Alaraajojen kliininen tutkiminen - Opetusvideon tekeminen Oulun Ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön

Teimme projektityönä Oulun ammattikorkeakoulun tilaaman opetusvideon alaraajojen kliinisestä tutkimisesta koulun opetuskäyttöön. Opetusvideon tarkoituksena on sairaanhoitajien kliinisten taitojen tukeminen, ja se toimii osana kliinisen tutkimusten tallenteita. Tavoitteenamme oli tuottaa laadukas ja opetuksellinen video. Opetuksellisina tavoitteina oli videon tarkoitus toimia opettajien materiaalin tukena ja tuoda visuaalista opetusmateriaalia opiskelijoiden käyttöön. Halusimme valmistaa selkeän ja informatiivisen opetusvideon, jossa on hyvä kuvan - ja äänenlaatu. Opetusvideon pitkäaikaisena tarkoituksena on lisätä tulevien sairaanhoitajien osaamista kliinisen tutkimuksen osalta. Oman oppimisemme kannalta tarkoitus oli lisätä osaamistamme kliinisen tutkimisen alueella sekä projektityön menetelmän käyttämisessä. Lähteinä on käytetty kattavasti fysiatrian, jalkojen hoidon, anatomian ja fysiologian sekä projektityön kirjallisuutta, sekä luotettavia internet lähteitä. Työn tietoperusta koostuu opetusvideon tekemisen, alaraajojen anatomian ja fysiologian, kliinisen tutkimisen ja tarkemmin vielä alaraajojen kliinisen tutkimisen osioista. Kirjoitimme videon käsikirjoitusta tietoperustaan pohjautuen, jolloin saimme niistä yhteneväiset. Videon arvioinnin apuna on käytetty sairaanhoitaja opiskelijaryhmää, jolta saimme paljon hyvää palautetta kehittääksemme työtä. Projekti oli valmis keväällä 2017. Projektin tuloksena on noin 16 minuuttia kestävä opetusvideo alaraajojen kliinisestä tutkimisesta. Opetusvideo tulee käyttöön opetusmateriaalina Oulun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen tutkimisen kurssille. Video on lainattavissa DVD-muodossa Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten kampuksen kirjastosta.We made an educational video of the clinical examination of the lower extremity as a project for Oulu University of Applied Sciences. Our video is intended to support nurses’ clinical skills as a part of the collection of clinical examination videos. Our target for this project was to produce a high quality and informative video of the clinical examination of the lower extremity for educational use. Educational target was that our video would support teachers’ material and that the video would bring visual material for the students’ use. We wanted to produce an understandable and informative educational video, which has high audio and video qualities. As a long term goal the video is aimed to improve the future nurse’s skills of the clinical examination. With this project, we wanted to improve our own skills of the clinical examination and increase our knowledge of working in a project. We used a huge variety of literary and internet sources, including physiatry, foot care, anatomy and project work, in our project. The theoretical part contains information about making an educational video, anatomy of the lower extremity, clinical examination and more closely clinical examination of the lower extremity. We wrote the script based on the theoretical part to make them convergent. A group of nursing students were used to evaluate and develop the video. The project was completed in the spring 2017. As the product of our project is an about 16 minute long educational video of the clinical examination of the lower extremity. The video will be used as educational material in the course of the clinical examination for nurse students at Oulu University of Applied Sciences. This educational video can also be borrowed from the library of Oulu University of Applied Sciences campus of Oulainen

