Integrating the material CSR topics into company's business strategy : Case Atria Plc

Corporate social responsibility, CSR, is a broad concept with many dimensions and complementary aspects. For different companies, the materiality of CSR aspects varies greatly. This study outlines the modern concept of CSR from the business implementa-tion point of view. The theoretical frame of reference focuses on CSR as strategic val-ue creator and how the materiality of aspects is theoretically addressed. The empirical part of the study examines how these things are put into practice in the case company: 1) How is the materiality of the CSR topics identified and prioritized in the case com-pany? 2) How are the material topics integrated into the case company’s business strategy and processes? What are the practical tools for the integration? The study was an abductive, qualitative case study with the aim of providing the case company with information on its prevailing CSR management model. The empirical part of the study combined information from public sources, case company’s manage-ment system documentation, and interviews with people responsible for the case com-pany’s business processes. The findings were grouped and evaluated from the perspec-tive of the outlined theoretical framework. According to the research findings, the case company’s materiality analysis of the CSR aspects and their integration into the business strategy were in many respects in line with the theoretical understanding of modern concept of CSR and the international frameworks.Yritysvastuu on laaja käsite, jolla on useita ulottuvuuksia ja toisiaan täydentäviä näkökohtia. Eri yrityksille vastuullisuusnäkökohtien olennaisuus vaihtelee suuresti. Tässä tutkimuksessa avataan nykyaikaista strategisen yritysvastuun konseptia. Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään siihen, miten vastuullisuuden nähdään luovan strategista lisäarvoa ja miten näkökohtien olennaisuutta teoreettisesti käsitellään. Empiirisessä osiossa tutkitaan, miten näitä asioita toteutettiin käytännössä tapausyrityksessä: 1) Kuinka CSR-aiheiden olennaisuus tunnistetaan ja priorisoidaan tapausyrityksessä? ja 2) Kuinka olennaiset yritysvastuun näkökohdat integroidaan tapausyrityksen liiketoi-mintastrategiaan ja prosesseihin? Mitkä ovat integraation käytännön välineet? Tutkimus oli abduktiivinen, laadullinen tapaustutkimus tavoitteenaan tuottaa tapausyritykselle tietoa sen tutkimuksen ajankohtaisesta yritysvastuun johtamismallista. Tutkimuksen empiirinen osa suoritettiin yhdistämällä tietoa tapausyrityksen julkisista lähteistä, johtamisjärjestelmän dokumentaatiosta ja eri toiminnoista ja liiketoimintaprosesseista vastaavien henkilöiden haastatteluista. Löytöjä ryhmiteltiin ja arvioitiin esitetyn teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Tutkimuslöydösten mukaan tapausyrityksessä vastuullisuusnäkökohtien olennaisuuden arviointi ja näkökohtien sisällyttäminen liiketoimintastrategiaan vastasi monilta osin teoreettista modernin yritysvastuun käsitystä ja kansainvälisissä viitekehyksissä esitettyjä suosituksia

Global safety : how to deal with necessary truths

According to the safety condition, a subject knows that p only if she would believe that p only if p was true. The safety condition has been a very popular necessary condition for knowledge of late. However, it is well documented that the safety condition is trivially satisfied in cases where the subject believes in a necessary truth. This is for the simple reason that a necessary truth is true in all possible worlds, and therefore it is true in all possible worlds where it is believed. But clearly, all beliefs concerning necessary truths do not amount to knowledge. The safety theorists have attempted to deal with the problem caused by necessary truths by restricting the safety condition to purely contingent truths and by globalizing the safety condition to a set of propositions. Both of these solutions are problematic. The principal aim of this paper is to develop a version of the safety condition that is able to deal with cases featuring necessary truths.Peer reviewe

Justification and the Knowledge-Connection

Peer reviewe

Relation between board composition and firm performance: Empirical evidence from Nordics

