Finnish Local Government 2004: Municipal Elections 2000

Tutkimus kartoittaa kunnallisvaaliehdokkuuden motiiveja, käsityksiä valtuutetun tehtävästä ja roolista, kunnan palveluista ja niiden kehittämisestä. Aluksi kysyttiin vastaajien puoluejäsenyydestä ja luottamustehtävistä, sekä osallistumisesta järjestötoimintaan. Lisäksi selvitettiin vastaajan kunnan internet-palveluiden käyttöä. Ehdokkuutta koskevilla kysymyksillä kartoitettiin, kuinka monta kertaa vastaajat ovat aiemmin olleet kunnallisvaaliehdokkaina ja ovatko he käytettävissä, kun uusi valtuusto valitsee jäseniä muihin kunnallisiin luottamuselimiin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan vaikuttamismahdollisuuksiaan ja sitä, kuinka helppoja tai vaikeita erilaiset kampanjointiin liittyvät asiat ovat olleet. Tämän jälkeen vastaajat kertoivat vaalityönsä muodoista ja rahoituksesta. Kyselyssä selvitetään myös vastaajan käsityksiä puolueiden tai valitsijayhdistysten toiminnasta ehdokkaiden asettamisessa. Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipidettä naisten asemasta kunnallispolitiikassa. Käsityksiä kunnan hallinnon ja palveluiden järjestämisestä selvitettiin pyytämällä vastaajia kertomaan, ovatko he samaa vai eri mieltä erilaisista väittämistä. Vastaajilta kysyttiin myös, miten hyvin tai huonosti erilaiset kunnalliset palvelut on hoidettu, ja kuinka paljon eri palveluihin pitäisi panostaa. Lisäksi palvelutuotannon ja hallinnon kehittämisestä esitettiin erilaisia väittämiä, joiden tärkeyttä vastaajia pyydettiin arvioimaan. Vastaajille esitettiin myös oman asuinkunnan päätöksentekoon liittyviä väittämiä. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajien ikä, sukupuoli, kieli, siviilisääty, alaikäisten lasten lukumäärä ja koulutus.The survey studied municipal (local government) election candidates, their motivation, and views on municipal services and the role and tasks of councillors. Party membership and elected offices held by the candidate were charted. In addition, some questions pertained to the internet services of the respondent's municipality. The respondents were asked how many times they had stood as candidates in municipal elections before, and whether they would be available when the new council appoints members of other elected bodies. The respondents evaluated their possibilities of influencing and how easy or difficult various matters connected to campaigning had been. They also told about the forms and financing of their campaigns. The respondents' views on the parties' or constituency associations' activities in selecting the candidates were queried. Some questions pertained to the position of women in municipal politics. Opinions on organising municipal administration and services were charted by presenting the respondents with a set of attitudinal statements. Views were probed on how well municipal services functioned and whether the municipality should invest more or less in a particular service. The respondents rated the importance of various statements on service provision and developing administration. They were also presented with statements connected to decision-making in their own municipality of residence. Background variables included the respondent's age, gender, mother tongue, marital status, number of children aged under 18, and education