Alakoulun oppilaiden tiedonrakentaminen tekoälyn sovellusten kehitystyössä

Tiivistelmä. Tekoälyn vaikutus teknologian kehityksessä on merkittävä, ja tulevaisuudessa sen rooli tulee vielä kasvamaan. Perustiedot tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä on hyvä opettaa lapsille jo varhaisessa vaiheessa. Se valmistaa heitä tulevaisuuden mahdollisuuksiin, haasteisiin ja työelämään sekä opettaa kriittiseen ajatteluun. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää ryhmien yhteisöllistä tiedonrakentamista ja tutkivan oppimisen toteutumista tekoälyprojektin parissa. Oppilaat kehittävät tekoälysovelluksen yhteisöllisesti ja tutkivasti työskennellen. Tiedonrakentaminen on aktiivinen tiedon luomisen prosessi, jossa ryhmä oppilaita työskentelee saavuttaakseen yhteisen tavoitteen. Yhteisöllinen oppiminen tarvitsee toimiakseen vuorovaikutusta ja sitoutumista yhteiseen toimintaan. Tutkivan oppimisen lähestymistavassa oppilaan työskentely alkaa halusta ratkaista ongelma. Se vaatii muun muassa ongelmanratkaisutaitoja ja kriittistä ajattelua. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Strategisen Tutkimuksen Neuvoston (STN) rahoittamaa Generation AI -hanketta. Hanke alkoi Oulussa keväällä 2023, ja se seuraa oppilaiden työskentelyä tekoälyn parissa kolmen vuoden ajan. Hankkeen tavoitteena on opettaa lapsille ja nuorille ymmärrystä tekoälystä ja koneoppimisesta sekä niiden riskeistä. Se kannustaa kehittämään erilaisia tekoälyyn liittyviä taitoja. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 4. luokan oppilaita kahdelta eri luokalta. Tutkimuksen aineisto koostuu videotallenteista, oppilaiden täyttämistä lomakkeista ja haastatteluista. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan neljän ryhmän ennakkokäsityksiä tekoälystä, luokittelijan suunnittelua ja oppilaiden välistä yhteistyötä työskentelyn aikana. Näiden avulla kartoitetaan yhteisöllisen tiedonrakentamisen ja tutkivan oppimisen toteutumista projektissa. Tutkimuksessa selvisi, että konkreettinen tekeminen ja ystävyyssuhde olivat yhteisöllistä tiedonrakentamista edistäviä tekijöitä. Kun taas yhteisöllistä tiedonrakentamista estivät sitoutumattomuus yhteiseen toimintaan, ryhmän jäsenten välinen heikko vuorovaikutus ja oppimisympäristön asettamat haasteet. Ryhmät ymmärsivät luokittelijan toimintaidean, saivat tehtyä toimivat luokittelijat sekä osasivat antaa kehitysideoita luokittelijan parantamiseksi. Lisäksi he käyttivät koneoppimisen keskeisiä käsitteitä, kuten opetusdataa ja luokittelijaa. Tutkimusaineiston perusteella projekti noudattaa tutkivan oppimisen vaiheita, kuten kontekstin luomista, ongelman asettamista, kriittistä ajattelua ja jaettua asiantuntijuutta. Tekoälyn valtava kasvu haastaa myös tutkimaan sitä entistä enemmän.Knowledge building among elementary school students in the development of artificial intelligence applications. Abstract. The impact of artificial intelligence on technological development is significant, and its role will continue to grow in the future. It is important to teach children the basics of artificial intelligence, its capabilities, and its risks from an early stage. This prepares them for opportunities, challenges, and working life in the future while fostering critical thinking. The aim of this study is to investigate the collaborative knowledge building and realization of inquiry-based learning within an artificial intelligence project. Students utilize collaborative and inquiry-based methods to develop an artificial intelligence application. Knowledge building is an active process of creating knowledge where a group of students collaborate to achieve a common goal. Collaborative learning requires interaction and commitment to shared activities. The inquiry-based learning approach is based on the student’s desire to solve a problem. Among other things it requires problem-solving skills and critical thinking. The research data was collected as part of the Generation AI project funded by the Strategic Research Council (STN). The project started in Oulu in the spring of 2023, and it follows students’ engagement with artificial intelligence for a period of three years. The project aims to teach children and young people understanding of artificial intelligence and machine learning, as well as their risks. It encourages the development of various artificial intelligence related skills. The research was conducted as a qualitative case study. Fourth-grade students from two different classrooms participated in the study. The data consists of video recordings, student questionnaires, and interviews. This case study examines the four groups’ preconceptions of artificial intelligence, classifier design, and student collaboration during the project. These are used to map the realization of collaborative knowledge building and inquiry-based learning in the project. The study revealed that concrete engagement and friendship were factors that facilitated collaborative knowledge building. On the other hand, lack of commitment to shared activities, weak interaction among group members, and challenges in the learning environment hindered collaborative knowledge building. The groups understood the concept of the classifier’s operation, successfully built functional classifiers, and knew how to provide ideas to improve the classifier. They also utilized key concepts of machine learning, such as training data and the classifier. Based on the research data, the project follows the stages of inquiry-based learning, including context creation, problem formulation, critical thinking, and shared expertise. The growth of artificial intelligence also challenges us to study it more

