5 research outputs found

    Finnish nationwide allergy programme 2008–2018 changed attitudes and reduced morbidity

    Get PDF
    Vertaisarvioitu. English summary.Lähtökohdat : Allergiaohjelma 2008–2018 on kansallinen kansanterveysohjelma, jonka avulla välttö¬strategia on käännetty sietostrategiaksi ja painotettu allergiaterveyttä. Raportoimme 10 vuoden tulokset. Menetelmät : Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta, joiden toteuttamiseksi määriteltiin tehtävät, työkalut ja mittarit. Ohjelmaa toteutettiin kouluttamalla terveydenhuoltoa ja viestimällä väestölle. Tulokset : Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys tasoittui asevelvollisissa ja Helsingin aikuisväestössä. Helsingin aikuisista astmaatikoista 41 % oli ollut vuoden 2016 kyselyä edeltäneen vuoden oireettomia (31 % 2006). Lasten allergiaruokavaliot vähenivät koko maassa noin puoleen. Työperäiset allergiset sairaudet vähenivät 45 %. Astman sairaalahoidon tarve puolittui, mutta päivystyskäynnit vähenivät oleellisesti vain lapsilla. Anafylaksia aiheutti aiempaa enemmän päivystyskäyntejä. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa ¬(30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018. Päätelmät : Allergian ja astman aiheuttama sairastavuus ja niistä koituvat kustannukset vähenivät merkittävästi. Haitat vähenivät aluksi nopeasti, myöhemmin hitaammin. Ammattilaiset ja suuri yleisö hyväksyivät uuden suunnan, jossa painottuivat sietokyky ja terveys allergiasta huolimatta. Tietoon perustuvat systemaattiset ohjelmat ovat vahva keino parantaa kansanterveyttä.Peer reviewe

    Inhimillisten resurssien johtaminen osastonhoitajan työssä

    No full text
    Hakutermit: hoitotyön johtaminen, inhimillisten resurssien johtaminen, osastonhoitaja Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erikoissairaanhoidossa työskentelevien osaston-hoitajien käsityksiä inhimillisten resurssien johtamisesta työssään ja minkälaisia voimavaroja heillä kokemuksensa mukaan oli johtaa niitä. Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla joulukuussa 2004 ja tammikuussa 2005. Tutkimus kohdennettiin yliopistosairaalan 14 osastonhoitajalle. Teemahaastattelun teemat muodostuivat inhimillisten resurssien johtamisesta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Osastonhoitajien inhimillisten resurssien johtamisessa korostui hoitotyön päivittäisen toiminnan organisoinnin ja henkilöstöhallinnoinnin työnjohdollisten tehtävien merkitys. Osastonhoitajat halusivat edistää henkilökunnan ammatillista kasvua ja kehittymistä, mutta heillä ei ollut välineitä palkita henkilöstöä. Inhimillisten resurssien johtaminen ilmeni kannustavana ja tukea antavana johtamisena, avoimena työilmapiirinä ja työntekijöiden mahdollisuutena osallistua päätöksentekoon. Osastonhoitajan rooleista korostui oman yksikön puolesta puhujan rooli ja tulkkina toimiminen työyksikön ja muun organisaation välillä. Osastonhoitajat halusivat itse laaja-alaista lisäkoulutusta, joka sisältäisi ammatillisen osaamisen hallintaa ja työyhteisön kehittämiseen sekä omaan ammatilliseen kasvuun liittyvää koulutusta. Osastonhoitajat kokivat, että heillä on vastuuta ja valtaa omassa yksikössään vaikuttaa henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Yksikön ulkopuolella heillä ei asemaansa perustuvaa valtaa ollut. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää sekä hoitotyön johtamisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa että hoitotyön johtamistutkimuksen painopisteidenalueiden arvioinnissa

    Selainpohjaiset sovelluskehykset

    No full text
    Developing applications to a range of mobile platforms is laborious with current technologies. Platform-independent technologies are few and most devices provide only limited support to them. Consequently, porting an application from one platform to another requires considerably work. This thesis studies whether a Web browser can provide a platform independent environment for mobile applications, hence reducing the amount of work required by application porting. A browser-based application framework is examined and an application using the framework is implemented. Additionally, performance measurements are conducted to evaluate the latency caused by the inter-process communication. The subjective evaluation concludes that the application framework is relatively platform-independent; the dependencies comprise only a Web browser and the D-Bus software component. The framework allows developing applications with widely adopted and easy-to-learn technologies and tools and its architecture allows utilising the hardware functionalities through existing interfaces. The performance measurements suggest that the inter-process communication latency in the framework is adequately small. For increasing the performance, the performance of hardware and browser rendering engines need to improve. Tri addition, for providing better platform-independence the browser rendering engines need to conform to Web standards and the hardware functionality interfaces need to he standardised.Sovellusten kehittäminen useammalle eri mobiilialustalle on nykyteknologioilla työlästä. Alustariippumattomia teknologioita on vähän ja useimmilla laitteilla on niille vain puutteellinen tuki. Tästä johtuen sovelluksen muokkaaminen alustalta toiselle sopivaksi vaatii paljon työtä. Tässä diplomityössä tutkitaan voiko WWW-selain tarjota alustariippumattoman ympäristön mobiilisovelluksille ja siten vähentää sovellusten uudelle alustalle siirtämisen vaatimaa työmäärää. Erästä selainpohjaista sovelluskehystä tarkastellaan ja siihen toteutetaan esimerkkisovellus. Lisäksi suorituskykymittauksilla mitataan arkkitehtuurin prosessienvälisen kommunikaation vasteaikoja. Subjektiivisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että sovelluskehys on suhteellisen alustariippumaton, sillä sen käyttö vaatii vain WWW-selaimen ja D-Bus-sovelluksen. Sovelluskehykseen voidaan toteuttaa sovelluksia helposti omaksuttavilla ja laajasti käytössä olevilla teknologioilla ja kehitystyökaluilla. Kehyksen arkkitehtuuri sallii laitteen toiminnallisuuksien käytön olemassa olevien rajapintojen kautta. Saatuihin mittaustuloksiin perustuen voidaan sanoa, että ehdotetussa sovelluskehyksessä prosessien välisen kommunikaation vasteajat ovat riittävän pieniä. Parempaa suorituskykyä varten laitteiston ja selainpiirtomoottoreiden suorituskyvyn tulee kehittyä. Alustariippumattomuuden lisäämiseksi selainpiirtomoottoreiden tulee toteuttaa määritellyt Web-staridardit ja laitteiston toiminnallisuuksien rajapinnat on määriteltävä
    corecore