Vastuullisuutta vastalääkkeeksi johtamisallergiaan

nonPeerReviewe

Miten autenttisuus ilmenee johtajien eettisessä päätöksenteossa?

Autenttinen johtajuus on itsensä tuntemiseen pohjautuva positiivinen johtajuuden muoto, jossa yksilö pyrkii toimimaan siten, että hän on aito ja rehellinen itselleen. Autenttisessa päätöksenteossa taas korostuvat eettisyys ja omien arvojen mukainen toiminta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten autenttinen johtajuus ilmenee esimiesten kohtaamissa eettisissä ristiriitatilanteissa ja miten tilanteiden ratkaisuissa näkyy autenttisen päätöksentekoprosessin vaiheita. Tutkittavat esimiehet (n = 25) työskentelivät sekä yksityisissä että julkisissa organisaatioissa, eri johtotasoilla ja eri toimialoilla. Puolistrukturoiduilla haastatteluilla kerättyä aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että autenttisen johtajuuden osa-alueet (itsetietoisuus, läpinäkyvyys, tasapuolinen tiedonkäsittely, sisäistetty moraali) ja autenttisen päätöksentekoprosessin vaiheet (eettisen ristiriidan tunnistaminen, vaihtoehtojen läpinäkyvä arviointi, aikomus toimia autenttisesti) olivat tunnistettavissa eettisessä päätöksenteossa. Kuitenkin vain alle puolet esimiehistä päätyi käytännössä omien arvojensa mukaiseen toimintaan. Erot aikomusten siirtymisessä toimintaan liittyivät yksilön ominaisuuksiin sekä ympäristön olosuhteisiin. Autenttisuutta johtajien eettisessä päätöksenteossa näyttääkin lisäävän se, että esimiehen yksilölliset ominaisuudet (esim. työkokemus ja reflektiokyky) ja työpaikan olosuhteet (esim. sosiaaliset suhteet) tukevat esimiehen vapautta, kykenevyyttä ja rohkeutta toimia omien arvojensa mukaisesti

Johtajien työn eettinen kuormittavuus ja sen yhteydet työhyvinvointiin

Tutkimuksessa selvitetiin suomalaisten johtajien työn eettistä kuormittavuutta kahden kuvaajan avulla. Ensinnäkin tutkittiin, kuinka usein johtajat kohtaavat työssään eettisesti haastavia tilanteita, joihin liittyy kokemus eettisestä dilemmasta (johtaja ei tiedä, mikä on oikea toimintatapa tai tietää, mutta joutuu syystä tai toisesta toimimaan sääntöjen, normien tai arvojen vastaisesti). Toiseksi selvitetiin, kuinka stressaaviksi johtajat nämä tilanteet kokevat. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi eettisen kuormittavuuden yhteyttä johtajien työhyvinvointiin (työuupumus ja työn imu) sekä eettisten dilemmojen yleisyyttä johtamistyön eri tilanteissa. Kaikkiaan 902 eri alojen johtajaa ympäri Suomen vastasi kyselytutkimukseen syksyllä 2009. Tulokset osoittivat, että suurin osa (84 %) johtajista on kohdannut työssään eettisesti haastavia tilanteita, mutta enemmistölle nämä tilanteet eivät olleet usein toistuvia. Neljäsosa johtajista koki eettisesti haastavat tilanteet psyykkisesti stressaavina, ja naisjohtajat kokivat tilanteissa miehiä enemmän stressiä. Stressin kokemukset olivat yhteydessä johtajien työuupumukseen ja matalaan työn imuun. Johtajat kokivat resurssien käyttöön liittyvät asiat yleisimmiksi työtilanteiksi, joihin liittyi eettisiä dilemmoja

Sosiaalityön hyveet – millaisia haasteita hyveiden mukainen toiminta sosiaalityössä kohtaa?

acceptedVersionPeer reviewe

Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin

Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot tuunaajat (34 %, keskimääräisesti tuunauksen eri tapoja). Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti, että aktiiviset tuunaajat kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiiviset tuunaajat kokivat niitä vähiten. Aktiivisilla tuunaajilla ja optimoivilla tuunaajilla oli hieman muita profiileja enemmän emotionaalista uupumusta. Nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja, sillä monipuolinen työn tuunaaminen oli yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen.publishedVersionPeer reviewe

Glycoprotein YKL-40 Is Elevated and Predicts Disease Severity in Puumala Hantavirus Infection

