Lattiamateriaalin vaikutus pikkuvasikan uneen

Uni on eläimille elintärkeää. Kaikkia sen merkityksiä ei vielä tunneta. Erityisen tärkeää uni ja lepo ovat nuorilla kasvavilla eläimillä, koska kehittyvät aivot vaativat paljon unta. Kotieläinten unta ja vireystilaa sekä uneen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu hyvin vähän. Tuotantotiloilla saattaa olla pikkuvasikoiden uneen merkittävä vaikutus. Epämiellyttävät ympäristöolosuhteet, kuten liian suuret ryhmäkoot, liiallinen kosteus, likaisuus ja veto voivat heikentää unen laatua. Stressireaktio on yksi elimistön vasteista, jonka avulla yksilö selviää jatkuvasti muuttuvassa elinympäristössään. Aiemmin on todettu, että stressin jälkeen koe-eläinten NREM-unijaksot olivat pidempiä ja syvempiä. Myös eläimen vuorokausirytmi voi muuttua kroonisen stressin aikana. Unella voi olla myös vaikutusta yksilön kykyyn sietää pitkäaikaista stressiä paremmin. Lisääntynyt nukkuminen vähentää altistumista stressitekijöille. Siten uni säätelee ja lievittää stressin vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa seurattiin kolmen kuukauden ikäisten vasikoiden lepo- ja unikäyttäytymistä yksilökarsinoissa sekä betonilattialla (12 vasikkaa) että pehmeällä kumimatolla päällystetyllä lattialla (12 vasikkaa). Vasikoita kuvattiin tauotta 24 tuntia. Vasikan aktiivisuus määriteltiin tutkimuksessa seuraavasti: seisoo tai makaa. Makaaminen jaoteltiin sen perusteella, makasiko vasikka rintansa päällä vai kyljellään (tukeutuuko vasikan lapa maata vasten). Makaavan vasikan käytöksen perusteella määriteltiin, onko se valveilla vai nukkuuko se, käyttäen Hännisen (2007) kehittämää metodia; Pään ja varsinkin kaulan asentojen perusteella uni jaettiin REM-uneen ja NREM-uneen. Jos vasikan pää liikkui vähintään kerran 30 sekunnin tarkkailujakson aikana, vasikan määritettiin olevan hereillä. Jos taas niska tuki vasikan päätä, mutta pää ei liikkunut 30 sekunnin aikana (vasikka saattoi myös märehtiä), vasikan koodattiin olevan NREM-unessa. Kun niska ei tukenut päätä, vaan pää tukeutui vasikan ruumiiseen tai alustaan, eikä pää liikkunut 30 sekunnin aikana, vasikan määritettiin nukkuvan REM-unta. Tutkimuksessamme vasikat nukkuivat vuorokaudessa lähes kaksi tuntia enemmän purukuivitetulla betonilattialla kuin kumimatolla (550,31 ± 103,61 min vs. 402,53 ± 102,69 min, p<0.05). NREM-unen määrä vuorokaudessa oli suuntaa antavasti (p<0.08) suurempi betonilattialla pidetyillä vasikoilla (428,13 ± 102,06 min) kuin kumimatolla pidetyillä vasikoilla (305,61 ± 101,15 min). Vasikat nukkuivat vuorokauden kokonaismakuuajasta enemmän betonilattialla kuin kumimatolla (54,78 ± 9,64% vs. 42,44 ± 9,55%, p<0.06). Vasikat makasivat vuorokaudessa kerrallaan betonilattialla 31,80 ± 4,48 min ja kumimatolla 25,95 ± 4,44 min (p=0.05). Päättelimme, että betonilattia on pikkuvasikalle epämiellyttävä makuualusta, johon vasikka sopeutuu lisäämällä untaan, erityisesti NREM-unta

Perceptions and practices of Finnish dairy producers regarding disbudding of calves

We designed and mailed a questionnaire to 1000 Finnish dairy producers and published the same questionnaire on the internet. A total of 451 questionnaires (45 %) were returned from the random sample and 738 dairy producers responded in the internet. Thus, we got responses from 10,6 % of all 11244 dairy farms in Finland. We found out that 84 % of Finnish dairy producers disbud their calves, and 69 % of these farms use a veterinarian at least sometimes to medicate their calves prior to disbudding

