Alien Registration- Herttua, John Alfert (Litchfield, Kennebec County)

https://digitalmaine.com/alien_docs/17260/thumbnail.jp

Raittiuden muuttuvat kasvot

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman aihe on raittius ilmiönä Suomessa, ja miten se on muuttunut vuodesta 1968 vuoteen 2000. Tutkimuksella on tarkoitus ensinnäkin selvittää, miten yleistä raittius on ollut ja millaisia raittiit ovat olleet. Tärkeämpää on lyhyempien ajallisten muutosten sijasta selvittää, mitä raittiudelle on tapahtunut näinä 32 vuotena. Raittiuden yleisyyden selvittäminen ja sen tutkiminen, millaisia raittiit ovat, edellyttää vastausten löytämistä kysymyksiin, millainen on raitis tyypillisimmillään, millaiset taustatekijät ”altistavat” raittiudelle sekä millaiset taustatekijät yhdessä ennustavat parhaiten raittiutta. Toiseksi tutkimuksella on tarkoitus selvittää, millaisin perusteluin raittiit perustelevat valintaansa ja millaisia ovat raittiiden asenteet yleisesti alkoholin käyttöön, alkoholipoliittisiin rajoituksiin sekä alkoholin myyntikanaviin, ja miten nämä vertautuvat alkoholin käyttäjien asenteisiin. Yksi keskeisimmistä muutoksista, josta on jo olemassa tietoa taulukkoraporttien muodossa, on naisten raittiuden väheneminen. Syitä ja prosesseja tähän dramaattiseen muutokseen haetaan sekä aineistosta että sen ulkopuolelta. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on kahdeksan vuoden välein kerätty juomatapatutkimusaineisto, joka muodostaa poikkileikkaustutkimusten sarjan vuodesta 1968 vuoteen 2000 saakka. Juomatapatutkimusaineisto on käyntihaastatteluihin perustuva, strukturoitu surveyaineisto. Kaikkina tutkimusvuosina satunnaisotos on poimittu väestörekisteristä. Haastatteluihin vastanneiden lukumäärä on vaihdellut 1823:sta 3624:ään. Aineistoa on lähestytty erilaisin tilastollisin menetelmin, joista keskeisimpiä ovat logistinen regressioanalyysi ja faktorianalyysi. Raittius on vähentynyt Suomessa tasaisen voimakkaasti vuoden 1968 jälkeen naisten raittiuden vähenemisen seurauksena. Sekä suomalaisista miehistä että naisista on raittiita enää noin joka kymmenes. Naisten raittiuden väheneminen voidaan nähdä kansalaisliberalismin kontekstissa indikaattorina siitä, miten naisesta on 1960-luvulta lähtien tullut yhä enemmän itse itseään säätelevä subjekti. Naisten raittius on vähentynyt lähinnä kahden erilaisen prosessin tuloksena. Korvautumisprosessissa vanhimmat raittiimmat sukupolvet ovat väistyneet nuorempien, vähemmän raittiiden sukupolvien tieltä. Liberalisoitumisprosessissa naiset ovat taas vapautuneet holhoavasta normistosta tai vanhojen aikojen ihanteista luopumalla täysraittiudesta. Naisten raittiuden vähenemisen taustalla olevista aineiston ulkopuolisista tekijöistä ovat tärkeimpiä suuret yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, alkoholin kulttuuriset muutokset sekä muutokset alkoholijuomien tarjonnassa ja saatavuudessa. Raittiuden vähennyttyä marginaaliseksi ilmiöksi on sen taustatekijöiden erotteluvoima samalla merkittävästi heikentynyt. Kuitenkin naisten kohdalla voidaan vielä taustatekijöistä muodostaa kombinaatio, joka ennustaa raittiutta. Tällaisen raittiutta ennustavan kombinaation muodostavat pienipalkkaisuus, eronneisuus tai leskeys, huono terveys ja yli 50 vuoden ikä. Raittiuttaan naiset perustelevat erityisesti alkoholin käytön kielteisillä merkityksillä. Miehet korostavat enemmän raittiuden myönteisyyttä, jossa keskeistä on konkreettinen ajan ja rahan säästö, ja toisaalta alkoholin käyttöön liittyvät pelot. Asenteet alkoholia kohtaan ovat pitkällä aikajänteellä yleisesti alkoholin käyttöä kohtaan muuttuneet myönteisemmiksi, samoin kuin suhtautuminen siihen, mistä mitäkin alkoholijuomatyyppiä pitäisi saada ostaa

Is physical and psychological work stress associated with fatigue in Danish ferry ship employees?

Background: Fatigue is a recognised risk factor for safety in seafaring. While always dangerous, fatigue in ferry shipping is especially hazardous as it may jeopardise passengers’ safety. To counteract fatigue, knowledge on its determinants is important. Little, however, is known on the influence from physical and psychosocial work environment factors within ferry shipping. The aim of the study was to investigate the association between work stress in terms of physical stressors, perceived job demands and job control and different dimensions of fatigue among ferry ship employees and to test whether a potential effect of work stress was mediated by sleep satisfaction. Materials and methods: The design was cross-sectional. 193 respondents answered to a self-administered questionnaire including standardised scales, i.e. the Swedish Occupational Fatigue Inventory and the Copenhagen Psychosocial Questionnaire for job demands and control. The association of risk factors with fatigue was determined using hierarchical multiple linear regression analyses. Results: Physical work stressors were positively associated with only one of five fatigue subscales: lack of energy. Higher levels of demands were related to more lack of energy, lack of motivation, physical exertion and sleepiness, while more control was related to lesser lack of energy, lack of motivation and sleepiness. No demand-control interaction was found. Effects of demand and control were partly mediated by sleep satisfaction. Conclusions: Although limited by its cross-sectional design this study provides support for the independent relevance of demands and control for employee fatigue in ferry shipping and for a mediating role of sleep satisfaction

Poor Adherence to Statin and Antihypertensive Therapies as Risk Factors for Fatal Stroke

BACKGROUND Poor adherence to medication regimens is common, potentially contributing to the occurrence of related disease. OBJECTIVES The authors sought to assess the risk of fatal stroke associated with nonadherence to statin and/ or antihypertensive therapy. METHODS We conducted a population-based study using electronic medical and prescription records from Finnish national registers in 1995 to 2007. Of the 58,266 hypercholesterolemia patients age 30+ years without pre-existing stroke or cardiovascular disease, 532 patients died of stroke (cases), and 57,734 remained free of incident stroke (controls) during the mean follow-up of 5.5 years. We captured year-by-year adherence to statin and antihypertensive therapy in both study groups and estimated the excess risk of stroke death associated with nonadherence. RESULTS In all hypercholesterolemia patients, the adjusted odds ratio for stroke death for nonadherent compared with adherent statin users was 1.35 (95% confidence interval [CI] 1.04 to 1.74) 4 years before and 2.04 (95% CI: 1.72 to 2.43) at the year of stroke death or the end of the follow-up. In hypercholesterolemia patients with hypertension, relative to those who adhered to statins and antihypertensive therapy, the odds ratio at the year of stroke death was 7.43 (95% CI: 5.22 to 10.59) for those nonadherent both to statin and antihypertensive therapy, 1.82 (95% CI: 1.43 to 2.33) for those non-adherent to statin but adherent to antihypertensive therapy, and 1.30 (95% CI: 0.53 to 3.20) for those adherent to statin, but nonadherent to antihypertensive, therapy. CONCLUSIONS Individuals with hypercholesterolemia and hypertension who fail to take their prescribed statin and antihypertensive medication experience a substantially increased risk of fatal stroke. The risk is lower if the patient is adherent to either one of these therapies. (C) 2016 by the American College of Cardiology Foundation.Peer reviewe

Vertaileva tutkimus pehmyt- ja kovakudoskefalometrian käytöstä sagittaalisten kasvojen suhteiden arvioinnissa