Most cases of hemorrhagic fever with renal syndrome (HFRS) in Europe are caused by the Puumala hantavirus (PUUV). Typical features of the disease are increased vascular permeability, acute kidney injury (AKI), and thrombocytopenia. YKL-40 is an inflammatory glycoprotein involved in various forms of acute and chronic inflammation. In the present study, we examined plasma YKL-40 levels and the associations of YKL-40 with disease severity in acute PUUV infection. A total of 79 patients treated in Tampere University Hospital during 2005–2014 were studied. Plasma YKL-40 was measured in the acute phase, the recovery phase, and one year after hospitalization. Plasma YKL-40 levels were higher during the acute phase compared to the recovery phase and one year after hospitalization (median YKL-40 142 ng/mL, range 11–3320, vs. 45 ng/mL, range 15–529, vs. 32 ng/mL, range 3–213, p < 0.001). YKL-40 level was correlated with the length of hospital stay (r = 0.229, p = 0.042), the levels of inflammatory markers—that is, blood leukocytes (r = 0.234, p = 0.040), plasma C-reactive protein (r = 0.332, p = 0.003), and interleukin-6 (r = 0.544, p < 0.001), and maximum plasma creatinine level (r = 0.370, p = 0.001). In conclusion, plasma YKL-40 levels were found to be elevated during acute PUUV infection and correlated with the overall severity of the disease, as well as with the degree of inflammation and the severity of AKI

Glycoprotein YKL-40 Is Elevated and Predicts Disease Severity in Puumala Hantavirus Infection

Most cases of hemorrhagic fever with renal syndrome (HFRS) in Europe are caused by the Puumala hantavirus (PUUV). Typical features of the disease are increased vascular permeability, acute kidney injury (AKI), and thrombocytopenia. YKL-40 is an inflammatory glycoprotein involved in various forms of acute and chronic inflammation. In the present study, we examined plasma YKL-40 levels and the associations of YKL-40 with disease severity in acute PUUV infection. A total of 79 patients treated in Tampere University Hospital during 2005–2014 were studied. Plasma YKL-40 was measured in the acute phase, the recovery phase, and one year after hospitalization. Plasma YKL-40 levels were higher during the acute phase compared to the recovery phase and one year after hospitalization (median YKL-40 142 ng/mL, range 11–3320, vs. 45 ng/mL, range 15–529, vs. 32 ng/mL, range 3–213, p < 0.001). YKL-40 level was correlated with the length of hospital stay (r = 0.229, p = 0.042), the levels of inflammatory markers—that is, blood leukocytes (r = 0.234, p = 0.040), plasma C-reactive protein (r = 0.332, p = 0.003), and interleukin-6 (r = 0.544, p < 0.001), and maximum plasma creatinine level (r = 0.370, p = 0.001). In conclusion, plasma YKL-40 levels were found to be elevated during acute PUUV infection and correlated with the overall severity of the disease, as well as with the degree of inflammation and the severity of AKI

Factors associated with decision-making on prophylactic hysterectomy and attitudes towards gynecological surveillance among women with Lynch syndrome (LS) : a descriptive study

To prevent endometrial carcinoma in Lynch syndrome (LS), regular gynecological surveillance visits and prophylactic surgery are recommended. Previous data have shown that prophylactic hysterectomy is an effective means of cancer prevention, while the advantages and disadvantages of surveillance are somewhat unclear. We aimed to evaluate female LS carriers' attitudes towards regular gynecological surveillance and factors influencing their decision-making on prophylactic surgery that have not been well documented. Pain experienced during endometrial biopsies was also evaluated. Postal questionnaires were sent to LS carriers undergoing regular gynecological surveillance. Questionnaires were sent to 112 women with LS, of whom 76 responded (68%). Forty-two (55%) had undergone prophylactic hysterectomy by the time of the study. The majority of responders (64/76; 84.2%) considered surveillance appointments beneficial. Pain level during endometrial biopsy was not associated with the decision to undergo prophylactic surgery. The level of satisfaction the women had with the information and advice provided during surveillance was significantly associated with the history of prophylactic hysterectomy (satisfaction rate of 73.2% versus 31.8% of nonoperated women, p = 0.003). The women who had undergone prophylactic surgery were older than the nonoperated women both at mutation testing (median of 42.3 years versus 31.6 years, p <0.001) and at the time of the study (median of 56.9 years versus 46.0 years, respectively, p <0.001). Women with LS pathogenic variants have positive experiences with gynecological surveillance visits, and their perception of the quality of the information and advice obtained plays an important role in their decision-making concerning prophylactic surgery.Peer reviewe