Säilörehujen NIR-analyysit testissä

201

Nurmen täydennyskylvön vaikutus satoon aukkoisessa kasvustossa

Onnistuneella täydennyskylvöllä voidaan jatkaa nurmen ikää ja alentaa siten perustamiskustannuksia. Vaikutusten ja kannattavuuden kvantitatiivinen mittaaminen on kuitenkin haasteellista mm. lukuisten eri täydennyskylvötekniikoiden ja nurmien vaihtelevan tiheyden vuoksi. Aukkoisen nurmen täydennyskylvön onnistumista pidetään todennäköisempänä kuin tasaisesti harvan. Nurmet Rahaksi –hankkeessa tutkittiin kahdella kokeella nurmen täydennyskylvön vaikutusta sadon määrään ja sulavuuteen aukkoisuudeltaan erilaisissa timotei-nurminatanurmissa.Kokeet toteutettiin Luonnonvarakeskuksen Kuopion toimipaikassa Maaningalla vuosina 2015–2017. Koeasetelmana oli osaruutukoe viidellä toistolla. Pääruutuna oli nurmen aukkoisuus (täystiheä, 15% aukkoja, 28% aukkoja, 40% aukkoja) ja osaruutuna täydennyskylvö/ei täydennyskylvöä. Aukot tehtiin kasvustoon erikokoisia pyöreitä reikiä (halkaisija 20, 30 ja 40 cm) sisältävän muovisapluunan sekä glyfosaatin avulla. Täydennyskylvöt (tim-nn-seos, 12 kg ha-1) tehtiin koeruutukylvökoneella käyttäen vantaita. Ensimmäisessä kokeessa (Koe 1) nurmi perustettiin suojaviljaan keväällä 2013, kasvusto aukotettiin syksyllä 2014 ja täydennyskylvö tehtiin keväisin 2015, 2016 ja 2017. Toisen kokeen (Koe 2) nurmi perustettiin suojaviljaan keväällä 2014, aukotettiin syksyllä 2015 ja täydennyskylvettiin vain kerran keväällä 2016. Sato korjattiin kaksi kertaa vuonna 2015 ja kolme kertaa vuosina 2016 ja 2017. Kokeilta määritettiin ruuduittain sadon kuivapaino sekä rehuarvot. Lisäksi havainnoitiin täydennyskylvön orastumista silmämääräisesti.Keväällä 2015 täydennyskylvö ei onnistunut kunnolla. Ensimmäisessä sadossa täydennyskylvö alensisatoa 260 kg ka ha-1, mikä johtui todennäköisesti vantaiden aiheuttamista vaurioista. Toisessa sadossa satoeroa ei ollut. Keväällä 2016 täydennyskylvö tehtiin molemmille kokeille ja se onnistui hyvin etenkin kokeella 2. Kokeessa 1 täydennyskylvö laski ensimmäistä satoa 130 kg ka ha-1, mutta nosti toista satoa120 kg ka ha-1. Kokeessa 2 täydennyskylvö nosti toista satoa 110 kg ka ha-1. Keväällä 2016 tehdyn täydennyskylvön vaikutus oli kokeella 2 silmämääräisesti havaittavissa nurmen tiheydessä. Vuonna2017 täydennyskylvö nosti ensimmäistä satoa kokeella 2 keskimäärin 340 kg ka ha-1 ja 760 kg ka ha-1, kun aukkoja oli 40%. Toisessa sadossa sadon määrä nousi 280 kg ka ha-1, kun aukkoja oli 40%, mutta laski 210 kg ka ha-1 aukottomalla koejäsenellä. Kokeella 1 vaikutus näkyi lähes merkitsevästi vain toisessa sadossa.Aukkoisuus laski selvästi sadon määrää aukottamista seuraavassa sadossa, mutta vaikutus oli odotettua pienempi myöhemmissä sadoissa. Nurmi kompensoi aukkoisuutta aukkojen laitojen korkeammalla ja rotevammalla kasvustolla. Ilmiötä ei voine yleistää suurempiin aukkoihin. Aukot täyttyivät rikkakasveilla ja aiheuttivat kasvinsuojeluruiskutuksen tarpeen. Täydennyskylvön yksi etu onkin rikkakasvipaineen vähentäminen.Kokeissa havaittu täydennyskylvön vaikutus sadon määrään sekä sulavuuteen oli vähäinen myös silloin, kun nurmi oli hyvin aukkoinen ja täydennyskylvö onnistui

Nurmen täydennyskylvön vaikutus satoon aukkoisessa kasvustossa

201

Nurmen täydennyskylvön vaikutus satoon aukkoisessa kasvustossa

201

Typpilannoituksen vaikutus nurmen satoon ja laatuun 2011 (Yara N6)

vo

TÄYTYY -hanke - Ikääntyneiden asuin- ja palveluympäristö, arviointiesimerkkeinä Lapinjärvi ja Savitaipale

Täydentäen toimivaa -hanke, TÄYTYY (2017–2018), oli osa Sosiaali- ja terveysministeriön Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanketta. Ikääntyvän väestön tarpeet asuntorakentamisen ja palveluiden suhteen olivat hankkeessa keskeisessä roolissa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten rakennettua ympäristöä tulee kehittää ja täydentää ikääntyvälle yhteiskunnalle sopivaksi. Kehitystyön lähtökohtana on olemassa olevan rakennuskannan ja palvelutarjonnan arviointi. Erilaisten arviointimenetelmien tarve on kansainvälinen. Lähivuosina merkittävä määrä palvelurakennuksista tulee peruskorjausvaiheeseen. Rakennusten arvioinnin tavoitteena on saada käsitys rakennuksesta, sen toimivuudesta ja laadusta. Arvioinnin avulla voidaan selvittää tarvittavat muutos-, korjaus- tai laajennustarpeet. Rakennus voi olla teknisesti hyväkuntoinen mutta soveltua huonosti nykyiseen toimintaan. Syynä tähän ovat käyttötarkoituksen tai toimintamallien muutokset. Yksittäisen rakennuksen arviointi ei riitä, vaan se on nähtävä osana laajempana toiminnallista kokonaisuutta. Lapinjärven ja Savitaipaleen alueen rakennuskannan arvioinneissa on käytetty kyselykaavaketta ja pisteytysjärjestelmää, jota on kehitetty Sotera-instituutissa. Lähtökohtana arviointimenetelmälle oli asiantuntijaryhmän tekemä palvelurakennusten läpikävely ja tietojen ja arvioiden kirjaaminen. Arviointi tehtiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa tehtyjen arviointien tuloksena voidaan todeta, että elinvoimaisen taajaman edellytys on toimiva keskusta, jossa asuminen ja verkottunut palvelutuotanto ovat keskeinen elementti. Paikallisiin olosuhteisiin soveltuva palvelujärjestelmä ja ikääntyneille soveltuva asuntokannan kehittäminen edistävät turvallisen, muuntojoustavan, houkuttelevan ja helppokulkuisen taajaman kehittämistä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin, EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote), Lapinjärven kunnan, Porvoon kaupungin ja Toimintakeskus Suvannon kanssa (Savitaipale). Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Ympäristöministeriö osallistuivat hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn