Köyhyyttä Helsingissä : Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008-2010

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää toimeentulotuen käyttöä Helsingissä vuosina 2008–2010: ketkä saivat toimeentulotukea, millaisiin menoihin toimeentulotukea tarvittiin ja kuinka pitkäksi aikaa? Lisäksi tarkasteltiin syksyllä 2008 alkaneen talouskriisin vaikutuksia toimeentulotuen tarpeeseen. Pääasiallisena tutkimusaineistona oli Helsingin kaupungin sosiaaliviraston rekisteritiedoista koostettu TotuHelsinki-aineisto. Tulosten mukaan toimeentulotukeen turvautuivat eniten yksin elävät, ja he olivat tavallisimmin työttömiä tai lomautettuja. Maahanmuuttajat saivat kantaväestöä suhteellisesti useammin toimeentulotukea. Toimeentulotuki oli usealle – myös nuorille – pitkäaikainen tukimuoto. Noin 60 prosenttia toimeentulotuesta maksettiin suoraan asiakkaan tilille käyttökohdetta erittelemättä. Eritellyistä käyttökohteista toimeentulotukea maksettiin eniten asumiskustannuksiin sekä erilaisiin terveydenhuoltomenoihin. Vuoden 2008 syksyllä alkaneen talouskriisin vaikutukset näkyivät toimeentulotukimenoissa ja toimeentulotuen asiakasmäärissä erityisesti vuoden 2009 alkupuoliskolla ja kesäaikana.15,00 euro

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet : Suomen sosiaaliturvan kehitys esimerkkien ja tilastojen valossa

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet kuvaa hyvinvointivaltiota sammakkoperspektiivistä. Kirja jäljittää kolmen nuoren esimerkkihenkilön – Ainon, Pertun ja Viivin – avulla sitä, kuinka paljon kukakin saa hyvinvointivaltiolta ja kuinka paljon maksaa sille eri elämänvaiheissa. Tarkastelu ulottuu jopa 70 vuoden päähän. Miten elämän mittaiseen sosiaaliturvaan vaikuttaa lumilautailuonnettomuus nuorena, pätkätyöt keski-iässä tai vanhuuden viimeiset vuodet vanhainkodissa? Kyseessä on helppolukuinen johdatus sosiaaliturvan historiaan, nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään ja sen rahoitukseen sekä tulevaisuuden näköaloihin. Kirja kertoo, miten suomalainen sosiaaliturva on elämässä mukana ja muutoksissa tukena. Kirjassa käsitellään paitsi tulonsiirtojen ja palveluiden myös kulutuksen ja verotuksen jakautumista eri elämänvaiheiden aikana. Viimeisessä luvussa otetaan kantaa ajankohtaiseen kysymykseen, riittävätkö rahat sosiaaliturvaan myös 70 vuoden kuluttua.10,00 euro

Hyvinvoinnin turvaamisen rajat : Näköaloja talouskriisiin ja hyvinvointivaltion kehitykseen Suomessa

Miten syksyllä 2008 alkanut globaali talouskriisi vaikuttaa pitkällä aikavälillä suomalaiseen hyvinvointivaltioon? Jos olisimme antiikin Kreikassa, voisimme mennä Delfoin oraakkelin luo Apollonin temppeliin ja esittää tämän kysymyksen ennuspapittarelle. Eräänä lokakuun päivänä 2009 Kelan tiloihin kokoontui joukko suomalaisia hyvinvointivaltion huippuasiantuntijoita. He kertoivat julkisen talouden, kansalaisten toimeentulon ja terveyden näkökulmista kolmelle ”professori-oraakkelille” eli tanskalaiselle Nina Smithille, ruotsalaiselle Johan Fritzellille ja saksalaisille Karl Hinrichsille Suomen kokemuksista edellisestä, 1990-luvun alun lamasta, sen jälkeisestä kehityksestä sekä omista tulevaisuuden arvioistaan. Seuraavana päivänä oraakkelit lausuivat ennustuksensa, joka paljastetaan tässä raportissa.10,00 euro

Determinants of long-term unemployment in early adulthood: A Finnish birth cohort study

Cumulative contributions of social and health-related determinants to long-term unemployment during early working life among young adults are poorly understood. Therefore, we used four cumulative indices of both parental and own social and health-related determinants of such unemployment among a cohort which comprised a complete census of children born in Finland in 1987. The cohort participants were registered in the Medical Birth Register, and they were followed-up through 2015 (N = 46 521). We calculated predicted probabilities for long-term unemployment (> 12 months) when participants were 25–28 years. Moreover, we examined whether the associations differed by unemployment at the municipal level.During the follow-up, 4.5% of women and 7.1% of men experienced long-term unemployment. All cumulative indices of parental and own social and health-related determinants predicted the probability of long-term unemployment. The greatest probabilities were observed for own social determinants, both in municipalities with high and low unemployment although the probabilities were higher in the high-unemployment municipalities. Of the individual determinants, poor school performance showed the strongest association with long-term unemployment among women (OR 6.65, 95% CI 5.21–8.55) and men (OR 3.70, 95% CI 2.96–4.67), after adjusting for other own social determinants. The results highlight the importance of life course social equality in the prevention of long-term unemployment in early adulthood.</p

Within-individual analysis of pain and sickness absence among employees from low and high occupational classes: a record linkage study

Objectives Pain is linked to an increased risk of sickness absence (SA); however, the extent to which unmeasured time-invariant differences explain this association is yet unknown. Therefore, we determined the within-individual associations between pain and short-term (in the survey year) and long-term (2 years following the survey years) SA risk in high and low occupational classes while controlling for the potential bias due to unobservable time-invariant characteristics. Methods The Helsinki Health Study data consisting of midlife public sector employees with mailed surveys from up to four time points, and SA record linkage were used (3983 persons). The within-individual estimates were calculated using hybrid negative binomial regression models. Results Acute/subacute pain was associated with a 13% increase in the rate of short-term SA days (incidence rate ratio 1.13 [95% CI 1.01 to 1.27]), while the association was somewhat stronger for chronic pain (1.32 [1.19–1.47]). For the employees in the low occupational class, these associations were robust (1.29 [1.10–1.50] for acute/subacute and 1.43 [1.23–1.66] for chronic pain), whereas only chronic pain was associated with SA among those in the high occupational class (1.25 [1.08–1.46]). Chronic pain was also associated with SA days in the long term without occupational class differences. Similar results were obtained for multisite pain (pain in several locations). Conclusions These results indicate that particularly chronic and multisite pain have a within-individual link to SA but ignoring unobservable differences between those reporting pain and those not might yield overstated effect sizes. Pain might have a different relation to SA in low and high occupational classes.TL and AH are supported by the Academy of Finland (Grants #287488 and #319200). AK is supported by the Economic and Social Research Council (ESRC) (grant ES/L007509/1). OR is supported by the Academy of Finland (grant 1294514) and the Juho Vainio Foundation. OP is supported by the Academy of Finland (grant 1294514). MM is supported by the Finnish Work Environment Fund (grant 115182) and the Juho Vainio Foundation. PB is supported by a Future Fellowship from the Australian Research Council (FT13101444)