I study the relationship between the composition of board of directors and company performance on two measures: Tobin’s Q and ROA. Using a panel data sample of more than 400 Finnish, Danish and Swedish companies over the years 2012-2018, I employ pooled OLS estimator and fixed effects regressions using firm and year fixed effects. I find significant evidence supporting my hypothesis that board size has a negative correlation with firm performance, measured with Tobin’s Q. On the contrary, I find only a little significance between board size and ROA. I also find a weak significant relation between the number of foreign directors and firm value. These findings are robust to foreseeable covariates, multicollinearity, heteroscedasticity, and omitted variables. These results contribute to the existing literature on corporate governance by providing robust evidence on a unique data set of Nordic countries in post-financial crisis markets

Stock Analysts’ Recommendations: Abnormal Returns and the Role of Analyst Coverage and Marketplace

The purpose of this paper is to study how analysts’ recommendations affect stock returns. More specifically, this research gathers evidence on whether it is possible to earn positive abnormal returns by following analysts’ recommendations. In addition, it examines what is the role of analyst coverage and the marketplace and how they influence the relationship between recommendations and returns. The impact of stock recommendations on returns is examined using several different methods: calculating geometric mean returns, raw returns, market-adjusted returns, and abnormal returns using three different regressions. The data for this study consists of daily stock and market returns, analysts’ consensus recommendations, Fama-French risk factors, analyst coverage, and marketplace data. The risk-free rate is the Finnish 10-year government bond yield. During the thirteen-year research period, a total of 224 listed companies from the Helsinki Stock Exchange are included in the study. The stocks are allocated into four portfolios based on the consensus recommendations. The reliability and sensitivity of the results are tested with a robustness check considering the effect of trading fees. Finally, to study the impact of analyst coverage and the marketplace, the original portfolios are split into two based on these characteristics. The first two hypotheses are supported by the empirical results. Geometric mean returns decrease step by step when moving from strong buy to strong sell. Moreover, the two best portfolios produce statistically significant positive excess returns regardless of the model, while the strong sell portfolio produces statistically insignificant negative abnormal returns. The results remain similar after the robustness test. However, examining the effect of analyst coverage shows that low analyst coverage stocks predict future returns better in the direction of the recommendation. This is in line with the second hypothesis of the thesis. The marketplace does not seem to have predicting power regarding returns, and thus the third alternative hypothesis cannot be accepted. The results also relate to the broader debate on market efficiency. This study does not reject the efficient market hypothesis but shows that profitable strategies can be built even if market efficiency has improved in the ongoing century.Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia osakeanalyytikoiden suositusten arvoa sijoittajille tarkastelemalla, kuinka konsensussuositusten noudattaminen vaikuttaa osaketuottoihin Suomessa. Lisäksi tutkitaan analyytikoiden määrän ja markkinapaikan vaikutuksia tuottoihin. Suositusten vaikutusta tuottoihin tutkitaan useilla eri menetelmillä: laskemalla salkkujen geometriset keskiarvotuotot, raakatuotot ja markkinakorjatut tuotot sekä johtamalla salkkujen epänormaalit tuotot kolmen eri regression avulla. Tutkielman aineisto koostuu päivittäisistä osake- ja markkinatuotoista, analyytikoiden konsensussuosituksista, Fama-French riskifaktoreista sekä yhtiöitä seuraavien osakeanalyytikoiden määrästä ja markkinapaikkatiedoista. Riskittömänä korkona käytetään Suomen valtion kymmenen vuoden viitelainan korkoa. Tutkimusperiodi on 2010–2022 lukuun ottamatta viimeisen empiirisen osan lyhennettyä, viiden vuoden periodia. Kolmentoista vuoden aikavälillä tutkimuksessa on mukana yhteensä 224 listattua yhtiötä Helsingin pörssistä. Osakkeet jaetaan aluksi neljään salkkuun saamiensa konsensussuositusten perusteella. Toisessa vaiheessa salkkujen tuottojen kestävyyttä testataan ottamalla huomioon myös kaupankäyntikustannukset. Lopuksi yhtiötä seuraavien analyytikoiden määrän ja markkinapaikan vaikutuksia tuottoihin tutkitaan jakamalla alkuperäiset salkut kahtia näiden ominaisuuksien perusteella. Kaksi enimmäistä tutkielmassa asetettua hypoteesia saavat tukea empiirisistä tuloksista. Vuosittaiset geometriset keskiarvotuotot laskevat joka askeleella siirryttäessä parhaimman konsensussuosituksen salkusta kohti huonointa. Lisäksi kaksi parasta salkkua tuottavat tilastollisesti merkitseviä positiivisia ylituottoja käytetystä metodista riippumatta, kun taas huonoin salkku tuottaa tilastollisesti merkitsemättömiä negatiivisia epänormaaleja tuottoja. Tulokset säilyvät samankaltaisina kaupankäyntikustannusten huomioon ottamisen jälkeenkin. Analyytikoiden määrän tutkiminen osoittaa kuitenkin vähäisen seurannan osakkeista koostuvien salkkujen ennustavan tulevia tuottoja parhaiten. Parhaimmat tuotot ovat salkulla, jolla on paras konsensussuositus ja alhainen analyytikoiden määrä, kun taas huonoiten pärjää huonoimman konsensussuosituksen ja alhaisen analyytikoiden määrän salkku. Tämä on linjassa tutkielman toisen hypoteesin kanssa. Kolmas hypoteesi hylätään, sillä markkinapaikalla ei näytä olevan ennustevoimaa tulevien tuottojen suhteen. Empiiriset tulokset liittyvät myös laajempaan keskusteluun markkinoiden tehokkuudesta. Monet akateemiset tutkimukset osoittavat markkinoiden tehokkuuden parantuneen 2000-luvulla alentuneiden transaktiokustannusten ja teknologian kehittymisen myötä. Tämä tutkielma ei hylkää tehokkaiden markkinoiden hypoteesia, mutta osoittaa ylituottojen tienaamisen olevan yhä mahdollista ainakin Helsingin pörssin kaltaisella pienellä reunamarkkinalla

