Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman aihe on raittius ilmiönä Suomessa, ja miten se on muuttunut vuodesta 1968 vuoteen 2000. Tutkimuksella on tarkoitus ensinnäkin selvittää, miten yleistä raittius on ollut ja millaisia raittiit ovat olleet. Tärkeämpää on lyhyempien ajallisten muutosten sijasta selvittää, mitä raittiudelle on tapahtunut näinä 32 vuotena. Raittiuden yleisyyden selvittäminen ja sen tutkiminen, millaisia raittiit ovat, edellyttää vastausten löytämistä kysymyksiin, millainen on raitis tyypillisimmillään, millaiset taustatekijät ”altistavat” raittiudelle sekä millaiset taustatekijät yhdessä ennustavat parhaiten raittiutta. Toiseksi tutkimuksella on tarkoitus selvittää, millaisin perusteluin raittiit perustelevat valintaansa ja millaisia ovat raittiiden asenteet yleisesti alkoholin käyttöön, alkoholipoliittisiin rajoituksiin sekä alkoholin myyntikanaviin, ja miten nämä vertautuvat alkoholin käyttäjien asenteisiin. Yksi keskeisimmistä muutoksista, josta on jo olemassa tietoa taulukkoraporttien muodossa, on naisten raittiuden väheneminen. Syitä ja prosesseja tähän dramaattiseen muutokseen haetaan sekä aineistosta että sen ulkopuolelta. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on kahdeksan vuoden välein kerätty juomatapatutkimusaineisto, joka muodostaa poikkileikkaustutkimusten sarjan vuodesta 1968 vuoteen 2000 saakka. Juomatapatutkimusaineisto on käyntihaastatteluihin perustuva, strukturoitu surveyaineisto. Kaikkina tutkimusvuosina satunnaisotos on poimittu väestörekisteristä. Haastatteluihin vastanneiden lukumäärä on vaihdellut 1823:sta 3624:ään. Aineistoa on lähestytty erilaisin tilastollisin menetelmin, joista keskeisimpiä ovat logistinen regressioanalyysi ja faktorianalyysi. Raittius on vähentynyt Suomessa tasaisen voimakkaasti vuoden 1968 jälkeen naisten raittiuden vähenemisen seurauksena. Sekä suomalaisista miehistä että naisista on raittiita enää noin joka kymmenes. Naisten raittiuden väheneminen voidaan nähdä kansalaisliberalismin kontekstissa indikaattorina siitä, miten naisesta on 1960-luvulta lähtien tullut yhä enemmän itse itseään säätelevä subjekti. Naisten raittius on vähentynyt lähinnä kahden erilaisen prosessin tuloksena. Korvautumisprosessissa vanhimmat raittiimmat sukupolvet ovat väistyneet nuorempien, vähemmän raittiiden sukupolvien tieltä. Liberalisoitumisprosessissa naiset ovat taas vapautuneet holhoavasta normistosta tai vanhojen aikojen ihanteista luopumalla täysraittiudesta. Naisten raittiuden vähenemisen taustalla olevista aineiston ulkopuolisista tekijöistä ovat tärkeimpiä suuret yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, alkoholin kulttuuriset muutokset sekä muutokset alkoholijuomien tarjonnassa ja saatavuudessa. Raittiuden vähennyttyä marginaaliseksi ilmiöksi on sen taustatekijöiden erotteluvoima samalla merkittävästi heikentynyt. Kuitenkin naisten kohdalla voidaan vielä taustatekijöistä muodostaa kombinaatio, joka ennustaa raittiutta. Tällaisen raittiutta ennustavan kombinaation muodostavat pienipalkkaisuus, eronneisuus tai leskeys, huono terveys ja yli 50 vuoden ikä. Raittiuttaan naiset perustelevat erityisesti alkoholin käytön kielteisillä merkityksillä. Miehet korostavat enemmän raittiuden myönteisyyttä, jossa keskeistä on konkreettinen ajan ja rahan säästö, ja toisaalta alkoholin käyttöön liittyvät pelot. Asenteet alkoholia kohtaan ovat pitkällä aikajänteellä yleisesti alkoholin käyttöä kohtaan muuttuneet myönteisemmiksi, samoin kuin suhtautuminen siihen, mistä mitäkin alkoholijuomatyyppiä pitäisi saada ostaa
