Consumer Involvement in Developing Services Based on Speech Technology

This paper focuses on enhanced consumer involvement in service development. The study was conducted in the context of speech recognition technology and its applications to telephone services. These services are just entering the market; issues of usability, utility and acceptability are thus crucial. We evaluate the usefulness of quantitative and qualitative methods for consumer involvement and their contribution of ideas and improvements for product development

"Pitäis olla jonkinlainen konkreettinen etu..." : Verkko elintarvikealan mahdollisuutena

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien näkemyksiä ja kokemuksia elintarvikkeisiin liittyvästä verkkotiedosta sekä ruoan verkkokaupasta. Yhtenä erityisteemana selvitettiin elintarvikepakkausten roolia verkkokaupassa. Tutkimuksessa etsittiin mahdollisuuksia internetin nykyistä laajempaan hyödyntämiseen tiedon ja kaupankäynnin kanavana elintarvikealalla, erityisesti pk-yrityksissä. Tutkimusaineisto kerättiin kuluttajien ryhmäkeskustelujen avulla marraskuussa 2006. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelistia Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seuduilta. Tutkimus on jatkoa aiemmin toteutetulle kyselytutkimukselle, jonka teemoja syvennettiin kerätyn laadullisen aineiston avulla. Tutkimukseen osallistujat olivat tottuneita etsimään tietoa verkosta. Etenkin yksittäisiä elintarvikkeita koskevat tiedot ja ruokaohjeet kiinnostivat. Tietoa oli etsitty erilaisista ruokavalioista ja syömisen valinnoista laajemminkin. Verkkotietoa pidettiin mielenkiintoisena ja ajankohtaisena. Tiedon ja tiedontuottajien runsaus tuottaa kuitenkin ongelmia tiedonhaussa ja pakottaa pohtimaan tiedon luotettavuutta. Ruoan verkkokaupasta tutkimukseen osallistujilla oli vain vähän kokemuksia. Verkkokaupalle ei koettu olevan tarvetta, koska perinteisiä ruokakauppoja on riittävästi tarjolla. Ostamisen esteinä pidettiin myös verkkokauppojen kalleutta sekä tuotetietojen vähäistä saatavuutta ja sen aiheuttamia ongelmia ostotilanteessa. Joillekin esteitä olivat verkkokauppojen tuotevalikoimien suppeus, sopimattomat maksu- ja toimitustavat tai verkkoruokakauppojen puute. Jotkut olivat kuitenkin ostaneet ruokaa verkosta joko entistä monipuolisempien tuotevalikoimien tai vaivattomamman ja nopeamman ostotavan houkuttelemana. Tutkimustulosten mukaan verkosta voisi kehittyä nykyistä merkittävämpi tiedon ja kaupankäynnin kanava elintarvikealalla. Edellytyksenä sille on verkkopalvelujen aktiivinen ja kuluttajalähtöinen kehittäminen. Verkkoon toivottiin etenkin yksityiskohtaista tietoa elintarvikkeista, kuten niiden alkuperästä ja tuotantotavasta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteista ja niiden saatavuudesta haluttaisiin niin ikään tietoa verkkoon. Tiedon tulisi olla helposti löydettävissä. Konkreettisina mahdollisuuksina esitettiin linkkilistoja ja portaaleja kootusti eri aiheista. Verkko nähtäisiin mielellään nykyistä enemmän vuorovaikutteisena kanavana kuluttajien ja yritysten välillä: aktiiviset palautekanavat ovat yksi keino tässä. Verkkokauppoja kehitettäessä toivottiin kiinnitettävän huomiota ennen kaikkea tuotteiden hintojen kilpailukykyisyyteen, verkkosivustojen käytettävyyteen, toimivuuteen, luotettavuuteen ja miellyttävyyteen sekä tuotevalikoimien monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen. Kuluttajat odottavat verkkokaupalta myös sujuvia toimituskäytäntöjä sekä asiakaspalvelun toimivuutta kaikkinensa. Lisäksi verkkokaupan palveluja tulisi olla saatavilla nykyistä laajemmin eri puolilla Suomea. Kiinnostavina koettiin erityisesti kunkin asiakkaan tarpeisiin muokatut personoidut palvelut. Elintarvikepakkauksen rooli nähtiin hieman erilaisena verkkokaupassa kuin perinteisessä päivittäistavarakaupassa. Verkkopakkaus voisi olla materiaaleiltaan ja painatuksiltaan perinteistä pelkistetympi pakkaus, jonka keskeiset tehtävät olisivat tuotteen suojaaminen ja informatiivisuus. Markkinoinnillisen grafiikan vähentäminen pakkauksessa voisi parantaa lakisääteisten pakkausmerkintöjen luettavuutta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteet kiinnostivat kuluttajia yhtenä verkkokaupan mahdollisuutena. Pienet, lähellä olevat toimijat koettiin luottamusta herättävinä. Palvelujen ja niiden tarjoajien luotettavuuden katsotaankin vaikuttavan oleellisesti kuluttajien halukkuuteen hyödyntää verkkopalveluja

