The Effect of High Monitor Refresh Rate on Game Experience

Most computer monitors display images at a rate of 60hz or 60 updates per second. Modern gaming-oriented monitors often run at rates of over 100hz, even up to 240hz. In practice this higher refresh rate is most noticeable in the smoothening of fast movements, which are present in many competitive shooter games such as Counter-Strike: Global Offensive (CS:GO). High refresh rate as a feature in a monitor will increase its price the same way as larger panel size or better image quality. This study aimed to find out if the possible benefits of high refresh rate is worth it for the game experience of PC gamers in general, as it is becoming more affordable. This is a qualitative study which employs observing and semi-structured interviews for data collection and thematic analysis for analysing the collected data. In the practical part the study, a small number of individuals played CS:GO with two refresh rate settings, 60hz and 144hz in a controlled environment. The participants had different levels of experience in PC games which helped in forming codes and themes in the analysis phase in addition to their reactions and answers in the lab. It was determined that competitive players who possess a certain skill level can benefit from high refresh rate. It can also positively affect the experience of some gamers as a visual effect perceived as smoother movement. For many gamers however, it has negligible or no effect on their experience. High refresh rate is supported by some upcoming gaming consoles and smartphones. This would suggest that high refresh rate will become more mainstream in the future, providing more potential for research in this topic.Suurin osa tietokonenäytöistä toistaa kuvia 60hz taajuudella eli 60 päivitystä sekunnissa. Nykyaikaiset pelikäyttöön suunnatut näytöt voivat usein toistaa kuvia yli 100hz tai jopa 240hz taajuudella. Käytännössä tämä nopeampi virkistystaajuus näkyy sulavampina nopeina liikkeinä, joita on esimerkiksi nopeissa ammuntapeleissä kuten Counter-Strike: Global Offensive (CS:GO). Nopea virkistystaajuus kasvattaa näytön hintaa siinä missä mikä tahansa muu ominaisuus kuten suurempi näyttöpaneeli tai korkeampi resoluutio. Tämä tutkimus pyrki selvittämään, ovatko nopean virkistystaajuuden mahdolliset hyödyt arvokas ominaisuus yleisesti PC pelaajien pelikokemukselle, koska se on nyt tullut paremmin saavuteltavaksi. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja se käyttää havainnointia sekä puolistrukturoituja haastatteluja tiedonkeruumenetelminään sekä teema-analyysia analyysimenetelmänään. Käytännönosuudessa pieni ryhmä osallistujia kävi vuorollaan pelaamassa CS:GO -peliä laboratoriotilassa kahdella eri virkistystaajuusasetuksella, 60hz ja 144hz. Osallistujilla oli eroavia määriä kokemusta PC pelaamisesta. Tämän ansiosta he myös reagoivat ja vastasivat haastattelussa eri lailla, mikä auttoi muodostamaan koodeja ja teemoja analyysivaiheessa. Lopputuloksena todettiin, että kilpailuun keskittyvät pelaajat voivat hyötyä nopeasta virkistystaajuudesta. Se voi myös vaikuttaa positiivisesti joidenkin pelaajien pelikokemukseen liikkeitä sulauttavana visuaalisena efektinä. Monille pelaajille sillä ei kuitenkaan ole juurikaan tai ei lainkaan vaikutusta heidän pelikokemukseensa. Nopea virkistystaajuus on tulossa myös uusiin pelikonsoleihin sekä älypuhelimiin. Ominaisuudesta on siten tulossa enemmän valtavirtaa, mikä avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia aiheeseen

Tamman istukan kehittyminen ja toiminta sekä istukan infektiot : kirjallisuuskatsaus