Tiivistelmä. Tutkimuksen tarkoitus oli verrata profiilivalokuvasta saatavaa tietoa perinteisestä lateraalikallokuvasta saatavaan tietoon hoitosuunnitelman teon ja hoitovaikutusten tarkastelun näkökulmasta käyttämällä soveltaen Kosken kaarianalyysiä. Kuvista saatavan tiedon vastatessa toisiaan voitaisiin vähentää lateraalikallokuvien käyttöä ja näin potilaiden ja henkilökunnan saamaa säteilyannosta. Aineistona käytettiin Oulun kaupungin Opetushammashoitolassa oikomishoidossa olleiden lasten profiilivalokuvia ja lateraalikallokuvia. Kuvat kerättiin potilastietojärjestelmä Efficasta vuosilta 2013–2018 käyttämällä hakuehtona oikak-koodia. Lopullinen tutkimusjoukko koostui 88 lapsen kuvista, joista yhdeksällä oli saatavilla kuvat sekä alku- että lopputilanteesta. Profiilivalokuvat ja lateraalikallokuvat ladattiin Viewbox Software -ohjelmistoon, ja kuviin merkittiin mittauspisteet kaarianalyysiä varten. Lateraalikallokuvista määritettiin säteet viiden kasvojen etuosan pisteen ja kallonpohjan aukon taaimmaisen pisteen (O) välille. Vastaavat säteet määritettiin valokuvista käyttämällä ulkoisen korvan etuosan pistettä (Tr) säteiden lähtöpisteenä. Kosken kaarimenetelmän mukaan O-SNA-etäisyys oli perusmitta, jolle annettiin suhdeluku 100 %. Valokuvissa käytettiin perusmittana Tragus-Subnasale-etäisyyttä. Tämän suhdeluvun mukaan laskettiin muiden säteiden prosentuaaliset suhdeluvut. Menetelmän toistettavuus oli erinomainen. Paras korrelaatio kuvien välillä oli suhdeluvuilla Pog-O/SNA-O (0,585) ja B-O/SNA-O (0,499). Tämä näkyi sekä koko otoksen yksittäisissä kuvapareissa että tarkasteltaessa hoitomuutosta yhdeksän lapsen kohdalla. Tutkimusjoukkomme lapsilla oli distaalipurenta, jota hoidettiin alaleuan kasvua aktivoivalla yksilöllisellä aktivaattorilla. Hoidon suunnittelun ja hoitovaikutusten tarkastelun kannalta tulokset olivat hyvät, sillä juuri alaleuan pisteet korreloivat parhaiten valokuvan ja lateraalikallokuvan välillä. Vaikka kuvien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero luustomuutosten ollessa pehmytkudosmuutoksia suurempia, suhdelukujen arvot kasvoivat molemmissa kuvissa. Valokuva voisikin olla riittävä kuvausmenetelmä erityisesti hoitomuutosten arviointiin. Hoidonsuunnittelussa lateraalikallokuvalla on kuitenkin tärkeä merkitys määritettäessä muun muassa leukojen suhdetta kallonpohjaan ja toisiinsa sekä inkisiivien asemaa leukaluuhun nähden

Fatigue and workload among Danish fishermen

Background: Fishery is a hazardous occupation and fatigue may contribute to the observed risks. This study aims to investigate the association between workload and fatigue among Danish fishermen. Materials and methods: The cross-sectional survey of demographic characteristics and self-reported exposure and health data was performed on a random sample of 270 active fishermen. We applied the validated Multidimensional Fatigue Inventory (MFI-20) to assess the degrees of the different dimensions of perceived fatigue. We estimated physical workload using questions regarding the frequency of seven physical work activities and analysed the association between fatigue and workload using multiple linear regressions. Results: The mean fatigue scores were 9.18 (SD 3.58) for general fatigue, 9.05 (SD 3.36) for physical fatigue, 7.57 (SD 3.03) for reduced activity and 7.16 (SD 3.07) for mental fatigue. Highest levels of fatigue were observed among fishermen at Danish seiners (mean 10.21), and fatigue scores decreased with more days at sea. However, none of these results were significant. Adjusted analyses showed that physical workload was significantly related to general fatigue (b = 0.20, 95% CI: 0.12–0.28), physical fatigue (b = 0.10, 95% CI: 0.04–0.16) and mental fatigue (b = 0.09, 95% CI: 0.01–0.16). Reduced activity was unrelated to work exposures. Conclusions: General fatigue was the dominant fatigue dimension among Danish fishermen and it is mostly associated with physical workload. Physical workload was additionally significantly associated to the levels of physical and mental fatigue. Fishermen had a lower average score for all fatigue dimensions compared to those seen in general Danish working population. Prospective studies are required to assess whether the identified associations are causal

HYKS silmäpankki

Teema : elinsiirrotSarveiskalvonsiirrot aloitettiin Suomessa HYKS silmätautien klinikassa 1950-luvun lopussa ja sitä varten klinikkaan perustettiin silmäpankki vuonna 1957. Silmäpankki kerää sarveiskalvoja ja valmistelee ne siirtoleikkauksia varten. Lisäksi silmäpankissa erotellaan ja puhdistetaan istukasta amnionkalvoja silmäkirurgisia toimenpiteitä varten

Analysis of neuropsychiatric diagnoses after montelukast initiation

Importance The evidence base for the association between montelukast and adverse neuropsychiatric outcomes is mixed and inconclusive. Several methodological limitations have been identified in the evidence base on the safety of montelukast in observational studies. Objective To investigate the association between new montelukast exposure and 1-year incident neuropsychiatric diagnoses with improved precision and control for baseline confounders. Design, Setting, and Participants This propensity score–matched cohort study was conducted using electronic health records from 2015 to 2019 in the TriNetX Analytics Network patient repository of more than 51 million patients from 56 health care organizations, mainly in the US. Included patients were those aged 15 to 64 years at index prescription for montelukast or for control prescription who had a history of asthma or allergic rhinitis. After propensity score matching for various baseline confounders, including comorbidities and dispensed prescription medicines, we included 154 946 patients, of whom 77 473 individuals were exposed to montelukast. Patients were followed up for 12 months. Data were analyzed from June through November 2021. Exposures New dispensed prescription for leukotriene receptor antagonist montelukast or control medication. Main Outcomes and Measures Incident neuropsychiatric diagnoses at 12 months identified using International Statistical Classification of Diseases, Tenth Revision, Clinical Modification (ICD-10-CM) codes. Results There were 72 490 patients with asthma (44 726 [61.7%] women; mean [SD] age at index prescription, 35 [15] years) and 82 456 patients with allergic rhinitis (54 172 [65.7%] women; mean [SD] age at index prescription, 40 [14] years). In patients exposed to montelukast, the odds ratio [OR] for any incident neuropsychiatric outcome was 1.11 (95% CI, 1.04-1.19) in patients with asthma and 1.07 (95% CI, 1.01-1.14) in patients with allergic rhinitis compared with patients who were unexposed. The highest OR was for anxiety disorders (OR, 1.21; 95% CI, 1.05-1.20) among patients with asthma exposed to montelukast and insomnia (OR, 1.15; 95% CI, 1.05-1.27) among patients with allergic rhinitis exposed to montelukast. Conclusions and Relevance This study found that patients with asthma or allergic rhinitis had increased odds of adverse neuropsychiatric outcomes after montelukast initiation. These findings suggest that clinicians should consider monitoring potential adverse mental health symptoms during montelukast treatment, particularly in individuals with a history of mental health or sleep problems

Living Alone and Alcohol-Related Mortality: A Population-Based Cohort Study from Finland

Peer reviewe

Life Course Trajectories of Labour Market Participation among Young Adults Who Experienced Severe Alcohol-Related Health Outcomes : A Retrospective Cohort Study

Background Long-term employment trajectories of young problem drinkers are poorly understood. Methods We constructed retrospective labour market participation histories at ages 18-34 of 64 342 persons born in 1969-1982. Beginning from the year of each subject's 18th birthday, we extracted information from the records of Statistics Finland on educational attainment, main type of economic activity, months in employment, and months in unemployment for a minimum of seven years (range 7-16 years). We used information on the timing of alcohol-related hospitalizations and deaths in the same period to define problem drinkers with early onset limited course, early onset persistent course, and late onset problem drinking. Results Early onset limited course problem drinkers improved their employment considerably by age, whereas early onset persistent problem drinkers experienced a constant decline in their employment by age. From the age of 18 to 34, early onset persistent problem drinkers were in employment merely 12% of the time, in comparison with 39% among the early onset limited course problem drinkers, and 58% among the general population. Conclusions These results indicate that young adults who were retrospectively defined as having early onset persistent course problem drinking were extensively marginalized from the labour market early on during their life course, and that their employment trajectory was significantly worse compared to other problem drinkers.Peer reviewe