From Theory To Practice: Recommending Supportive Diversity Practices

Today, organizations must find effective solutions to the challenges brought by diversity. Research suggests that implementing supportive diversity practices help diverse organizations to adapt and sustain by creating a climate for diversity.Based on research and theory, the paper recommends five categories of supportive diversity practices: (1) Using symbolic management to value diversity, (2) Implementing training programs, (3) Implementing cross-functional teams, (4) Stimulating improved communication flow, and lastly (5) Promoting fairness in human resource practices

Perehdytyskansio Yhtylän päiväkodin vuorohoitoryhmä Muksulaan

Tiivistelmä Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli perehdytyskansion suunnitteleminen ja valmistaminen Muksulan vuorohoitoryhmälle. Opinnäytetyö koostuu raportista ja tuotteesta. Perehdytyskansio valmistettiin tuotteistamisprosessin periaatteen mukaisesti. Opinnäytetyön raportissa esitellään teoreettinen viitekehys, joka koostuu varhaiskasvatuksesta, vuoropäivähoidosta sekä perehdyttämisestä. Niiden jälkeen kuvataan perehdytyskansion tuotteistamisprosessia. Lopuksi käsitellään arviointia ja pohdintaa opinnäytetyöprosessiin liittyen. Perehdytyskansioon kirjattiin perehdyttämisessä tarvittavat yleiset asiat helposti ymmärrettävästi ja selkeästi. Työ oli ajankohtainen ja tarpeellinen, koska vuorohoitoryhmällä ei ollut olemassa omaa perehdytyskansiota. Erityisen tärkeää perehdyttäminen on vuoropäivähoidossa, koska siellä turvallisen varhaiskasvatusympäristön luominen korostuu. Perehdytyskansion tarve oli suuri Muksulassa, sillä työntekijät vaihtuvat sijaisuus tarpeen vuoksi ja opiskelijoita on harjoitteluissa paljon. Perehdytyskansio toteutettiin yhteistyössä Muksulan vuorohoitoryhmän kanssa. Työyhteisö pystyi kehittämään omaa työskentelyään perehdytyskansioon koottujen yhteisesti sovittujen asioiden ansiosta. Palautetta saatiin tuotteistamisprosessin aikana käydyissä palavereissa. Ennen perehdytyskansion viimeistelyä palautetta kerättiin palautelomaketta käyttäen. Perehdytyskansiolla on helppoa välittää tietoa Muksulan vuorohoitoryhmää koskevista asioista, joita uuden työntekijän tai harjoittelijan on tärkeää tietää.Abstract The purpose of the thesis was to design and create an orientation folder for Muksula’s 24-hour kindergarten. This thesis has two sections: the report and the product. The orientation folder was made in accordance with the productisation process principle. The thesis report describes the orientation folder’s productisation process of the orientation folder as well as evaluation and reflection related to the thesis process. The theoretical framework, which consists of early childhood education, 24-hour kindergarten and orientation. General orientation things were recorded so that they were easily understandable and clear in the orientation folder. The thesis was current and necessary, because Muksula’s 24-hour kindergarten had no orientation folder of its own. Orientation is particularly important in a 24-hour kindergarten. Creating a safe environment for early childhood education is emphasized in the orientation. Muksula’s 24-hour kindergarten needed an orientation folder, because employees change and there are many students in practical training. The orientation folder was provided in co-operation with the employees of Muksula. The work community was able to develop their own work because of the orientation folder. Feedback was received during the productisation meetings. Before the finalization of the orientation folder feedback was collected using the feedback form. The orientation folder is easy to convey information about Muksula on the things that a new employee or a trainee should know