"Hyvännäköistä ja erikoista" : Asukkaiden näkökulma uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöön asuinkerrostalojen rakentamisessa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan VAV Asunnot Oy:n vuokratalojen asukkaiden suhtautumista uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöön asuintalojen rakentamisessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa VAV Asunnot Oy:n rakennuttaman luonnonvaratasapainoisen vuokrakerrostalon suunnitteluun. Talo rakennetaan vuoden 2015 asuntomessualueelle Marja-Vantaalle. Asukkaiden näkemyksiä kerättiin sähköisen kyselyn avulla joulukuussa 2011. Kyselyyn vastasi 259 henkilöä. Tutkimukseen osallistujat suhtautuivat varsin myönteisesti uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöön asuinrakentamisessa. Tutuiksi ja miellyttäviksi koetut materiaalit, kuten ristiinlaminoitu liimapuu tai kierrätyslasi, hyväksyttäisiin melko yleisesti omaankin asuintaloon. Sen sijaan vieraampiin materiaaleihin suhtauduttiin joko uteliaan kiinnostuneesti, epäillen, täysin kielteisesti tai niihin ei osattu ottaa kantaa lainkaan. Joitakin viehättivät tavanomaisista täysin poikkeavat ja joidenkin muiden outoina pitämät kierrätysmateriaalit, kuten käytetyt teräskontit, lentotuhkalevy tai kierrätysmuovi. Jotkut eivät hyväksyneet mitään uusio- ja kierrätysmateriaaleja asuinrakennusten materiaaleiksi. Uusio- ja kierrätysmateriaaleja käytettäisiin mieluiten sellaisissa paikoissa, jotka eivät jatkuvasti ole asukkaiden lähellä, kuten pihalaatoissa, julkisivussa, seinä-, katto- ja lattiarakenteiden eristeenä sekä talon rungossa. Uusio- ja kierrätysmateriaalien oletettuina myönteisinä ominaisuuksina ja hyväksyttävyyden perusteina pidettiin kierrätyksen ja sen arvostuksen lisääntymistä, materiaalien miellyttävää ulkonäköä ja asumisviihtyvyyden lisääntymistä, asumiskustannusten alenemista, asunnon toimivuuden ja asumismukavuuden paranemista sekä kotimaisia materiaaleja. Halukkuutta uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöön puolestaan vähensivät epäilyt materiaalien haitallisista vaikutuksista asukkaiden arkeen. Eniten huolta aiheuttivat mahdolliset haitalliset terveysvaikutukset. Myös materiaalien toimivuus ja kestävyys sekä ulkonäkö mietityttivät useita vastaajia. Lopullisen hyväksyttävyyden kannalta oleellista on se, miten uusio- ja kierrätysmateriaalista rakennetut talot toimivat käytännössä. Onnistuneiden uusiotalohankkeiden uskottiin lisäävän näiden talojen ja asuinalueiden arvostusta sekä kannustavan uusien materiaalien käyttöön rakennustuotannossa. Luotettavan tiedon tarjonta uusioja kierrätysmateriaaleista ja niiden mahdollisista vaikutuksista asukkaiden arkeen nostettiin keskeisiksi edellytyksiksi materiaalien laajalle käytölle

Light Electric Vehicles : Substitution and Future Uses

Light electric vehicles may challenge established forms of transport in the near future. This paper looks at how different kinds of consumers assess the future uses of light electric vehicles. Such uses are further characterized by examining how they could replace the current uses of existing modes of transport such as cycling, cars and public transport. The paper approaches the take-up of light electric vehicles from the vantage point of technological niches which have the potential to transit to sociotechnical regimes (Schot and Geels, 2008 and Geels, 2002). It considers insights from recent user studies on light electric transport and broadens their scope to include a wider range of vehicles. Data from a representative survey of 1030 Finns are used to analyse and characterize future uses of light electric vehicles. Currently, light electric vehicles remain technological niches, but consumers show interest in them, and the paper addresses the match between different kinds of consumers and these vehicles, building opportunities for large scale use.Peer reviewe

Adoption and Use of Low-Carbon Technologies : Lessons from 100 Finnish Pilot Studies, Field Experiments and Demonstrations

Experimentation is critical for the deployment of low-carbon technologies. New solutions need to be selected and adapted to their contexts of use, and users need to learn new skills. Society as a whole needs to create new modes of production, consumption and governance. We investigated how local pilot projects, demonstrations and trials of low-carbon technologies promote learning in Finnish society, where the government has made a commitment to a culture of experimentation. We drew on a database of 100 pilot projects and experiments and 15 detailed case studies. We identified several types of learning, beyond the formal evaluation of “what works where and when”: pilot projects served to inspire, to create commitment and to develop networks. We also investigated how lessons learned are transferred to other sites and into societal knowledge. We contribute by conceptualizing different forms of learning and transfer—particularly situated and embodied forms—alongside more techno-scientific ones. While highlighting this form of learning, we also note that it is not particularly strong in acknowledging challenges faced in experimentation. We argue that there is scope for more systematic evaluation, alongside more situated forms of learning and sharing. We also pinpoint tensions between these two forms of learning that need to be addressed

Mobile video

Watching a video, or moving image, on a mobile phone became technically possible in Finland during the latter part of 2002. Our study looks for ideas about the kinds of situations in which such mobile video possibility can be of use. We gave a mobile phone with video capability to users who then watched mobile videos in different situations. They wrote down their evaluations about the meaningfulness of these situations in a diary. It appears that there are at least two kinds of situations in which the use of a mobile video phone seems natural. Firstly, users can entertain themselves in boring situations such as during a bus trip or queuing in a store. Secondly, a mobile video offers the opportunity to share experiences, for instance, watching a karaoke video or children's animated cartoons