Suomi tieteen kielenä

"Vieraalla kielellä kirjoitettu artikkeli on ladaversio omasta tekstistä, josta äidinkielenään kieltä puhuva lukija varmasti päättelee, että Pohjolassa asuu yksinkertainen ja vakaa kansa", totesi Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen professori Urpo Kangas suomen kielen juhlapäivien yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa

Historioitsijoiden itseymmärrystä etsimässä

"Ihailen jokaista tutkijaa, joka lopulta saa aikaan yhdenkin järkevän lauseen", totesi dosentti Irma Sulkunen Suomen Akatemian Tieteen ja tiedepolitiikan tutkimusohjelman joulukuussa Helsingissä järjestämässä historiaseminaarissa. Sulkunen viittasi ajatusten sekasotkuun, joka kasvaa tutkijan pysähtyessä pohtimaan omaa rooliaan. Alunperin yksinkertaiselta vaikuttanut kirjoitustyö mutkistuu huomattavasti, kun tutkijasubjektin asemaa ei pidä itsestäänselvyytenä

Perkeleen kieli : suomen kieli ja poliittisesti korrekti tiede 1800-luvulla

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Väitöskirja tarkastelee suomen kielen kehittämistä tieteen kieleksi 1800-luvulla. Tieteen suomen kehittämisellä oli tärkeä rooli Suomen rakentamisessa eheäksi kansalliseksi kokonaisuudeksi. Prosessi herätti välillä kuumiakin tunteita, kuten väitöskirjan otsikossa näkyvä senaatin talousosaston varapuheenjohtajan Lars Gabriel von Haartmanin näkemys suomen kielestä osoittaa. Suomen kielessä ei 1800-luvun alussa ollut tieteen vaatimaa sanastoa, ja suomea pidettiinkin jopa uhkana pätevälle tieteelliselle ajattelulle. Tieteen suomen kehittäminen oli myös poliittinen kysymys. Kielen parissa toimineet henkilöt olivat useimmiten jollain tapaa kosketuksissa tieteen instituutioiden lisäksi valtionhallintoon, kouluihin, sanomalehtiin ja talouselämään. Suomen kielellä taas oli valtaosan 1800-lukua poliittisen kumouksellisuuden leima, sillä se yhdistettiin etenkin vuosisadan puolivälin lähestyessä yhä herkemmin poliittisesti arveluttavaan fennomaniaan. Tilannetta seurasi paitsi venäläinen myös suomalainen hallintoeliitti, jonka korkea-arvoinen asema tieteellisissä seuroissa mahdollisti eräänlaisen tieteensisäisen itsesensuurin harjoittamisen. Tutkimuksen näkökulma on konstruktivistinen. Tämä tarkoittaa sen tarkastelua, miten jokin ilmiö rakentuu. Väitöskirjan peruslähtökohta on konstruktivistinen ajatus siitä, että 1800-luvun tiedemiehet (tahtoen tai tahattomasti) rakensivat Suomea ja suomalaisuutta. Tieteen kielen kehittäminen oli laajalti yhteydessä muuhun yhteiskunnalliseen elämään aina politiikasta puolisonvalintaan. Prosessi oli vaikea ja monimutkainen, eikä sen lopputulos – sujuva tieteen suomi – missään vaiheessa ollut itsestäänselvyys

Tieteen retoriikkaa ja "reippaita ylisanoja"

Professori Leena Palotie kirjoitti Tieteessä Tapahtuu - lehden 6/2001 pääkirjoituksessa ihmisen geenikartan "julkistamisen" aiheuttamasta kiivaasta keskustelusta. Palotien kirjoitus on liian hedelmällinen esimerkki tieteen retoriikasta jäädäkseen vaille kommenttia

Vielä historian vuohista ja lampaista : keskustelua

Keskustelua. Vastine Juhani Myllylle // Historiallinen aikakauskirja. 101 (2003) : 2, s. 344

Historiantutkijoista "sinänsä"

Arvosteltu teos: Kansallinen projekti: Historiankirjoitus ja politiikka autonomisessa Suomessa, Juhani Mylly, Turku (2002

Pölkkypäiden historiaa

Kirjallisuusarvostel