Tammalla on anatomiselta rakenteeltaan diffuusi istukka, jossa ravitsemuskalvon eli allantokorionin pintaa peittävät makrovilluskeräymien muodostamat mikrokotyledonit työntyvät endometriumin taskumaisten poimujen muodostamiin mikrokarunkkeleihin muodostaen mikroplasentomeja. Tamman istukka kasvaa ja muotoutuu tiineyden edetessä. Alkeellisten makrovillusten kehittyminen alkaa 45. tiineysvuorokautena. Primaarisessa laskostumisessa nämä mikrokotyledonien esiasteina toimivat makrovillukset työntyvät endometriumin poimuihin. Histologisessa tarkastelussa nähdään trofoblastisolujen ja kohdun epiteelisolujen kiinnittyminen toisiinsa mikrovillusten avulla. Sekundaarinen laskostuminen monimutkaistaa istukan liittymäkohtaa 100. tiineysvuorokautena ja mikrokotyledonit ovat hyvin kehittyneet 150. tiineysvuorokautena. Istukan kehittymiseen ja toimintaan vaikuttavat useat eri tekijät, kuten emän ja kohdun koko, emän ravitsemus, endometriumin rappeumamuutokset, kaksostiineys ja hormonipuutokset. Tiineydenaikainen hormonituotanto eroaa tamman kohdalla muista nisäkkäistä. Ensimmäinen estrogeenipitoisuuden nousu nähdään 33. -39. tiineysvuorokautena tamman munasarjatuotannon toimesta. Sikiö ja istukka vastaavat estrogeenituotannosta pääosin 80. tiineysvuorokauden jälkeen ja estrogeenien huippupitoisuudet nähdään 7. – 8. tiineyskuukautena. Sikiön sukupuolirauhaset tuottavat kolesterolista pregnenolonin kautta dehydroepiandrosteronia (DHA), joka perinteisessä estrogeenintuotantoreitissä muunnetaan fenoliestrogeeneiksi istukassa. Kolesterolista riippumattomassa vaihtoehtoisessa reitissä sikiön sukupuolirauhaset tuottavat tammalle ainutlaatuisten estrogeenien, equiliinin ja equileniinin, esiasteita, jotka muutetaan istukassa näiksi tyydyttymättömiksi estrogeeneiksi. Tamman munasarjojen primaarinen keltarauhanen ja sekundaariset keltarauhaset vastaavat progesteronituotannosta alkutiineydessä. Istukalla on yksinomainen rooli progesteronin tuottajana tiineysvuorokaudesta 70 – 100 lähtien. Tamman plasman progesteronipitoisuus laskee tiineyden edetessä päinvastoin kuin muilla nisäkkäillä ja nousee vasta hieman ennen varsomista. Tamman endometriumissa nähdään gonadotropiinia (eCG) tuottavat kohtukupit tiineysvuorokausina 40 – 120. Suonikalvon trofoblastisolut tunkeutuvat endometriumin epiteelin läpi stroomaan ja kehittyvät kuppisoluiksi. Munasarjat tuottavat estrogeeneja eCG:n stimuloimana. Sekundaariset follikkelit ovuloituvat tai luteinisoituvat eCG:n LH-vaikutuksesta. Infektiivinen istukkatulehdus on syy useisiin abortteihin tiineyden aikana. Bakteerit ovat olleet monissa tutkimuksissa tärkeimpiä istukasta eristettyjä mikrobeja. Bakteerilajien yleisyyteen vaikuttavat maantieteellinen sijainti ja ajankohta. Istukkatulehdukset jaetaan askendoiviin ja ei-askendoiviin infektioihin. Askendoivassa infektiossa patogeeni pääsee kohtuun kohdunkaulan kautta. Verivälitteinen infektio ja endometriitin seurauksena syntyvä istukkatulehdus ovat esimerkkejä ei-askendoivista infektioista. Tammalla voidaan havaita emätinvuotoa tai ennenaikaista maidon erittämistä kliinisinä oireina, mutta abortteja voidaan nähdä myös ilman edeltäviä merkkejä. Istukkatulehduksen diagnosoinnissa voidaan käyttää apuna transrektaalista ultraäänitutkimusta. Kohdun ja istukan yhteenliittymän ulkonäkö ja paksuus voi paljastaa istukkatulehduksen. Helppo ja nopea tapa on mitata seerumin amyloidi A-pitoisuus emältä. Istukkatulehdustammoilla pitoisuus on kohonnut. Tutkimuksien mukaan tehokas lääkeaineyhdistelmä istukkatulehduksen hoidossa on trimetopriimisulfa, tulehduskipulääke ja altrenogesti. Näiden yhteiskäytöllä on lisätty elävänä syntyvien varsojen lukumäärää

Noroviruses in children seen in a hospital for acute gastroenteritis in Finland

Noroviruses (NoVs) are second only to rotaviruses (RVs) as causative agents of acute gastroenteritis (AGE) in children. The proportional role of NoVs is likely to increase after control of RV by vaccination. We investigated NoVs in children seen in Tampere University Hospital either treated as outpatients or hospitalized because of AGE before universal RV vaccination was implemented in Finland. This prospective study was conducted from September 2006 to August 2008. A total of 1,128 children <15 years of age with symptoms of AGE were enrolled either in the hospital clinic or in a ward, and stool samples for NoV studies were obtained from 759 children. NoVs were found in 196 (26%) cases. In the first year, NoVs were found in 116 (34%) out of 341, and in the second year, in 80 (19%) out of 418 cases. RVs were found respectively in 128 (38%) and 260 (62%) cases in these two seasons. Both RV and NoV were present in 24 cases. NoV genotype GII.4 predominated with a 96% share of the NoV cases in the first season and an 80% share in the second season. Other NoV genotypes seen infrequently were GII.7, GIIb, GI.6, GII.1, GII.2, and GIIc. The median clinical severity of NoV AGE was 14 compared to 16 for RV AGE on a 20-point scale. Conclusion: NoVs were nearly as common as RVs as causative agents of severe AGE in children seen in hospital. After implementing universal RV vaccination, the importance of NoVs will still increase further

