Käänteinen kilpailutus kunnan julkisissa tavarahankinnoissa

Tutkielmassa selvitettiin, millaisissa oikeudellisissa rajoissa käänteistä kilpailutusta voidaan tehdä julkisiin hankintoihin liittyen. Lisäksi esitetään kuinka vertailuperusteita tulisi asettaa, jotta ne olisivat oikeudellisesti kestäviä sekä kerrotaan kuinka tuotteiden laatuun liittyviä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä kriteereitä voidaan huomioida osana hankintoja, sekä mikä niiden keskinäinen suhde on. Työtä on rajattu erityisesti julkisiin hankintoihin ja sen rajoihin kuntien näkökulmasta. Lisäksi julkisten hankintojen laajasta kokonaisuudesta tässä työssä on keskitytty erityisesti sellaisiin ympäristönäkökulmiin, jotka soveltuvat tavarahankintoihin. Tutkielma on tehty oikeusdogmaattisesti ja tulkinnan apuna on käytetty myös oikeustaloustieteellistä näkökulmaa. Käsiteltävä aineisto on muodostunut muun muassa lainvalmisteluaineistoista, voimassa olevasta lainsäädännöstä, oikeustapauksista, artikkeleista, hankintaoppaista sekä aiemmasta tutkimuksesta aihepiiriin liittyen. Hankintalaki on monilta osiltaan suosituksenomainen ja oikeudelliset rajat julkisissa hankinnoissa muodostuvat erimerkiksi kuntalain ja hallintolain menettelysäännösten pohjalta. Muun muassa kuntien itsehallinto, kuntien ja valtion välinen suhde ja julkisten varojen tehokasta käyttöä koskeva sääntely ohjaavat julkisten hankintojen tekemistä. Sen lisäksi että hankintalaki implementoi EU:n hankintadirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä, hankintalain voidaan nähdä olevan yksi keino toteuttaa poliittisia ohjaustavoitteita esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalisten näkökulmien huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa. Oikeuskäytännössä on muodostunut rajat sille, kuinka vertailuperusteita tulisi määritellä. Niiden tulisi olla avoimesti, täsmällisesti ja tarkkarajaisesti ilmaistu jo tarjouspyynnössä, jotta hankintayksikölle ei muodostu rajoittamatonta valtaa valita ehdokas. Vertailuperusteiden tulee olla syrjimättömiä ja mahdollistaa tasapuolinen kohtelu. Vertailuperusteiden tulee myös liittyä hankinnan kohteeseen. Kuntien taloudellinen tilanne sekä hankintaosaamisen puute ovat hankaloittaneet laadun huomioimista julkisissa hankinnoissa. Tutkielmassa on esitetty suosituksia, joiden avulla laadukkaiden hankintojen tekeminen olisi mahdollista. Keinona voisi olla esimerkiksi tuotteiden elinkaaren pidentäminen niiden takuuaikoja pidentämällä, sekä tukemalla tuotteiden huollettavuuden lisäämistä. Tällöin tuotteiden laadun parantamisen kustannukset jakautuisivat hankkijan lisäksi myös tuotteen suunnitteluun ja materiaalivalintoihin

Global multi-site, prospective analysis of cataract surgery outcomes following ICHOM standards: the European CAT-Community

Purpose To evaluate in a large sample of patients from 10 different European centers the results of cataract surgery, characterizing the relationship between patient-reported outcomes (PROMs) and clinician-reported outcome measures (CROMs). Methods Prospective non-interventional multicenter observational descriptive study analyzing the clinical outcomes of a total of 3799 cases undergoing cataract surgery (mean age: 72.7 years). In all cases, the cataract surgery standard developed by the International Consortium for Health Outcomes Measurements (ICHOM) was used to register the clinical data. Three-month postoperative visual acuity and refraction data were considered CROMs, whereas Rasch-calibrated item 2 (RCCQ2) and total Catquest-9SF score (CQ) were considered PROMs. Results Postoperative corrected distance visual acuity (CDVA) was 0.3 logMAR or better in 88.7% (2505/2823) of eyes. Mean differences between preoperative and postoperative RCCQ2 and CQ scores were −3.09 and −2.39, respectively. Visual function improvement with surgery was reported by 91.5% (2163/2364) of patients. Statistically significant, although weak, correlations of postoperative CDVA with postoperative refraction, PROMs, and complications were found (0.133 ≤ r ≤0.289, p < 0.001). A predictive model (R2: 0.254) of postoperative CDVA considering 10 variables was obtained, including preoperative CDVA, different ocular comorbidities, age, gender and intraoperative complications. Likewise, another predictive model (R2: 0.148) of postoperative CQ considering a total of 14 variables was obtained, including additionally preoperative CQ, target refraction and previous surgeries. Conclusions Cataract surgery provides an improved functional vision in most of patients although this improvement can be limited by ocular comorbidities and complications. The relationship between PROMs and CROMs is multifactorial and complex.This study has been sponsored by a grant from Johnson & Johnson Vision. The author David P Piñero has been supported by the Ministry of Economy, Industry and Competitiveness of Spain within the program Ramón y Cajal, RYC-2016-20471