Vasikoiden kasvatusmenetelmien vaikutus tuotantoon, käyttäytymiseen ja hyvinvointiin

Vasikoiden kasvatus yksilökarsinoissa, imemismahdollisuuden puute maitojuoton yhteydessä sekä pienet juomamäärät ovat tekijöitä, jotka mahdollisesti voivat vähentää vasikoiden hyvinvointia. Vasikoiden kasvatukseen etsitäänkin uusia tapoja, joissa eläinten käyttäytymistarpeet ja hyvinvointi otetaan entistä paremmin huomioon. Tässä väitöskirjassa vasikoiden kasvatusta on tarkasteltu sekä tuotannon että vasikoiden käyttäytymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Väitöskirja koostuu kolmesta kokeesta, joista ensimmäisessä tutkittiin vasikoiden kasvatusta ryhmäkarsinoissa ulkona tai sisällä ja vasikoiden kasvatusta sisällä ryhmä- tai yksilökarsinoissa. Toisessa kokeessa vasikoiden annettiin imeä emiään rajoitetusti lypsyn jälkeen viiden tai kahdeksan viikon ajan ja kolmannessa selvitettiin vasikoiden veden juontia, kun vasikat saivat juomarehua vapaasti. Lisäksi kokeiden yhdistetystä aineistosta analysoitiin eri rehujen syöntimäärien suhdetta sekä rehujen vaikutusta kasvuun ennen ja jälkeen maidosta vieroituksen. Tutkimuksessa todettiin, että vasikoita voi ryhmässä kasvattaa kylmissä ja vaihtelevissa sääoloissa ulkona, kunhan ne hoidetaan ja ruokitaan erittäin huolellisesti. Kylmällä ilmalla vasikat saattavat kuitenkin syödä väkirehua vähemmän varsinkin, jos ruokailupaikka on ulkona ja makuualue sisällä. Ryhmässä kasvaneet vasikat aloittivat sekä kuivien rehujen syönnin että märehtimisen nuorempina kuin yksilökarsinassa kasvaneet. Ryhmissä esiintyvää käyttäytymisongelmaa, toisten vasikoiden imemistä, voidaan vähentää hoito- ja ruokintamenetelmillä. Annettaessa vasikoiden imeä emiään rajoitetusti lypsyn jälkeen vasikat oppivat imemään emiään hyvin nopeasti. Lypsytyö vaikeutui muutamien lehmien kohdalla, sillä ne pidättivät maitoa lypsettäessä. Saadessaan imeä rajoitetusti vasikat imivät suurehkoja maitomääriä kerrallaan. Vieroittaminen suurilta maitomääriltä viiden viikon iässä oli kuitenkin liian aikaista, koska vasikat eivät vielä syöneet riittävästi kuivia rehuja. Vieroitus emästä niin viiden kuin kahdeksankin viikon iässä aiheutti vasikoissa levottomuutta ja ääntelyn lisääntymistä. Saadessaan hapatettua juomarehua vapaasti vasikat joivat keskimäärin vain vähän vettä, olipa vesilähteenä avoin ämpäri tai vesinippa. Vasikoiden välillä oli suurta vaihtelua veden juontimäärissä. Viikkoa ennen maidosta vieroitusta vasikat joivat 0-3 l vettä päivässä. Vasikat joivat nipasta kerrallaan vähemmän vettä kuin ämpäristä, ja käyttivät enemmän aikaa päivässä veden juomiseen kuin vesiämpäristä juoneet vasikat. Suurin osa vasikoista joi vettä juomanipoista erikoisella tavalla esimerkiksi painamalla nippaa otsalla ja juomalla tippuvaa vettä. Vesinipat voivat olla siis vasikoille joko vaikeita tai epämukavia käyttää. Vasikoiden juoman maitomäärän lisääntyessä kasvu lisääntyy selvästi. Runsas maidon juominen vähentää kuitenkin kuivien rehujen syöntiä ja vieroitusvaiheessa kasvu voi hidastua. Vasikat olisikin tärkeää vieroittaa vähitellen, ettei muutoksia kasvuun tulisi. Syönti- ja kasvutulokset eivät aina anna oikeaa kuvaa kasvatusmenetelmien eroista eläinten hyvinvoinnin kannalta. Käyttäytyminen on herkkä hyvinvoinnin mittari ja se tulisikin aina huomioida eri kasvatusmenetelmiä arvioitaessa. .Individual housing, deprivation of sucking behaviour, and low milk intake are considered to be some of the factors which may reduce calf welfare. This thesis consists of three experiments that examined the effects of various rearing strategies on feed intake, growth, oral behaviour, and welfare of young dairy calves. Results concerning group (outside or inside the barn) and individual rearing of calves, keeping