A comparison of sedative effects of xylazine alone or combined with levomethadone or ketamine in calves prior to disbudding

Objective To compare the sedative effects of intramuscular xylazine alone or combined with levomethadone or ketamine in calves before cautery disbudding. Study design Randomized, blinded, clinical trial. Animals A total of 28 dairy calves, aged 21 +/- 5 days and weighing 61.0 +/- 9.3 kg (mean +/- standard deviation). Methods Calves were randomly allocated to three groups: xylazine (0.1 mg kg(-1)) and levomethadone (0.05 mg kg(-1); group XL), xylazine (0.1 mg kg(-1)) and ketamine (1 mg kg(-1); group XK) and xylazine alone (0.2 mg kg(-1); group X). Local anaesthesia (procaine hydrochloride) and meloxicam were administered subcutaneously 15 minutes after sedation and 15 minutes before disbudding. The calves' responses to the administration of local anaesthesia and disbudding were recorded. Sedation was assessed at baseline and at intervals up to 240 minutes postsedation. Times of recumbency, first head lift and first standing were recorded. Drug plasma concentrations were measured. Results Data were obtained from 27 animals. All protocols resulted in sedation sufficient to administer local anaesthesia and to perform disbudding. Sedation scores significantly correlated with drug plasma concentrations (p Conclusions and clinical relevance Levomethadone or ketamine with a low dose of xylazine produced short but sufficient sedation for local anaesthesia and disbudding with minimum resistance.Peer reviewe

Empathic veterinarians score cattle pain higher

The treatment of cattle pain often relies upon veterinarians. The aim of this study was to assess the effect on pain assessment of veterinarians’ skills, attitudes, education and empathy, and to examine how these factors influence disbudding pain management. A web-based questionnaire was sent to Finnish veterinary students in either the preclinical or clinical stage, and also to production-animal practice oriented veterinarians. The questionnaire recorded demographics, statements of opinions, pain scoring of cattle conditions and procedures. Empathy towards humans (Interpersonal Reactivity Index, IRI) and reworded IRI to measure empathy towards animals were also covered. The overall response rate was approximately 40%. The association between pain and empathy scores were analyzed by Pearsońs correlation, and the factors affecting pain scores and empathy towards animals analyzed using general linear models. The need for pain medication of calves during disbudding was well recognized and the intention to treat such pain was very common. Higher mean scores for cattle pain were associated with greater empathy towards humans. On average, respondents’ empathy towards animals was greater than towards humans, and was associated with respondents’ empathy towards humans, family size and attachment to family pet.Peer reviewe

Sublingual administration of detomidine to calves prior to disbudding: a comparison with the intravenous route.

Objective: To study the effects of oromucosal detomidine gel administered sublingually to calves prior to disbudding, and to compare its efficacy with intravenously administered detomidine. Study design: Randomised, prospective clinical study. Animals: Twenty dairy calves aged 12.4 ± 4.4 days (mean ± SD), weight 50.5 ± 9.0 kg. Methods: Detomidine at 80 μg kg-1 was administered to ten calves sublingually (GEL) and at 30 μg kg-1 to ten control calves intravenously (IV). Meloxicam (0.5 mg kg-1) and  local anaesthetic (lidocaine 3 mg kg-1) were administered before heat cauterization of horn buds. Heart rate (HR), body temperature and clinical sedation were monitored over  240 minutes. Blood was collected during the same period for drug concentration  analysis. Pharmacokinetic variables were calculated from the plasma detomidine  concentration-time data using non-compartmental methods.  Results: The maximum plasma detomidine concentration after GEL was 2.1 ± 1.2 ng  mL-1 (mean ± SD) and the time of maximum concentration was 66.0 ± 36.9 minutes. The bioavailability of detomidine was approximately 34% with GEL. Similar sedation  scores were reached in both groups after administration of detomidine, but maximal sedation was reached earlier in the IV group (10 minutes) than in the GEL group (40 minutes). HR was lower after IV than GEL from 5 to 10 minutes after administration. All animals were adequately sedated, and we were able to administer local anaesthetic without resistance to all of the calves before disbudding. Conclusions and clinical relevance: Oromucosally administered detomidine is an  effective sedative agent for calves prior to disbudding.Peer reviewe

