Registered nurses' perceptions of their career - An interview study

Aim We aim to explore registered nurses' perceptions of their career. Background Career development options have been found to increase attraction to nursing and support nurses' engagement with their organization and profession. Methods We collected qualitative individual interviews with 23 registered nurses; data were analysed with thematic analysis and reported according to the consolidated criteria for reporting qualitative research (COREQ) criteria. Results Three themes emerged: career choices, career engagement and career development. Participants had chosen a nursing career because they perceived it as humane, people oriented, meaningful, diverse and secure work. Participants' engagement in their career was connected to the content of the work, in which direct patient care was central. Nurses connected career development with high competency, independence, influence and meaningful working life experience. However, they perceived career development opportunities as minute within direct patient care. Conclusions Career development opportunities for nurses in direct patient care are needed to foster their career engagement and the attractiveness of the nursing profession. Further research is needed on the career planning and development of nurses working in patient care. Implications for Nursing Management Nurse managers must play a central role in engaging nurses in their careers and promoting their competency and career planning and development in organizations.</p

Registered nurses' perceptions of having a calling to nursing: A mixed-method study

Aim: To explore how nurses perceived having a calling to nursing.Design: A mixed-method study.Methods: Survey data collected in autumn 2020 and semi-structured individual interview data collected in spring 2021. The 7925 survey respondents were care professionals and 414 of them were registered nurses. The 23 interview participants were registered nurses who responded to the survey. We examined the survey results using analysis of variance and t-tests and the interview data with qualitative thematic analysis.Results: Registered nurses had a lower calling than other care professionals. Based on the interviews, having a calling to nursing produce four key findings. Nurses with a calling experienced their work as meaningful. They also adopted a humane and holistic approach to their work. However, their calling could change during their professional career. Due to its historical roots, having a calling was seen as a risk for the nursing profession, as it meant nurses had an oppressed position in society and nurses associated it with poor working conditions and low pay.Conclusion: Our study showed that having a calling to nursing had multidimensional benefits for the individual nurse, their patient, colleagues, organization and society, but showed strong association between calling and nurses' poor working conditions and low pay.Impact: We found that nurses had a lower calling than other care professionals. Calling still exists, but it can produce tension in modern nursing. Organizations and society need to focus on how calling can be seen as a more positive attribute of nursing and improve nurses' working conditions and pay.</p

Sairaanhoitajien työsuhteet ja työolot muutoksessa: sairaanhoitajien kokemuksia työn prekarisoitumisesta

Tutkimuksen tarkoitus: Sairaanhoitajien työsuhteet ovat olleet vakaita, mutta ovat työelämän muuttuessa prekarisoitumassa tarkoittaen epäedullisia työsuhteita ja huonoja työoloja. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemaa prekaarityötä. Aineisto ja menetelmät: Kyselytutkimukseen osallistui 414 sairaanhoitajaa Suomessa syksyllä 2020. Prekaarityötä arvioitiin työsuhteen kestoon, palkkaan, työntekijän valtuuksiin, koettuun haavoittuvuuteen, työntekijän oikeuksiin ja oikeuksien toteutumiseen liittyen. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastomenetelmillä. Tulokset: Sairaanhoitajien enemmistö oli prekaarityössä. Prekaarityö ilmeni haavoittuvuuden kokemuksena johtuen epäoikeudenmukaisesta tai autoritaarisesta johtamisesta sekä palkkaan ja oikeuksiin liittyvinä epäkohtina. Nuoremmat ja määräaikaiset työntekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi useammin prekaarityössä kuin vanhemmat ja vakituiset työntekijät. Päätelmät: Sairaanhoitajat kohtaavat työssään työsuhteisiin ja työoloihin liittyviä epäkohtia. Erityisesti nuorten ja määräaikaisten sairaanhoitajien kokema prekaarityö tulisi tunnistaa ja heidän asemaansa parantaa. Sairaanhoitajien prekaarityötä tulisi tutkia myös laadullisilla tutkimusmenetelmillä.publishedVersionPeer reviewe

The Factors Predicting Quality of Life Among Unemployed Adults: A Model Based on Salutogenic Approach

Unemployment narrows the realization of individual potential and has a negative effect on the experiences and status of an individual, thereby weakening the quality of life. We explored meaningfulness, health and work ability as predictors of quality of life among unemployed adults. A total of 30,598 persons participated in nationwide Finnish Regional Health and Well-Being Study (N = 76,000) between January 2014 and January 2015. This study used data from 1158 unemployed or laid-off persons aged 20-65. Developed path model based on the salutogenic approach fitted well to the data. Perceived meaningfulness had the most substantial effect on the quality of life. Good health associated with good work ability and they both had a significant impact on the quality of life. Meaningfulness and quality of life were better among women compared to men. The salutogenic approach is suitable for exploring the quality of life in the context of unemployment. Unemployed persons should be encouraged to engage in activities, voluntary work, for instance, that would increase their resources, enhance their quality of life, and contribute to re-employment

Työttömien kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista: haastattelututkimus

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työttömien kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin, joihin osallistui pääkaupunkiseudulla asuvia työttömiä (n=14) ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. Työttömien terveyden ja hyvinvoinnin moniulotteisuus kuvattiin arjen kokemusten ja tulevaisuuden näkemysten kautta. Arjen kokemuksia työttömyydessä kuvasivat työttömäksi joutumisen shokki ja helpotus fyysisesti tai psyykkisesti kuormittavan työn loppumisen vuoksi. Lisäksi työttömät kokivat arjessa fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin heikentyneen päivärytmin menetyksen, työttömyyden passivoivan vaikutuksen, sosiaalisten kontaktien vähenemisen, häpeän ja arvottomuuden tunteiden sekä taloudellisen ahdingon vuoksi. Työttömät kuvasivat tulevaisuutta suhteessa terveydentilaan. Työttömyysaika mahdollisti kuntoutumisen, kehittymisen sekä työssä selviytymisen kokeilun. Terveysongelmista kärsivät ja ikääntyvät työttömät kokivat olevansa sopimattomia työmarkkinoille. He kuvasivat myös halukkuutta jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa terveyttä edistäviä interventioita työttömille