cows and calves together for a longer period than colostrum feeding, and water drinking on ad libitum milk replacer feeding are presented. In addition, meta-analyses from the three above mentioned experiments were conducted to evaluate relationships between intakes of different feeds, and feed intake and growth before and after weaning off milk. The aim of the first experiment was to compare feeding behaviour and the performance of young dairy calves in warm and cold group housing systems. In addition, housing calves individually and in groups inside the barn was compared. Group rearing may socially facilitate calves to start eating dry feeds and ruminating earlier than individual housing. Cross sucking problems in calf groups can be reduced by feeding and management factors. Group-housed calves can cope with the changing temperatures in an unheated production system if they are under careful management. Low temperatures can, however, decrease the time spent eating, and may thus affect growth, at least if the eating place is outside, and separated from the lying area which is in shelter. In the second experiment the effect of five weeks of restricted suckling (twice a day suckling two hours after the cows were milked) followed by three weeks of even more restricted suckling (once a day) was compared to abrupt weaning after five weeks of restricted suckling to see if the former had less effect on feed intake, growth and weaning behaviour of the calves. When the calves were weaned at five weeks of age, they did not eat dry feed in sufficient amounts to compensate for the loss of milk provision. Consequently, the calves abruptly weaned at the age of five weeks lost weight after weaning. Therefore, from a calf welfare point of view total weaning at the age of five weeks from high milk allowance is not recommended since calves had difficulties in coping in that situation. Five weeks of twice a day suckling, followed by three weeks of once a day suckling reduces the decline in energy intake and growth following weaning. However, weaning from suckling the dam affected calves’ behaviour, both at the age of five and eight weeks, by increasing calves’ restlessness and vocalizations after weaning. In the third experiment the objective was firstly to examine water intake of calves fed acidified milk replacer ad libitum during the milk feeding and weaning stages. Secondly, the objective was to determine whether the method of water delivery (open bucket or nipple) impacted water and feed intake and growth during these periods, or oral behaviour during weaning. Calves consumed very little water when they had ad libitum access to acidified milk replacer, but after weaning the calves increased their water intake very quickly. No differences in water intake between the two water sources were noted either before or after abrupt weaning. Calves did, however, have some difficulties in using water nipples, which appeared as atypical drinking behaviours. Meta-analysis indicated that concentrate and hay intakes decreased by increased milk intake during the final part of the milk feeding period. Milk intake at the age of 2-5 and 6-8 weeks clearly increased growth, more at the age of 2-5 weeks than at the age of 6-8 weeks. There was a positive relationship between concentrate intake before and after weaning. In addition, a positive relationship was found between water and concentrate intake after weaning. Results from feed intake and growth data does not always reveal the possible differences in rearing systems for young dairy calves in terms of animal welfare as was seen in these experiments. Therefore, behaviour should also be taken into account when comparing rearing strategies for dairy calves