Vasikoiden pidempi vierihoito maidontuotannossa : Opas tuottajalle

Vasikoiden pidempi vierihoito on yleistynyt lypsykarjatiloilla viime vuosina. Vasikoiden ja lehmien kontakti on tiloilla järjestetty monilla eri tavoilla, ja jokaisella tilalla on valittava vaihtoehdoista olosuhteisiin parhaiten sopivat ratkaisut. Tämän oppaan tavoite on toimia alkupakettina vierihoitoon siirtymistä harkitsevalle maidontuottajalle esittelemällä joitakin menetelmiä ja vierihoidon onnistumisen kannalta huomionarvioisia asioita. Lisäksi käsitellään eläimille koituvia hyvinvointietuja ja haasteita. Opas etenee vierihoidon erilaisten muotojen ja vasikan alkuhoidon esittelystä positiivisten kehitysvaikutusten ja terveyshaasteiden kautta kohti vieroitusta ja erotusta. Haastaville osa-alueille kuten imettävän lehmän lypsyn onnistumiselle sekä vieroitukseen ja erotuksen liittyvän stressin vähentämiselle on omistettu omat lukunsa. Vastasyntyneen ensimmäiset päivät emän tai imettäjän kanssa, ternimaidon saanti ja alkuhoidon onnistuminen ovat tärkeitä, jotta vasikka saa hyvät eväät elämäänsä. Vierihoidossa riittävän tilan, kuivituksen ja hygienian merkitys on suuri tautipaineen pitämisessä matalana ja siten eläinten terveyden ylläpitämisessä. Vierihoitoon siirryttäessä vasikoiden hoitotyö muuttuu ja todennäköisesti kevenee, mutta eläinten tarkkailuun on käytettävä riittävästi aikaa, jotta voidaan havaita vaarapaikat. Oppaan lopussa käsitellään imettämisen vaikutusta maitotuotokselle, erilaisia navetta- ja karsinaratkaisuja vierihoidon järjestämiseksi sekä esitellään CowCalfSolutions -hankkeessa kehitetty taloustyökalu vierihoidon hyötyjen ja kustannusten arviointiin

Hot-iron disbudding pain in calves : Studies on perception of pain and options to increase pain alleviation

