Population development and the public sector economy in Finland

Väestöliitto has newly published a book dealing with the effects of current population trends on society and the life of the common people. The aim of Väestöliitto is to use this book to begin a discussion on population questions and to direct attention to the necessity for planning authorities and decision makers to take demographic aspects into consideration in their work. The book discusses the effects of population aging on the public economy, education, industry and commerce as well as on the economy of the municipalities. We are here reproducing an article concerning the effects of population aging on the public economy and social expenditures. In economic theory population trends are considered exogenous, or factors outside the economic models. The authors, both economists, examine the link between population development and economy, mainly the public economy. They also discuss possible ways to avoid unwanted economic development caused by population aging. We feel the article might also interest readers outside the Finnish borders

Uncovering the Dimensions of the Common Good - Problems of Measurement of the Size of the Public Sector

There are problems in the measures of the size of the public sector both from the perspective of welfare state policies, monetary policy and the analysis of the economic role of public sector in general. In practice there are several different measures (e.g. total tax rate, total government expenditures /GDP, government value added/GDP, public consumption plus investments/ GDP). These give quite different values of the size of the government, and the ranking of countries in international comparisons changes depending on what measure is used. In closer inspection it appears that very few indicators are internationally comparable. For example the meaning of the total tax rate differs depending on the tax system in a country. Some countries tax income transfers and some others do not. It is, therefore, not easy to get comparable information about the net financial burden of the welfare state. In monetary policy the size of the public sector has become important because of the EMU criteria. The indebtedness of the government (debt/GDP) as an EMU criterion is defined on the basis of gross debt. Countries have, however, in different extent loan receivables. Therefore countries position with respect to EMU-criteria might change if net debt would be used as a measure of indebtedness. The paper analyses the size of the public sector from several different perspectives. Since it is difficult to get a holistic idea about the size of the public sector, it is recommended that in the connection of national accounts a special satellite system should be developed in order to better serve different analytical purposes where the size of the public sector in the economy is needed.Julkisen sektorin koon mittaamisessa on puutteita sekä hyvinvointipolitiikan, rahapolitiikan että ylipäätänsä julkisen sektorin kansantaloudellisen roolin analysoinnin kannalta. Käytössä on useita eri mittareita. Näitä ovat mm. kokonaisveroaste ja julkisten menojen suhde kansantuotteeseen. Mittareina on usein myös julkisen sektorin arvonlisäys tai julkiset kulutus- ja investointimenot kansantuotteeseen suhteutettuna. Nämä mittarit antavat hyvin erilaisen kuvan julkisen sektorin suuruudesta. Myös maiden järjestys vaihtelee riippuen siitä mitä mittaria käytetään. Mittareiden lähempi tarkastelu osoittaa, että niiden välillä on tärkeitä käsitteellisiä eroja. Esimerkiksi kokonaisveroasteeseen vaikuttaa huomattavasti se verotetaanko tulonsiirtoja vai ei. Verojärjestelmien eroista johtuen tämäkään mittari ei ole erityisen luotettava kansainvälisissä vertailuissa. Julkisen sektorin koko on tullut rahapolitiikassa tärkeäksi EMU kriteerien myötä. Julkinen velka ei saa olla yli 60 % suhteessa BKT:hen. Velka on määritelty kuitenkin bruttovelkana. Julkisen sektorin varallisuusasema riippuu viime kädessä kuitenkin mm. siitä, onko sillä myös lainasaatavia. Nettovelka olisikin eri maita oikeudenmukaisemmin kohteleva mittari. Kirjoituksessa tarkastellaan julkisen sektorin koon mittaamista useista eri näkökulmista. Johtopäätöksenä suositellaan erityistä satelliittitilien järjestelmän kehittämistä julkisen sektorin kansantaloudellisen rooli nykyistä selkeämmäksi määrittelemiseksi