Säilörehu, heinä ja olki kasvavien ayrshiresonnien ruokinnassa

vKHO22Kirjasto Aj-k. Yksikön huom.: Kirjasto, ERAER

Time budget and lying synchronisation of cows in conventional and automatic milking system departments

We compared the time budget and synchronised lying behaviour of cows in a conventional and in an automatic milking systems, both situating inside the same barn

Different levels of concentrate supply in straw-based feeding of growing ayrshire bulls

VokKirjasto Aj-

Benzoic acid as silage preservative

VokKirjasto Aj-

Development of social behaviour and importance of social relations in calves

We concluded that the preference for peers met at two weeks of age can be seen in proximity of the calves. However, calves can form stable relations at least until the age of 14 weeks. These relations reduce aggressive behaviour, activity and frequency of vocalization, and help calves to cope with new and potentially stressful situations

Effect of colostrum feeding method and presence of dam on the sleep, rest and sucking behaviour of newborn calves

"In rats, sucking milk reduces anxiety and promotes non-rapid eye movement (NREM) sleep, and in calves it induces resting but the effect on sleep is unknown. Here, we investigated how calves' sleep was affected by colostrum feeding methods. Forty-one calves were blocked by birth date and randomly allotted within blocks to the experimental treatments. Calves were housed for four days either with their dam (DAM) or individually with warm colostrum feeding (2 L four times a day) from either a teat bucket (TEAT) or an open bucket (BUCKET). DAM calves suckled their dam freely. Calves' sleeping and sucking behaviour was filmed continuously for 48 h at the ages of two and three days. Behavioural sleep (BS) was defined as calves resting at least 30 s with their head still and raised (non-rapid eye movement) or with their head against their body or the ground (rapid eye movement, REM). Latency from the end of colostrum feeding to the start of BS was recorded. We compared behaviour of TEAT calves with that of DAM and BUCKET calves using mixed models. Milk meal duration was significantly longer for TEAT calves than for BUCKET calves (mean +/- S.E.M.; 8.3 +/- 0.6 min vs. 5.2 +/- 0.6 min), but equal to that of DAM calves. We found no effect of feeding method on the duration of daily BS (12 h 59 min I h 38 min) but we found a tendency for the daily amount of NREM sleep; BUCKET calves had less NREM sleep per day than TEAT calves (6 h 18 min vs. 7 h 48 min, S.E.M. = 45 min) and also longer latencies from milk ingestion to BS (21.9 +/- 2.0 min vs. 16.2 +/- 2.0 min). DAM calves slept longer bouts than TEAT calves (10.8 +/- 1.0 min vs. 8.3 +/- 1.0 min) and less often (78 +/- 4 vs. 92 +/- 4). Sucking colostrum from a teat bucket compared with drinking from an open""In rats, sucking milk reduces anxiety and promotes non-rapid eye movement (NREM) sleep, and in calves it induces resting but the effect on sleep is unknown. Here, we investigated how calves' sleep was affected by colostrum feeding methods. Forty-one calves were blocked by birth date and randomly allotted within blocks to the experimental treatments. Calves were housed for four days either with their dam (DAM) or individually with warm colostrum feeding (2 L four times a day) from either a teat bucket (TEAT) or an open bucket (BUCKET). DAM calves suckled their dam freely. Calves' sleeping and sucking behaviour was filmed continuously for 48 h at the ages of two and three days. Behavioural sleep (BS) was defined as calves resting at least 30 s with their head still and raised (non-rapid eye movement) or with their head against their body or the ground (rapid eye movement, REM). Latency from the end of colostrum feeding to the start of BS was recorded. We compared behaviour of TEAT calves with that of DAM and BUCKET calves using mixed models. Milk meal duration was significantly longer for TEAT calves than for BUCKET calves (mean +/- S.E.M.; 8.3 +/- 0.6 min vs. 5.2 +/- 0.6 min), but equal to that of DAM calves. We found no effect of feeding method on the duration of daily BS (12 h 59 min I h 38 min) but we found a tendency for the daily amount of NREM sleep; BUCKET calves had less NREM sleep per day than TEAT calves (6 h 18 min vs. 7 h 48 min, S.E.M. = 45 min) and also longer latencies from milk ingestion to BS (21.9 +/- 2.0 min vs. 16.2 +/- 2.0 min). DAM calves slept longer bouts than TEAT calves (10.8 +/- 1.0 min vs. 8.3 +/- 1.0 min) and less often (78 +/- 4 vs. 92 +/- 4). Sucking colostrum from a teat bucket compared with drinking from an open""In rats, sucking milk reduces anxiety and promotes non-rapid eye movement (NREM) sleep, and in calves it induces resting but the effect on sleep is unknown. Here, we investigated how calves' sleep was affected by colostrum feeding methods. Forty-one calves were blocked by birth date and randomly allotted within blocks to the experimental treatments. Calves were housed for four days either with their dam (DAM) or individually with warm colostrum feeding (2 L four times a day) from either a teat bucket (TEAT) or an open bucket (BUCKET). DAM calves suckled their dam freely. Calves' sleeping and sucking behaviour was filmed continuously for 48 h at the ages of two and three days. Behavioural sleep (BS) was defined as calves resting at least 30 s with their head still and raised (non-rapid eye movement) or with their head against their body or the ground (rapid eye movement, REM). Latency from the end of colostrum feeding to the start of BS was recorded. We compared behaviour of TEAT calves with that of DAM and BUCKET calves using mixed models. Milk meal duration was significantly longer for TEAT calves than for BUCKET calves (mean +/- S.E.M.; 8.3 +/- 0.6 min vs. 5.2 +/- 0.6 min), but equal to that of DAM calves. We found no effect of feeding method on the duration of daily BS (12 h 59 min I h 38 min) but we found a tendency for the daily amount of NREM sleep; BUCKET calves had less NREM sleep per day than TEAT calves (6 h 18 min vs. 7 h 48 min, S.E.M. = 45 min) and also longer latencies from milk ingestion to BS (21.9 +/- 2.0 min vs. 16.2 +/- 2.0 min). DAM calves slept longer bouts than TEAT calves (10.8 +/- 1.0 min vs. 8.3 +/- 1.0 min) and less often (78 +/- 4 vs. 92 +/- 4). Sucking colostrum from a teat bucket compared with drinking from an open"Peer reviewe