Disbudding entails destroying calves horn buds, and in dairy farming is most often done with a hot-iron. Disbudding is routinely carried out because hornless cattle are considered to be safer for themselves and for humans. Hot-iron disbudding is very painful and causes severe pain-related distress and behavioural changes in calves. Options for treating disbudding-related pain during the procedure, and for 24 hours subsequently, are well known, but continued pain and its management are not much studied in calves after disbudding. Pain can cause restlessness and thus affect calves lying time. Pain in humans and rats also changes sleeping behaviour. Pain connected with disbudding often remains untreated. Reasons for this are unclear. Therefore, more knowledge and research are needed on the recognition of calves pain after hot-iron disbudding, on the duration of pain and on options to treat it in an effective, safe and practical way. Research is also needed on producer knowledge and attitudes towards pain in calves and their decision-making in connection with pain alleviation. The objectives of the work reported in this thesis were all connected with gaining an improved understanding of producer perceptions about pain caused to young calves by hot-iron disbudding, and with options available to increase the use of pain alleviation for this common and painful procedure. Initially we asked dairy producers for their perceptions towards disbudding pain in calves. Then, in order to be able to study the duration of pain after disbudding in the future, we attempted to develop a new device to measure calves lying and sleeping time: a small, neck-based, wireless accelerometer system. Because new methods and various options for pain alleviation are needed, we investigated if sublingual detomidine provided sufficient sedation in calves to allow administration of local anaesthetics prior to disbudding. Because the use of pain alleviation is often a choice faced by producers, we wanted to study Finnish dairy producers interests and motivation regarding pain alleviation in connection with disbudding. We studied Finnish dairy producers perceptions on disbudding-related pain and the need for pain alleviation, and how such perceptions affect the actual practice of pain alleviation. Finnish dairy producers estimated disbudding pain to be severe and producer estimation of pain severity caused by disbudding was correlated with their sensitivity to pain caused by different cattle diseases in general. We were able to develop an accurate device for measuring calves lying and sleeping time. Detomidine oromucosal gel was an effective sedative for calves before infiltration of local anaesthetics and disbudding. Finnish dairy producers who estimated the disbudding-related pain and need for pain alleviation to be high had a veterinarian medicate calves before disbudding more often than producers who ranked disbudding pain and need for pain alleviation lower. Because more studies on duration and alleviation of disbudding pain are needed, our new device for measuring lying and sleeping time in calves could make these studies easier in the future. A non-invasive and user-friendly oromucosal sedation method for calves could enhance the use of local anaesthetics before disbudding by making sedation easier. Our findings among dairy producers support the idea that persons who have knowledge of pain and who think pain alleviation is beneficial and important are also more prone to administer pain alleviation. Education of producers on disbudding-related pain could increase the use of pain alleviation in the future. It could also increase pain alleviation for other cattle diseases because producer perceptions on disbudding-related pain are likely to be connected with pain in cattle in general.Nupoutus tarkoittaa nuorten vasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, ettei eläimelle kasva sarvia. Toimenpide on hyvin yleinen, koska sarvettomia eläimiä pidetään turvallisempina niin toisilleen kuin myös hoitajilleen. Suomessa vasikat nupoutetaan kuumapolttoa käyttämällä ja toimenpide ilman kivunlievitystä aiheuttaa eläimelle voimakasta kipua. Tätä kipua voidaan hoitaa tehokkaasti käyttämällä rauhoitusta, paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkettä. Rauhoitus helpottaa puudutteen käyttöä eikä vasikalle jää ikävää muistijälkeä toimenpiteestä. Puudute estää kivun toimenpidehetkellä ja noin 2 tuntia sen jälkeen. Tulehduskipulääke hoitaa kipua puudutteen tehon lakattua noin vuorokauden. Yleinen kansainvälinen suositus on, että vasikat nupoutetaan kivunlievitystä käyttäen, mutta aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää suomalaisten maidontuottajien käsityksiä ja käytäntöjä vasikoiden nupoutuskivusta sekä parantaa mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa vasikoiden kokemaa kipua ennen nupoutusta ja sen jälkeen. Työssä selvitettiin tuottajien asenteita, kehitettiin uusi menetelmä vasikoiden makuuajan ja unen mittaamiseen sekä tutkittiin uutta menetelmää vasikoiden rauhoittamiseen nupoutusta varten. Suomessa vasikan saa lain mukaan nupouttaa ilman kivunlievitystä neljän viikon ikään saakka. Nupoutettavan vasikan saa lääkitä vain eläinlääkäri. Eläinten omistajat ovat ratkaisevassa asemassa vasikoiden kivun hoitamisesta päätettäessä. Siksi kysyimme suomalaisilta maidontuottajilta, miten he kokevat nupoutuksen aiheuttaman kivun, ja mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat siihen, kutsuvatko he eläinlääkärin lääkitsemään nupoutettavat vasikat. Vaikka nupoutuksen aiheuttamaa kipua toimenpidehetkellä ja heti sen jälkeen on tutkittu paljon, nupoutuksen aiheuttamasta pidempikestoisesta kivusta tiedetään hyvin vähän. On olemassa viitteitä siitä, että vasikat voivat kokea kipua nupoutuksen jälkeen useiden vuorokausien ajan, ja lisää tutkimuksia aiheesta tarvitaan. Koska kipu voi aiheuttaa levottomuutta ja vaikuttaa vasikoiden lepokäyttäytymiseen ja uneen, tutkimuksemme tarkoituksena oli kehittää automaattinen mittalaite mittaamaan vasikoiden makuuaikaa ja unta automaattisesti, eläimiä häiritsemättä. Lisäksi, koska nupoutuskivun lievittäminen tehokkaasti ja käytännöllisesti erilaisissa tilanteissa on tärkeää, tutkimme vasikoille uutta rauhoitustapaa, suuhun annettavaa rauhoitegeeliä. Tutkimusryhmämme kehittämä automaattinen mittalaite toimi hyvin tuotanto-oloissa ja mittasi vasikoiden makuuaikaa sekä nukkumiseen käytettyä aikaa tarkasti. Mittari voi tulevaisuudessa helpottaa nupoutuksen aiheuttaman kivun tutkimista. Suun limakalvoilta imeytyvä rauhoite vasikoille toimi tutkimuksessa hyvin ja mahdollisti paikallispuudutteen käytön ennen nupoutusta. Uutta lääkitystapaa pitää tutkia lisää, mutta se voi tulevaisuudessa helpottaa ja lisätä paikallispuudutteen käyttöä. Suomalaiset maidontuottajat suhtautuivat nupoutuskipuun vakavasti ja kokivat kivun voimakkaaksi. Tuottajat, jotka kokivat nupoutuskivun voimakkaaksi, suhtautuivat naudan kipuun yleensä vakavammin kuin ne tuottajat, jotka arvioivat kivun lievemmäksi. Tuottajat, jotka pitivät nupoutuksen aiheuttamaa kipua voimakkaana ja kivunlievityksen käyttöä tärkeänä, kutsuivat eläinlääkärin paikalle lääkitsemään nupoutettavat vasikat useammin kuin ne tuottajat, jotka arvioivat kivun ja kivunlievityksen tarpeen alhaisemmaksi. Kivunlievityksen käyttöä nupoutuksen yhteydessä voitaisiin siis tulevaisuudessa mahdollisesti lisätä kouluttamalla eläinten omistajia vasikan kokemasta kivusta ja kivunlievityksen tärkeydestä