Social Capital and Economic Growth

It is argued in order to explain large differences in the level of the development and the growth of economies cannot be adequately explained only by looking the traditional inputs of labour, capital and natural resources. The hypothesis is that also the role of social capital needs to be taken into account. First the concept of social capital is defined and discussed. Then the role of social capital in the development process is explained. Empirical test based on the cross-country data of 27 countries indicates that trust as a component of social capital is an important factor in explaining the differences in the rate of economic growth in this set of countries. This supports the idea that the role of the trust to rules of the economic behaviour has indeed an important role to play in good economic performance. On the contrary the participation index is not statistically significant. This is in contrast with some other, usually micro-based studies where participation has proved to be important in improving the performance of the development projects. The report is part of a VATT research project "Human Capital and Entrepreunership".Artikkelissa väitetään ettei maailman suuria maittaisia kehitys- ja kasvueroja pystytä selittämään pelkästään taloudellisilla muuttujilla kuten työvoiman määrällä, pääomalla ja luonnonvaroilla. On otettava huomioon myös sosiaalisen pääoman määrä. Kirjoituksessa määritellän ensin sosiaalisen pääoman käsite ja keskustellaan sen eri ominaisuuksista. Tämän jälkeen selvitetään periatteelliselta kannalta sosiaalisen pääoman roolia talouden kasvu- ja kehitysprosessissa. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan 27 maan talouskasvua. Sosiaalista pääomaa mitataan luottamus- ja osallistumisindeksien avulla. Tulosten mukaan luottamus sosiaalisen pääoman osana osoittautuu reaali-investointien ohella tärkeäksi selittäjäksi talouskasvussa esiintyville eroille. Sen sijaan toinen sosiaalisen pääoman osatekijä, osallistumisaste, ei osoittaudu tilastollisesti merkitseväksi kasvutekijäksi. Tämä on yhdenmukaista niiden tutkimusten kanssa, joiden mukaan demokratialla ei ole ratkaisevan suurta vaikutusta talouskasvun nopeuteen. Toisaalta tulos on ristiriidassa niiden mikroperusteisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan osallistuminen projekteihin lisää merkittävästi projektien onnistumismnahdollisuuksia. Tutkimus on osa VATT:n "Inhimillinen pääoma ja yrittäjyys" -tutkimusprojektia

Julkinen talous globalisoituvassa maailmantaloudessa

Globalisaatio muuttaa nopeasti Suomen kansantalouden kansainvälistä toimintaympäristöä ja talouden reunaehtoja. Pääoma ja yritykset liikkuvat entistä herkemmin maasta toiseen ja maat käyvät keskenään verokilpailua. Kioton ilmastosopimuksen myötä myös ympäristökysymykset ovat saaneet kansainvälisen ja entistä selvemmin taloudellisen ulottuvuuden. Miten nämä muutokset vaikuttavat Suomen talouteen ja erityisesti suomalaisen hyvinvointivaltion toimintaedellytyksiin? Näitä kysymyksiä on kartoitettu VATT:n kolmivuotisessa (2000-2002) tutkimusohjelmassa, jonka tuloksia esitellään tässä kirjassa

Social Capital and Economic Growth Revisited

Social capital facilitates cooperation in the society. High level of social capital promotes economic efficiency by lowering transaction costs. Trust towards strangers and low level of corruption are examples of high level of social capital. The concept of social capital is already an old one, but interest in studying its role and effects has increased notably during the past ten years or so. Review of the literature concerning the connection of economic growth and social capital shows that many studies have found strong positive correlation between the two. This does not, however, establish a causal relationship between them. In addition, defining and measuring social capital unequivocally has proven difficult. The concept has both a structural (whether people participate in group activities) and a cognitive dimension (norms, attitudes). The paper also deals with problems of formation of social capital and the possibilities to tackle the measurement problems.Sosiaalinen pääoma edistää yhteisön tai yhteiskunnan yhteistoimintakykyä. Korkea sosiaalisen pääoman taso luo talouteen tehokkuutta alentaessaan liiketoimikustannuksia. Luottamus vieraisiin kanssaihmisiin ja korruption vähäisyys ovat esimerkkejä korkeasta sosiaalisen pääomasta. Sosiaalisen pääoman käsite on jo vanha, mutta kiinnostus sen tutkimiseen on kasvanut voimakkaasti vasta viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana. Katsaus taloudellisen kasvun ja erilaisten sosiaalista pääomaa kuvaavien indikaattoreiden välisiä yhteyksiä kartoittaviin tutkimuksiin osoittaa, että niiden välillä on selkeä ja vahva positiivinen korrelaatio. Tämä ei kuitenkaan ole vielä välttämättä todiste siitä, että sosiaalinen pääoma myös kausaalisesti aiheuttaa talouskasvua. Sekä sosiaalisen pääoman käsitteen täsmällinen määrittely että sen mittaaminen ovat pulmallisia. Sosiaalisen pääoman käsitteellä on sekä rakenteellinen ulottuvuus (esim. kuinka paljon ihmiset osallistuvat yhdistystoimintaan) että kognitiivinen ulottuvuus (yhteistoimintaan liittyvien normien selkeys ja asenteet). Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen pääoman muodistumisen mekanismeja (mm. erityyppisiä ryhmiä) ja käsitteen mittaamiseen liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksia