Joukkoliikenteen lipunhinnan muutosten taloudelliset vaikutukset

Diplomityön tavoitteena oli selvittää joukkoliikenteen lipunhinnan muutosten vaikutusmekanismit liikkumiskäyttäytymisessä ja liikennejärjestelmässä sekä edelleen tutkia lipunhinnan muutosten aiheuttamia hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Yhteiskuntataloudellisen lähestymistavan lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu ja analysoitu erityisesti kunnallistaloudellisia vaikutuksia pääkaupunkiseudun kuntien osalta. Kirjallisuustutkimuksessa on selvitetty liikenteen kustannusrakennetta, liikennetaloudellisen hyödyn käsitettä sekä liikenteen hinnoittelun teoriaa. Kirjallisuusselvityksessä on myös kerätty aiempaa tutkimustietoa joukkoliikenteen hinnoittelun vaikutuksista pääkaupunkiseudulla ja muualla maailmassa. Teoriaperustaa on täydennetty pääkaupunkiseudun liikennemallitarkasteluilla. Lipunhinnan korottamisesta on lopuksi laadittu toimenpidearviointi, jossa on tarkasteltu vaikutusten suuntaa ja merkittävyyttä liikennepoliittisten tavoitteiden ja liikennejärjestelmän eri osapuolten näkökulmista. Joukkoliikenteen hinnoittelulla on merkittävät yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Tutkimuksen mukaan lipunhinnan korottaminen ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava toimenpide. Merkittävimpänä syynä ovat kuluttajien eli liikennejärjestelmän käyttäjien hyödyn menetykset, jotka aiheutuvat mm. joukkoliikenteen käyttäjien kasvavista liikkumiskustannuksista, hinnoittelutoimen seurauksena kulkutapaa vaihtavien tuomasta tieliikenteen lisäkysynnästä sekä liikkuvuuden vähenemisestä. Ruuhkautumisen lisäksi myös muut liikenteen ulkoisvaikutukset, kuten päästöt ja onnettomuudet lisääntyvät. Lisäksi autottoman elämäntavan mahdollisuudet vähenevät, jolloin liikkumisen tasa-arvon edellytykset heikkenevät. Tarkastelujen mukaan pääkaupunkiseudulla 5% lipunhinnan nosto nykytilanteessa aiheuttaa noin 12 miljoonan euron vuotuiset yhteiskuntataloudelliset lisäkustannukset. Kunnallis- ja valtiontalouden näkökulmasta sen sijaan on kannattavaa nostaa lipunhintaa, vaikka tästä aiheutuisikin mm. infrastruktuurin rakentamistarpeita. Tarkastelujen mukaan 5 % lipunhinnan korottaminen nykytilanteessa saa aikaan noin 2 milj. euron kunnallistaloudelliset säästöt vuodessa. Lipputulot lisääntyvät tällöin hieman alle 2 milj. euroa, minkä lisäksi myös liikenteen hoitokustannukset voivat vähentyvän matkustajakysynnän seurauksena alentua. Valtiolle aiheutuu vastaavasti noin 3 milj. euron lisätulot vuodessa. Valtiontaloudelliset hyödyt ovat pääasiassa kasvavia verotuloja. Verotuloihin vaikuttaa merkittävästi myös työmatkakulujen verovähennysten muutos lipunhinnan muuttuessa. Lipunhinnan alentamisella on yhtä suuret, mutta vastakkaissuuntaiset vaikutukset

Neliporrasperiaatteen soveltaminen Hämeenlinnanväylän liikennekäytävän kehittämisessä

320104

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen joukkoliikenteen palvelutaso : Pirkanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Toimivaltaisten viranomaisten on joukkoliikennelain mukaan määriteltävä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutason määrittely tehdään tässä muodossa ensimmäistä kertaa. Kyse on kuitenkin jatkuvasta liikennejärjestelmätyöhön yhä kiinteämmin liittyvästä prosessista, jossa palvelutason toteutumista tullaan seuraamaan ja päätöstä tarkistetaan määräajoin. Palvelutason määrittely on myös valmistautumista siihen, millä tavoin liikenne järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen. Pirkanmaalla siirtymäaikojen liikennöintisopimukset päättyvät 30.6.2014–31.5.2019. Palvelutasomäärittelyä hyödynnetään liikenteen järjestämisessä palvelusopimusasetuksen mukaisesti tai reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikennelupia myönnettäessä. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyt palvelevat kuntien joukkoliikenteen rahoituksen ja maankäytön suunnittelua. Määrittelyprosessin tavoitteena on myös osapuolten sitouttaminen joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason toteuttamiseen. Määrittelytyön perusteella Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueelleen joukkoliikennelain (869/2009) 4 §:ssä tarkoitetun palvelutason. Päätös tulee voimaan 1.1.2012 ja se on voimassa 31.12.2016 saakka. Päätöksellä vahvistettava palvelutaso suuntaa ELY-keskuksen ja kuntien toimia joukkoliikenteen järjestämisessä ja hankinnassa. Palvelutaso ei kuitenkaan luo millekään taholle subjektiivista oikeutta sen mukaisten joukkoliikennepalveluiden saamiseen