A Virtue Reliabilist Error-Theory of Defeat

Peer reviewe

Elämyshakuisuuden, alkoholiongelmien ja bulimiaoireiden väliset yhteydet : väestöperustainen pitkittäistutkimus

Tarkoitus: Bulimiaoireiden ja elämyshakuisuuden väliset yhteydet ovat epäselvät, joskin nämä molemmat liittyvät alkoholiongelmiin. Määritimme pitkittäisessä, väestöpohjaisessa asetelmassa, liittyykö nuoruuden elämyshakuisuus varhaisaikuisuuden bulimiaoireisiin huomioiden myös alkoholiongelmat. Menetelmät: Vuonna 1974-1979 syntyneet suomalaiset miehet (n = 2000) ja naiset (n = 2467) täyttivät Zuckermanin elämyshakuisuusasteikon (Sensation seeking scale, SSS) 18-vuotiaana. Alkoholiongelmat (Malmö-modified Michigan Alcoholism Screening Test, Mm-MAST) ja bulimiaoireet (Eating disorder inventory-2, bulimia-asteikko EDI-Bulimia, Väestö- ja Kliininen pisteytys) määritettiin 22–27-vuotiaana. Tutkimme elämyshakuisuuden, alkoholiongelmien ja bulimiaoireiden välisiä yhteyksiä Pearsonin korrelaatiokertoimella (r) ja lineaarisella regressiolla. Tulokset: Alkoholiongelmat korreloivat maltillisesti elämyshakuisuuden ja bulimiaoireiden (Väestöpisteytys) välillä sekä miehillä että naisilla (r = 0,21–0,31). Elämyshakuisuuden ja bulimiaoireiden (Väestöpisteytys) välinen korrelaatio oli heikko miehillä (r = 0,06, p = 0,006) ja edelleen heikompi ja ei-merkitsevä naisilla (r = 0,03, p = 0,214). Alkoholiongelmien vakioiminen poisti elämyshakuisuuden ja bulimiaoireiden välisen yhteyden miehillä. Lisäksi merkitseviä korrelaatioita ei havaittu elämyshakuisuuden ja bulimiaoireiden välillä, kun käytettiin EDI-Bulimian Kliinistä pisteytystä. Päätelmät: Elämyshakuisuus ja bulimiaoireet eivät olleet yhteydessä keskenään naisilla. Elämyshakuisuuden ja bulimiaoireiden välinen yhteys miehillä oli täysin lisääntyvistä alkoholiongelmista johtuva niiden keskuudessa, joiden elämyshakuisuus oli suurempaa. Vaikka tämä yhteys saattaa olla merkittävä väestötasolla, sen kliininen merkitys lienee vähäinen.Purpose The association of bulimic symptoms with sensation seeking is uncertain; however, both behaviors have been linked to alcohol problems. We assessed in a longitudinal, community-based setting whether sensation seeking in adolescence is associated with bulimic symptoms in early adulthood, also accounting for alcohol problems. Methods Finnish men (N = 2000) and women (N = 2467) born between 1974–1979 completed Zuckerman’s sensation seeking scale (SSS) at age 18. Alcohol problems (Malmö-modified Michigan alcoholism screening test (Mm-MAST) and bulimic symptoms [eating disorder inventory-2, bulimia subscale (EDI-Bulimia), population and clinical scoring systems] were defined at age 22–27. We examined relationships between SSS, Mm-MAST, and EDI-Bulimia using Pearson’s correlation coefficient (r) and linear regression. Results Alcohol problems were moderately correlated with sensation seeking and bulimic symptoms (population scoring) among women and men (r = 0.21–0.31). The correlation between sensation seeking and bulimic symptoms (population scoring) was weak among men (r = 0.06, p = 0.006) and even weaker and non-significant among women (r = 0.03, p = 0.214). Adjustment for alcohol problems removed the association between sensation seeking and bulimic symptoms among men. Furthermore, there were no significant correlations between sensation seeking and bulimic symptoms when assessing EDI-Bulimia clinical scoring. Conclusion Sensation seeking and bulimic symptoms were not associated among women. The association between sensation seeking and bulimic symptoms among men was entirely attributable to increased alcohol problems among those with higher sensation seeking. While this association may be important on the population level, its clinical significance may be minor

On Virtue, Credit and Safety

According to robust virtue epistemology the difference between knowledge and mere true belief is that in cases of knowledge the subject’s cognitive success is attributable to her cognitive agency. But what does it take for a subject’s cognitive success to be attributable to her cognitive agency? A promising answer is that the subject’s cognitive abilities have to contribute to the safety of her epistemic standing with respect to her inquiry, in order for her cognitive success to be attributable to her cognitive agency. Call this idea the contribution thesis. I will argue that the contribution thesis follows naturally from virtue epistemological accounts of knowledge and that it is precisely the contribution thesis that allows the virtue epistemologist to deal with a with a wide variety of objections. Nevertheless, the principal aim of this paper is to argue that virtue epistemological theories of knowledge that are committed to the contribution thesis are ultimately untenable. There are cases of knowledge where the subject’s cognitive abilities do not improve the safety of the subject’s belief.Peer reviewe

Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2001–2030 Kainuun metsäkeskuksen alueella

MetsävaratTämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kainuun metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 2001–2030. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa. §§ Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 4,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,7-kertaisesti vuosina 1996–2000 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 2,6 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Jos hakkuumahto hyödynnettäisiin kokonaan, puuvaranto puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla suurenisi lähivuosikymmeninä, mutta hakkuumahto vähenisi toisella kymmenvuotiskaudella 3,1 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos hakkuita halutaan nykyisestään lisätä hakkuumahdollisuuksien vähentymättä tulevaisuudessa, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 3,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsä- ja kitumaasta on tiukasti suojeltu noin kuusi prosenttia ja rajoitetussa käytössä noin seitsemän prosenttia. Suojelu ja käytön rajoitukset supistavat ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahtoa 1,2 miljoonaa kuutiometriä ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia 0,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. §§ Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan