Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen

Hallinnollinen näkökulma: Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen tuo säästöjä Tutkijan puheenvuoro: Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tuen tarve ei poistu jälkihuollon ikärajaa laskemalla Ammattilaisen puheenvuoro: Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku on lyhytnäköistä politiikkaa &nbsp

Suomalaisten käsityksiä riippuvuuksista - sukupuolen, iän sekä yhteiskunnallisen todellisuuden vaikutuksia mielikuviin

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kansalaiset mieltävät eri riippuvuusongelmien keskinäisen suhteen riippuvuusriskiä, riippuvuuden vastuukysymyksiä ja riippuvuudesta vapautumisen mahdollisuutta tarkastelemalla. Riippuvuudelle ei ole olemassa yhtenevää määritelmää ammattilaisten eikä siten myöskään kansalaisten mielissä. Mielikuvat riippuvuuksista tulevat ymmärrettäväksi juuri suhteuttamalla niitä toisiinsa ja tarkastelemalla niitä osana yhteiskunnallista todellisuutta, johon puolestaan vaikuttavat esimerkiksi eri riippuvuuksien lähihistoria, media ja ammattilaisilta suodattunut tieto aineista sekä toiminnoista. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin sosiaalisen representaation teoriaa (Moscovici 1984) ja Brickmanin ja kumppaneiden (1982) mallia vastuun attributoinnista. Aineisto kerättiin postikyselynä, johon vastasi 740 suomalaista aikuista. Analyysi toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja kuvaamalla eri riippuvuuksien yhteiskunnallista suhdetta toisiinsa. Tutkielmassa arvioitiin myös riippuvuusongelmien suhdetta muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ihmisiä pidettiin pääasiallisesti itse syyllisinä riippuvuuden syntyyn ja vastuullisina riippuvuudesta irtautumisesta. Riippuvuusriskiä pidettiin suurimpana huumeita ja tupakkaa kokeiltaessa sen sijaan pienimmäksi riippuvuusriski arvioitiin Internetiä ja rahapelejä kokeiltaessa. Spontaania riippuvuudesta irtautumista pidettiin suurimpana mahdollisuutena toiminnallisten riippuvuuksien ja tupakkariippuvuuden suhteen, sitä vastoin huumeongelmasta eroon pääsyä ilman hoitoa pidettiin pienenä mahdollisuutena. Vastaajat uskoivat vahvasti hoidon tehoon auttaa irti alkoholi- ja huumeriippuvuuksista. Riippuvuudet suhteutuivat muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin siten, että esimerkiksi väkivaltarikoksia pidettiin kaikista suurimpana yhteiskunnallisena ongelmana, toisena esiin nousi alkoholi- ja kolmantena huumeongelmat lukuun ottamatta kannabiksen käyttöä. Sukupuolten välinen ero näkyi ”naisellisina” ja ”miehekkäinä” kannanottoina. Naiset uskoivat esimerkiksi enemmän hoidon mahdollisuuksiin auttaa ihmisiä, miehet uskoivat ihmisten omaan kykyyn päästä eroon riippuvuuksista. Ikä vaikutti osaltaan vastauksiin ja erityisesti toisen huumeaallon harjalla nuoruuttaan eläneet 24-35-vuotiaat erosivat vastauksissaan muista ikäryhmistä. Kansalaisten mielikuvia eri riippuvuuksista ei voida erottaa sen hetkisestä yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Mielikuvat muuttuvat ajassa, yksilöllisten kokemusten seurauksena, sosiaalisissa suhteissa, ammattilaisilta suodattuneen tiedon pohjalta ja median värittämän asenneilmaston seurauksena. Asiasanat: sosiaalinen konstruktionismi, sosiaalinen representaatio, Brickmanin malli, riippuvuus, addiktio, alkoholi, huumeet, tupakointi, rahapelaaminen, lääkeriippuvuus, Internetriippuvuu