The composition of the perinatal intestinal microbiota in horse

The establishment of the intestinal microbiota is critical for the digestive and immune systems. We studied the early development of the rectal microbiota in horse, a hindgut fermenter, from birth until 7 days of age, by qPCR and 16S rRNA gene amplicon sequencing. To evaluate initial sources of the foal microbiota, we characterised dam fecal, vaginal and oral microbiotas. We utilised an amplicon sequence variant (ASV) pipeline to maximise resolution and reproducibility. Stringent ASV filtering based on prevalence and abundance in samples and controls purged contaminants while preserving intestinal taxa. Sampled within 20 minutes after birth, rectal meconium contained small amounts of diverse bacterial DNA, with a profile closer to mare feces than mouth. 24 hours after birth, rectum was colonised by Firmicutes and Proteobacteria, some foals dominated by single genera. At day 7, the rectal genera were still different from adult feces. The mare vaginal microbiota contributed to 24 h and 7 day microbiotas. It contained few lactobacilli, with Corynebacterium, Porphyromonas, Campylobacter and Helcococcus as the most abundant genera. In the oral mucosa, Gemella was extremely abundant. Our observations indicate that bacteria or bacterial components are present in the intestine immediately after birth, but the newborn microbiota changes rapidly.Peer reviewe

Norovirus genotypes in endemic acute gastroenteritis of infants and children in Finland between 1994 and 2007

Noroviruses are, after rotaviruses, the second most common causative agents of acute gastroenteritis in young children. We studied norovirus genotypes in faecal specimens collected from Finnish children followed-up prospectively in rotavirus vaccine trials. Almost 5000 faecal specimens collected from cases of acute gastroenteritis were examined using reverse transcriptase–PCR. A total of 1172 cases (25% of all acute gastroenteritis) were associated with noroviruses. Of these, 96% were genogroup GII. GII.4 was the most common genotype (46%) throughout the study period but the proportion of this genotype varied in different norovirus epidemic seasons. Additional norovirus genotypes detected were: GII.7 (15%), GII.3 (14%), GII.1 (9%), GII.b (7%), GII.2 (3%), and GI.3 (2%). GII.4 dominated during the following years: 1998–1999 (75%), 2002–2003 (88%) and 2006–2007 (98%) while recombinant genotype GII.b was dominant between 2003 and 2004 (83%). In conclusion, genotypes GII.4 and GIIb have emerged as predominant norovirus genotypes in endemic gastroenteritis affecting young infants and children in Finland

The Role of Mycoplasma pneumoniae Infection in Asthma

This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution Non-Commercial Licens

Trivalent combination vaccine induces broad heterologous immune responses to norovirus and rotavirus in mice

Rotavirus (RV) and norovirus (NoV) are the two major causes of viral gastroenteritis (GE) in children worldwide. We have developed an injectable vaccine design to prevent infection or GE induced with these enteric viruses. The trivalent combination vaccine consists of NoV capsid (VP1) derived virus-like particles (VLPs) of GI-3 and GII-4 representing the two major NoV genogroups and tubular RV recombinant VP6 (rVP6), the most conserved and abundant RV protein. Each component was produced in insect cells by a recombinant baculovirus expression system and combined in vitro. The vaccine components were administered intramuscularly to BALB/c mice either separately or in the trivalent combination. High levels of NoV and RV type specific serum IgGs with high avidity (>50%) as well as intestinal IgGs were detected in the immunized mice. Cross-reactive IgG antibodies were also elicited against heterologous NoV VLPs not used for immunization (GII-4 NO, GII-12 and GI-1 VLPs) and to different RVs from cell cultures. NoV-specific serum antibodies blocked binding of homologous and heterologous VLPs to the putative receptors, histo-blood group antigens, suggesting broad NoV neutralizing activity of the sera. Mucosal antibodies of mice immunized with the trivalent combination vaccine inhibited RV infection in vitro. In addition, cross-reactive T cell immune responses to NoV and RV-specific antigens were detected. All the responses were sustained for up to six months. No mutual inhibition of the components in the trivalent vaccine combination was observed. In conclusion, the NoV GI and GII VLPs combination induced broader cross-reactive and potentially neutralizing immune responses than either of the VLPs alone. Therefore, trivalent vaccine might induce protective immune responses to the vast majority of circulating NoV and RV genotypes.Public Library of Science open acces

Munuaissiirto elävältä luovuttajalta

English summar

A comparison of methods for purification and concentration of norovirus GII-4 capsid virus-like particles

Noroviruses (NoVs) are one of the leading causes of acute gastroenteritis worldwide. NoV GII-4 VP1 protein was expressed in a recombinant baculovirus system using Sf9 insect cells. Several methods for purification and concentration of virus-like particles (VLPs) were evaluated. Electron microscopy (EM) and histo-blood group antigen (HBGA) binding assays showed that repeated sucrose gradient purification followed by ultrafiltration resulted in intact VLPs with excellent binding to H type 3 antigens. VLPs were stable for at least 12 months at 4°C, and up to 7 days at ambient temperature. These findings indicate that this method yielded stable and high-quality VLPs