Suomalainen broilerien hyvinvointi-indeksi

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi broilereiden hyvinvointidirektiivin (2007/43/EY) 12.6.2007. Seastuu voimaan kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen 31.6.2010. Direktiivissä määritetääneurooppalaiselle broilereiden kasvatukselle hyvinvointivaatimukset. Direktiivissä asetetaanvaatimuksia ja tavoitteita lintujen kasvatustiheydelle, ilman laadulle ja olosuhteille, kuolleisuudellesekä tuottajien koulutukselle ja tiedotukselle. Broilereiden hyvinvointidirektiivissä asetetaan yleisetlinjat ja tarkemmat tulkintaohjeet tehdään kansallisesti. Erityisen tulkinnallista on yleinenhyvinvoinnin taso. Hyvinvoinnin taso voidaan määrittää esimerkiksi indeksillä, jossa painotetaanuseampia tekijöitä erilaisilla painoarvoilla. Hyvinvointi-indeksi on tapa arvioida kokonaisvaltaisestieläinten hyvinvointia tiloilla ja samalla työkalu, jolla eläinten hyvinvointia mitataan tilojen välillä.Hyvinvointi-indeksissä valitaan eri ympäristö- ja eläinperusteisia muuttujia niin, että eläimenhyvinvoinnista saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Broilereiden hyvinvointi-indeksejä onkehitetty jonkin verran mm. Iso-Britanniassa.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda suomalaiseen broilerituotantoon soveltuvahyvinvointi-indeksi. Broileri on erittäin nopeakasvuiseksi jalostettu rotu, jonka suurimmat hyvinvointiongelmat liittyvät nopeaan kasvuun ja tuotanto-olosuhteisiin. Indeksin rakentamiseen tarvittavaakuolleisuus-, kasvatus- ja terveys- tietoa kerättiin elinkeinon avulla teurastamotiedoista.Asiantuntijoista koostuva paneeli päätti kerättyjen tietojen perusteella hyvinvointi-indeksissätarkkailtavat muuttujat ja niiden luokittelun. Näistä muuttujista ja muuttujien alaluokista tehtiin 24 kplmalliparvea. Asiantuntijoita pyydettiin järjestelemään malliparvet oman mielipiteensä mukaisestihyvinvointia vastaavaan järjestykseen. Aineiston tilastollinen käsittely tehtiin Conjoint- analyysimenetelmällä. Conjoint- analyysi on markkinointitutkimuksissa yleisesti käytetty keino jonka avullamuuttujien väliltä pyritään löytämään mahdollisimman hyvä ja kattava vaihtoehto, jossa tingitäänjoistain ominaisuuksissa ja toisia ominaisuuksia painotetaan toisia enemmän.Analyysin tulosten perusteella kasvatuspoistuma, vesipöhö ja jalkapohjapisteet nousivatarvioitsijoiden mukaan tärkeimmiksi hyvinvointia kuvaaviksi muuttujiksi. Ihosairaudet ja kuihtuneeteivät saaneet mallissa niin tärkeitä painoarvoja. Jokaisen muuttujan alaluokka sai myösluokkakohtaisen painoarvon, jonka mukaan voitiin laskea hyvinvointi-indeksipistemääriä. Malliatestattiin 90 todellisen parven teurastustuloksiin.Hyvinvointi-indeksin luominen Conjoint- analyysiä käyttäen onnistui hyvin. Indeksipistemääräävoitaisiin käyttää esimerkiksi teurastamoilla parvien tunnuslukuna, jonka avulla parvia ja kasvattajientuloksia voitaisiin verrata toisiinsa. Tulevaisuudessa indeksiä parannellaan ja eri asiantuntijaryhmienvastauksia vertaillaan toisiinsa. Hyvinvointi-indeksin olisi tarkoitus lopullisesti valmistuamaaliskuussa 2010

Kuinka vasikat oppivat käyttämään juottoautomaattia?