Images of addictions in Finland

Suomalaisten riippuvuuksia koskevat mielikuvat Mitä suomalaiset ajattelevat erilaisista riippuvuuksista ja miten riippuvuuksia koskevat mielikuvat kytkeytyvät yhteiskunnassa vallitsevaan todellisuuteen? Tässä väitöskirjassa tarkastelen suomalaisten mielikuvia alkoholi-, huume-, lääke-, nikotiini-, rahapeli- ja internetriippuvuuksista. Selvitän, miten suomalaisten näkemykset riippuvuuksista eroavat toisistaan koskien eri riippuvuuksia ja toisaalta miten näkemykset vaihtelevat eri vastaajaryhmissä. Väitöskirjani koostuu neljästä tutkimusartikkelista ja nyt julkaistavasta yhteenvedosta. Yhteenvedossa luon taustaa tutkimukselleni, kuvaan neljän artikkelini keskeiset tulokset ja suhteutan ne vallitsevaan yhteiskunnalliseen todellisuuteen, aiempiin tutkimuksiin ja teoriaan. Tutkimusaineistona on vuonna 2007 toteutettu, suomalaiselle aikuisväestölle suunnattu kysely (n=740). Lisäksi hyödynnän päihdetyön ammattilasille suunnattua vastaavaa kyselyä (n=520) sekä kanadalaisille (n=864), ruotsalaisille (n=1098) ja venäläisille (n=1023) suunnattuja kyselyjä. Menetelminä käytän tilastollisia analyysejä. Ryhmittelin vastaajien taustamuuttujat kolmeen tasoon. Yksilötason näkemyseroja tutkin analysoimalla esimerkiksi sukupuolen, iän ja vastaajien oman riippuvuuskokemuksen vaikutuksia heidän näkemyksiinsä riippuvuuksista. Institutionaalista tasoa tutkin vertaamalla väestön mielikuvia päihdetyön ammattilaisten näkemyksiin. Globaalin kulttuurin tasoa taas analysoin vertaamalla suomalaisten näkemyksiä alkoholiriippuvuudesta muiden maiden kansalaisten mielikuviin. Teoreettisena viitekehyksenä nojaan mielikuvien tutkimuksen perinteeseen ja Serge Moscovicin sosiaalisen representaation teoriaan. Sosiaalisesti jaetut mielikuvat ovat rakentuneet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esimerkiksi mediainformaation, yksityisten ja jaettujen kokemusten, yleisen asenneilmapiirin sekä tieteellisen tiedon aineksista. Mielikuvat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän todellisuuden kanssa. Ne rakentavat yhteiskunnallista todellisuutta vaikuttamalla mm. poliittiseen päätöksentekoon ja toisaalta myös yksittäisiin ihmisiin esimerkiksi hoito- ja palvelujärjestelmän sekä kontrollipolitiikan muodossa. Tutkimustulokseni osoittavat, että huumeita pidettiin kaikilla yksilöä koskevilla mittareilla tarkasteltuna vaikeimpina riippuvuuden muotoina ja toiminnalliset riippuvuudet miellettiin kevyimmiksi riippuvuuden muodoiksi. Yhteiskunnan kannalta vaikeimpana pidettiin alkoholiriippuvuutta. Vaikka suomalaisten riippuvuuksia koskevat sosiaaliset representaatiot olivat pääosin yhteneviä (hegemonisia), myös eroja (emansipoitumista) oli nähtävissä. Esimerkiksi naiset uskoivat miehiä enemmän hoidon mahdollisuuteen auttaa irti riippuvuuksista ja miehet uskoivat omin avuin toipumiseen naisia vahvemmin. Päihdetyöntekijät taas pitivät lääkkeitä ja toiminnallisia riippuvuuksia väestöä vaikeammin ja kannabista helpommin itse voitettavina riippuvuuden muotoina. Mielikuvaeroja oli siten havaittavissa suhteessa uusimpiin riippuvuuden muotoihin sekä sellaisiin riippuvuuksiin, jotka poikkeavat hoitoympäristössä julkisuusmielikuvasta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset uskoivat muiden maiden kansalaisia enemmän alkoholiriippuvuudesta toipumiseen omin avuin ja toisaalta mielsivät hoidon auttavan tarvittaessa irti riippuvuudesta. Suomalaisten suhtautuminen alkoholiin oli ristiriitainen: riippuvuusriskiä ei pidetty kovin suurena, mutta alkoholi arvioitiin erittäin vakavaksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. Tulokset osoittavat, että mielikuvat vaihtelevat riippuvuuksittain, mutta myös eri vastaajaryhmät ajattelevat asioista eri tavoin. Suomalaisten riippuvuuksia koskevat mielikuvat ovat pääosin linjassa vallitsevan yhteiskunnallisen todellisuuden ja niin sanotun ”pahepolitiikan” kanssa. Väitöskirjani tuotti lisää ymmärrystä eri riippuvuuksista sosiaalisesti ja kulttuurisesti määrittyvinä ja muovautuvina ilmiöinä.This doctoral thesis examines common images of eight different addictions in the light of a Finnish population survey (n = 740) conducted in 2007. Addictions to alcohol, illicit drugs, prescription drugs, nicotine, gambling and internet were selected as the targets of the study. The variation of these images is analysed at the individual level by exploring the effects of such back ground variables as age, sex, and the respondents’ personal experience of addictions on these images. The variation at the institutional level is analysed by comparing general population views with those of professionals in substance abuse treatment (n = 520), and at the cultural level by comparing the Finnish views on alcohol addiction with those of Canadian (n = 864), Swedish (n = 1098) and Russian (n = 1023) lay people. Theoretically this study is based on the ideas of Serge Moscovici on social representations and Kenneth Boulding on the role of images in the regulation of human behaviour. The images are built in human interaction. They are based on media information, private and shared experiences, the general attitude “climate” of a society, as well as scientific knowledge. The motivation to study the images of addictions stems from their decisive influence on the political decision-making and on the attitudes toward addicts and addiction problems in the society. In this summary, the societal background for this study is provided by first describing the position of addictive substances and behaviours in the Finnish society in the light of previous research. The aims, methods and the main results of the four articles included in the doctoral thesis are then described. The methods used in the data analysis include descriptive statistical methods, analysis of covariance, logistic and ordinal regression analysis. The results are here scrutinized by relating them to the existing societal reality, previous studies and theory. The results show that illicit drugs were considered the most difficult forms of addictions for the individuals and the functional or so called non-substance addictions were perceived as the lightest forms. Alcohol addiction was assessed as the most difficult problem for society. Finnish images were mostly shared or hegemonic. However, the back ground variables also produced some group variation in these images. For example, women believed more in the recovery with treatment compared with men and men believed more in the spontaneous recovery. Substance abuse professionals assessed prescription drug and functional addictions less and cannabis addiction more easy to overcome without treatment compared with lay people. Group differences in the images were connected with more recently found forms of addiction. Finns believed more than the citizens of the comparison countries in spontaneous recovery from alcohol addiction. The results show that the images vary between the different addictions as well as between different groups. The aim of the thesis is thus to increase the understanding about addictions as socially and culturally constructed phenomena

