohjaajana.Peer reviewe