Vasikoiden alkukasvatuksen vaikutuksesta juottoautomaatin käytön oppimiseen on vain vähän tietoa.Tiedetään, että emäänsä imeneet vasikat ovat oppineet paremmin imemään imettäjälehmää kuin tuttiämpäristäjuoneet. Ei ole tutkittua tietoa, kuinka varhainen imemiskokemus vaikuttaa vasikoidenjuottoautomaatin käytön oppimiseen. Emänsä kanssa olleet vasikat eivät ole tottuneet ihmisen käsittelyynniin kuin yksilökarsinaan juotetut vasikat. Tämä voi vaikeuttaa vasikoiden opettamista juottoautomaatinkäyttöön.Jokioisissa Minkiön tutkimusnavetassa tehtiin koe, jossa 41 vasikkaa blokitettiin syntymäjärjestyksessäja arvottiin satunnaisesti koeryhmiin. Neljän ensimmäisen poikimisen jälkeisen päivän ajan vasikatolivat joko emänsä kanssa poikimiskarsinassa (EMO) tai yksilökarsinoissa, joissa saivat ternimaidonjoko avoimesta ämpäristä (ÄMPÄRI) tai tuttiämpäristä (TUTTI). Ternimaitokauden jälkeisenäaamuna n. klo 7.30 (testipäivä 1) yksi vasikka jokaisesta koeryhmästä laitettiin juottoautomaattikarsinaan,jossa oli ennestään kuusi kokenutta vasikkaa (kaksi kustakin käsittelystä, ikä 21±2 pv). Josvasikat eivät olleet kertaakaan onnistuneesti juoneet itse juottoautomaatista, ne ohjattiin automaatilleklo 12.30. Seuraavan kerran vasikat ohjattiin automaatille tarvittaessa klo 17.30 ja seuraavana aamunaklo 7.30 jne.Juottoautomaatin antamista tiedoista laskettiin keskimääräisen juontikerran pituus ja juontimäärätneljän ensimmäisen päivän aikana. Juottoautomaattia videoitiin 48 ensimmäistä tuntia. Videoista rekisteröitiinvasikoiden viettämä aika juottoautomaatin ovensuulla, kun automaatti oli tyhjä tai siellä olitoinen vasikka/hoitaja (suhteessa ovella vietettyyn kokonaisaikaan). Lisäksi laskettiin opetuskertojenmäärät. Kolme vanhinta vasikkaa (yksi kustakin käsittelystä) siirrettiin pois karsinasta testipäivänä 4.Ryhmien väliset erot testattiin sekamallilla.Ensimmäisenä päivänä TUTTI -vasikat olivat juottoautomaatin ovensuussa enemmän kuin EMOtaiÄMPÄRI- vasikat silloin, kun hoitaja oli automaatissa opettamassa toisia vasikoita (16 ± 7 % ja 1 ±0.5 % tai 5 ± 3 %, p=0.009 ja p=0.05.). Toisena päivänä suurempi osuus EMO- vasikoista tarvitsiopetusta juottoautomaatin käyttöön kuin TUTTI- ja ÄMPÄRI – vasikoista (77 % ja 36 % tai 43 %,p=0.07). TUTTI -vasikat joivat kahtena ensimmäisenä päivänä nopeammin kuin muiden ryhmien vasikat.Maidonkulutuksessa ei havaittu eroja käsittelyjen välillä.Tuttiämpäristä juoneet vasikat käyttivät juottoautomaatin tuttia tehokkaammin kuin avoämpäristäjuoneet tai emosta imeneet vasikat. Maidon juominen imemällä oli yksilökarsinoiden vasikoille kentiespalkitsevampi kokemus kuin juominen avoämpäristä ja vasikat leimautuivat vahvemmin ihmiseen.Vieroitus emästä ja vähäinen ihmiskontakti lienee vaikeuttanut emon alla pidettyjen vasikoiden oppimista

Kotieläinten käyttäytymisen tuntemus on edellytys hyvälle eläintenpidolle: Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus esittäytyy

ei saatavill