ELÄVÄ JA LUONNOLLINEN ANIMAATIO BLENDER-OHJELMALLA TOTEUTETTUNA

Tein ja animoin Centrian pelipajassa Shawn -pelihahmon peliprojektia varten. Olin vastuussa pelihah-mon mallinnuksesta sekä animoinnista. Käyn työssäni tekemääni pelihahmoa esimerkkinä käyttäen läpi eri vaiheita mitkä tekevät animaatiosta juuri käyttötarkoitukseensa elävän ja luonnollisen. Toteuttami-seen käytin Blender -mallinnusohjelmaa ja käyn asiat tämän ohjelman mahdollistamien työtapojen ja työkalujen kautta läpi.I animated a game character called Shawn for an gameproject produced in Centria gamelab. I was responsible for modelling and animating the character. I use the game character i made as reference to go through different stages of what makes the animation believable and living. I used program called Blender and its tools as an example platform for going through the process

Sähköasemarakennuksen lämmitysjärjestelmän ohjaus ja valvonta

Opinnäytetyön aiheena oli toimeksiantajan valmistamien sähköasemarakennuksien nykytilan tarkastelu sekä kehitysideoiden läpikäyminen. Tarkoituksena oli selvittää kehitysideoiden kannattavuus. Tavoitteena oli perehtyä asemarakennukseen paremmin ja käsitellä yksi kehitysidea tässä opinnäytetyössä. Työ rajattiin sähköasemarakennuksen lämmityksen ohjauksen kehitykseen Siemensin LOGO!-tuotteilla. Työ aloitettiin perehtymällä jo tehtyihin sähköasemarakennuksiin, tutkimalla kirjallisuutta aiheesta sekä etsimällä vaihtoehtoisia ratkaisuja eri valmistajilta. Opinnäytetyön tulokseksi saatiin yleinen tietopaketti sähköasemarakennuksesta sekä siihen liittyvistä tärkeimmistä standardeista. Lisäksi tuloksena saatiin jatkokehityskelpoinen testi lämmityksen ohjaukseen.The topic of the thesis was to go through development ideas of substation building and check their current status. The purpose was to find out if development ideas are profitable. The aim of thesis was to get more knowledge about substation building and get one development idea investigated. The thesis was limited to developing the heating and control system with Siemens LOGO!. First step was to investigate substation building drawings, read books and look for alternative solutions from several manufacturers. The result of the thesis was data package about substation building and related standards. In addition to the previous one the result is developable

Using the operant and strategic contingencies models of power to understand resistance to change

This paper discusses the joint implications of the operant and strategic contingencies models of power for understanding and decreasing resistance to change in organizations. In particular, resistance is expected when the organizational change being introduced either intentionally or unintentionally results in changes in who has direct or indirect control over reinforcing and aversive stimuli in the organization. Power holders and leaders can be expected to resist changes that decrease their ability to obtain responses in, and rewards for, their work groups. Workers can be expected to respond negatively to changes that affect the availability of positive consequences or the ability to obtain those consequences. Change efforts that minimize these problems are predicted to be more successful

Using challenge course activities to teach organizational ethics

Few learning experiences give students immediate feedback on ethical and unethical behaviors and provide opportunities to repeatedly practice effective behaviors. This article describes how the authors have used challenge course activities to stimulate students to observe their own and others’ ethical and unethical behaviors. Specifically, these exercises are used to (a) increase student engagement; (b) illustrate how culture emerges, particularly ethical or unethical norms; (c) generate discussion of pressures that lead to unethical behavior; (d) offer suggestions for creating groups with ethical norms; (e) develop students’ abilities to apply concepts and analyze behavior; and (f) increase student retention of organizational ethics concepts