Vasikan uni hyvinvointitutkimuksissa

Riittävä uni on tärkeää vasikan hyvinvoinnille. Erityisen tärkeää uni ja lepo ovat nuorille kasvaville eläimille, joiden aivot kehittyvät vielä. Uni ja leporytmin muutokset ovat uusimpia hyvinvointia kuvaavia mittareita.Tuotantotiloilla saattaa olla pikkuvasikan uneen merkittävä vaikutus, sillä epämiellyttävät&nbsp; ympäristöolosuhteet voivat heikentää unen laatua. Useat erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat yksilön uneen, samoin kipu. Kivuliaan yksilön uni sirpaloituu ja kipu heikentää unen laatua, kun taas unen puute vahvistaa kipukokemusta. Tuotantoeläinten unesta ja kivusta ei ole tehty tieteellisiä tutkimuksia. Tähän asti vasikan unta on tuotantoympäristöissä voitu mitata vain kannettavalla EEG-laitteistolla tai tarkkailemalla eläinten käytöstä. EEG-laitteisto on kallis ja häiritsee eläintä. Käyttäytymistarkkailu puolestaan vie paljon aikaa. Tavoitteenamme oli kehittää langaton mittalaite, aktigrafi, vasikan unen mittaamiseen.Kiinnitimme kevyen, langattoman kiihtyvyysanturin 10 vasikan kaulapantaan. Vasikat olivat alle 6 viikon ikäisiä ja ne pidettiin tutkimuksen ajan olkikuivitetussa ryhmäkarsinassa. Laite kiihtyvyyden kolmen akselin suhteen 25 Hz taajuudella ja 2 g:n mittausalueella. Videoimme vasikoiden käytöstä yhtäjaksoisesti 24 tunnin ajan ja rekisteröimme keskimääräisen päivittäisen keston kokonaisuniajalle sekä, vilkeunelle (REM) ja hidasaaltounelle (NREM) vasikan lepoasennoista käyttäen CowLog-ohjelmaa.Alustavat tulokset ovat valmiina kuudelta vasikalta. Aluksi unta ennustava malli (SVM luokittelija) kehitettiin kolmella vasikalla ja mallin toimivuus testattiin kolmella muulla vasikalla. Lopulliset tulokset saadaan 10 vasikalta. Aktigrafidatasta unta ennustivat parhaiten mallissa keskimääräinen kiihtyvyys, kiihtyvyyden vaihtelu ja wavelet-varianssi. Mallin antamien ennusteiden ja käyttäytymistarkkailun tulosten eroavaisuutta verrattiin t-testillä.Malli ennusti kokonaisuniajan 93 ∓&nbsp; 3 % tarkkuudella sekä päivittäisen NREM- ja REM-unen määrän 89 ∓&nbsp;9 % ja 83 ∓&nbsp; 2 % tarkkuudella. Kokonaisuniajassa sekä NREM- ja REM-unen kokonaiskestoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja käyttäytymistarkkailun ja unta ennustavan mallin välillä (621 vs. 602 min, 351 vs. 339 min, 316 vs. 351 min).Kehitimme aktigrafin, jolla mitata vasikoiden unikäyttäytymistä langattomasti yhtä tarkasti kuin käyttäytymistä tarkkaillen. Laite mahdollistaa vasikoilla jatkuvan unimittauksen tuotantoolosuhteissa häiritsemättä eläintä