Suomalaisten käsityksiä riippuvuuksista - sukupuolen, iän sekä yhteiskunnallisen todellisuuden vaikutuksia mielikuviin

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kansalaiset mieltävät eri riippuvuusongelmien keskinäisen suhteen riippuvuusriskiä, riippuvuuden vastuukysymyksiä ja riippuvuudesta vapautumisen mahdollisuutta tarkastelemalla. Riippuvuudelle ei ole olemassa yhtenevää määritelmää ammattilaisten eikä siten myöskään kansalaisten mielissä. Mielikuvat riippuvuuksista tulevat ymmärrettäväksi juuri suhteuttamalla niitä toisiinsa ja tarkastelemalla niitä osana yhteiskunnallista todellisuutta, johon puolestaan vaikuttavat esimerkiksi eri riippuvuuksien lähihistoria, media ja ammattilaisilta suodattunut tieto aineista sekä toiminnoista. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin sosiaalisen representaation teoriaa (Moscovici 1984) ja Brickmanin ja kumppaneiden (1982) mallia vastuun attributoinnista. Aineisto kerättiin postikyselynä, johon vastasi 740 suomalaista aikuista. Analyysi toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja kuvaamalla eri riippuvuuksien yhteiskunnallista suhdetta toisiinsa. Tutkielmassa arvioitiin myös riippuvuusongelmien suhdetta muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ihmisiä pidettiin pääasiallisesti itse syyllisinä riippuvuuden syntyyn ja vastuullisina riippuvuudesta irtautumisesta. Riippuvuusriskiä pidettiin suurimpana huumeita ja tupakkaa kokeiltaessa sen sijaan pienimmäksi riippuvuusriski arvioitiin Internetiä ja rahapelejä kokeiltaessa. Spontaania riippuvuudesta irtautumista pidettiin suurimpana mahdollisuutena toiminnallisten riippuvuuksien ja tupakkariippuvuuden suhteen, sitä vastoin huumeongelmasta eroon pääsyä ilman hoitoa pidettiin pienenä mahdollisuutena. Vastaajat uskoivat vahvasti hoidon tehoon auttaa irti alkoholi- ja huumeriippuvuuksista. Riippuvuudet suhteutuivat muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin siten, että esimerkiksi väkivaltarikoksia pidettiin kaikista suurimpana yhteiskunnallisena ongelmana, toisena esiin nousi alkoholi- ja kolmantena huumeongelmat lukuun ottamatta kannabiksen käyttöä. Sukupuolten välinen ero näkyi ”naisellisina” ja ”miehekkäinä” kannanottoina. Naiset uskoivat esimerkiksi enemmän hoidon mahdollisuuksiin auttaa ihmisiä, miehet uskoivat ihmisten omaan kykyyn päästä eroon riippuvuuksista. Ikä vaikutti osaltaan vastauksiin ja erityisesti toisen huumeaallon harjalla nuoruuttaan eläneet 24-35-vuotiaat erosivat vastauksissaan muista ikäryhmistä. Kansalaisten mielikuvia eri riippuvuuksista ei voida erottaa sen hetkisestä yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Mielikuvat muuttuvat ajassa, yksilöllisten kokemusten seurauksena, sosiaalisissa suhteissa, ammattilaisilta suodattuneen tiedon pohjalta ja median värittämän asenneilmaston seurauksena. Asiasanat: sosiaalinen konstruktionismi, sosiaalinen representaatio, Brickmanin malli, riippuvuus, addiktio, alkoholi, huumeet, tupakointi, rahapelaaminen, lääkeriippuvuus, Internetriippuvuu