Finnish Local Government 2004: Non-Governmental Organisations 2002

Tutkimuksessa kartoitettiin erilaisten yhdistysten toimintaa ja toimijoita. Aihepiirit käsittelevät mm. rahoitusta, jäsenistöä, vaikuttamiskeinoja ja toiminnan muotoja. Aluksi kysyttiin perustietoja yhdistyksen toiminnasta kuten toiminta-alue, valtakunnalliseen liittoon kuuluminen, yhteistyö muiden yhdistysten ja keskusjärjestöjen kanssa, toimintamotiivi ja toiminnan painopisteet. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä jäsenistä: jäsenten laadusta (yksityishenkilöitä vai yhteisöjä), jäsenmäärästä, sukupuoli- ja ikäjakaumasta, jäsenmäärään kehityksestä ja jäsenten osallistumisaktiivisuudesta. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka paljon päätoimisia ja sivutoimisia henkilöitä yhdistyksessä työskentelee, ja onko yhdistykseen palkattu henkilöitä työllistämistuella. Myös työmäärään jakautumista eri työntekijöiden kesken arvioitiin. Seuraavat kysymykset koskivat yhdistyksen taloutta. Vastaajilta kysyttiin yhdistyksen menoista, tulonlähteistä, rahallisesta ja ei-rahallisesta tuesta. Lisäksi kysyttiin, onko yhdistyksen omistuksessa osakeyhtiötä, säätiötä, toimitilaa tai muita kiinteistöjä tai osakkeita, ja onko yhdistys saanut toimitiloja käyttöönsä ilmaiseksi tai käypää arvoa alemmalla hinnalla. Vastaajilta tiedusteltiin myös yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta vuorovaikutuksesta. Haluttiin tietää mm. onko yhdistyksen luottamushenkilöiden joukossa kunnanvaltuuston, -hallituksen tai kunnallisen lautakunnan jäseniä tai kunnan johtavia viranhaltijoita. Yhdistyksen vaikuttamistapoja kunnalliseen päätöksentekoon kartoitettiin listaamalla useita vaihtoehtoja, joista vastaajat valitsivat omalle yhdistykselleen sopivat. Yhdistyksen suhdetta kunnan päättäjiin selvitettiin myös kysymällä päättäjien aktiivisuutta huomioida yhdistysten kantoja niitä koskevissa päätöksissä, sekä yhdistyksestä lähtevää aktiivisuutta yhteistyöhön eri keinoilla. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan, kuinka moniin kysymyksiin yhdistys pyrkii vuosittain vaikuttamaan ja kuinka tuloksellisia vaikuttamispyrkimykset ovat olleet. Haluttiin tietää mm. se, onko yhdistys joutunut puuttumaan yhdistyksen tavoitteiden kannalta haitallisiin kunnan päätöksiin. Tämän lisäksi vastaajat arvioivat kunnan koko järjestökentän vaikuttamispyrkimysten laajuutta ja vaikuttamispyrkimysten tuloksellisuutta. Lisäksi tiedusteltiin yhteistyöstä muiden yhdistysten sekä puolueryhmien kanssa. Seuraavissa kysymyksissä kartoitettiin yhdistyksen palvelutuotantoon liittyviä asioita esittämällä kysymyksiä yhteistyöstä kunnan kanssa palvelutuotannon alalla, kilpailutilanteesta ja palvelujen laadun arvioimisesta. Viimeiset kysymykset koskivat vapaaehtoistoimintaa. Niillä kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan aktivoimisen helppoutta, vapaaehtoisten määrää ja osuutta yhdistyksen eri toiminnoissa ja vapaaehtoisten kouluttamista. Vastaajilta tiedusteltiin myös useiden toimijoiden yhteishankkeisiin osallistumisesta ja yhdistyksen yhteiskunnallisesta roolista/rooleista. Lopuksi esitettiin vielä väittämiä koskien yhdistysten toimintaa palvelujen tuottajina ja vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä. Taustamuuttujia olivat mm. kunnan asukasmäärä, yhdistyksen kieli ja yhdistyksen luokka.In this study, the activities of various non-governmental and voluntary organisations (third sector organisations) were surveyed. The topics included their financing, members, means of influencing, and forms of activity. First, the respondents were asked about their organisations' area of operation, membership in a nationwide union or association, cooperation with other organisations and central organisations, motive for action, and focus of activity. Some questions concentrated on the members in the organisations and their number and nature (i.e. whether they were individuals or communities), their age and sex distribution, and changes in their number and activity. The respondents were also asked about the number of full-time and part-time employees working in the organisation, as well as the number of employees hired with the help of employment subsidies. In addition, the respondents evaluated the distribution of work load among the employees. Further questions covered the economy of the organisations. The respondents gave their views on their organisations' expenditure, sources of income, and financial and non-financial support. They were also asked whether their organisations owned a company, foundation, premises, or other properties or shares, and whether their organisations had received facilities at their disposal for free or under the market price. The respondents gave their opinions on their organisations' interaction and intra-action. Questions focused on the organisations' elected officials, means of influencing municipal decision-making, and relations with municipal decision-makers. The respondents were also asked to evaluate how many issues their organisations and the organisations in their municipality strive to influence in a year, as well as how successful these ambitions had been in the past. Views on cooperation with other organisations and parties were also probed. In relation to service provision, the respondents were asked about their organisations' cooperation with municipality as regards service provision, competition, and service quality control. Further questions focused on voluntary activities. The organisations' participation in joint ventures and its role/roles in society were queried. Lastly, the respondents were presented with a set of statements relating to their organisations' activities as service and voluntary activity providers. Background variables included size of municipality, and the organisation's language and classification

Finnish Local Government 2004: Non-Governmental Organisations 1996

KuntaSuomi 2004 : poliittisen osallistumisen ja paikallisten intressiryhmien tutkimus 1996 suunnattiin tutkimuskunnissa toimivien yhdistysten ja järjestöjen jollekin edustajalle. Pääosin kysymykset koskevat yhdistyksen toimintaa ja ominaisuuksia, mutta mukana on myös vastaajan mielipiteitä koskevia kysymyksiä. Aluksi kysyttiin yhdistyksen perustietoja, kuten onko se rekisteröity yhdistys vai ei sekä yhdistyksen toiminta-alaa ja maantieteellistä toiminta-aluetta. Toiseksi kartoitettiin yhdistyksen järjestöllisiä voimavaroja: jäsenkunnan rakennetta (henkilöitä, yhteisöjä), henkilöjäsenten lukumäärää, sukupuoli-, ikä- ja koulutusjakaumaa, mahdollisten yhteisöjäsenten ominaisuuksia, jäsenmäärän kehitystä, jäsenten aktiivisuutta, palkatun henkilöstön määrää sekä työmäärän jakautumista palkattujen ja yhdistysaktiivien välillä. Seuraavaksi tutkittiin yhdistyksen sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta. Vastaajilta kysyttiin heidän järjestönsä tiedotuksesta sekä pyrkimyksistä selvittää jäsenkunnan käsityksiä yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi selvitettiin muun muassa jäsenistön aktiivisuuden lisäämiseen mahdollisesti käytettyjä keinoja ja pidettyjen kokousten määrää. Yhdistyksen toimi- tai luottamushenkilöjohdon toimintaa kunnallisissa luottamus- tai virkatehtävissä tai yhdistyksen piiri- tai valtakunnantason luottamustehtävissä kysyttiin myös. Lisäksi kysyttiin yhdistyksen yhteistoimintaa järjestöjen ja puolueiden kanssa. Yhdistyksen taloutta selvitettiin muun muassa menojen määrän ja erilaisten tulonlähteiden sekä omistuksen tai hallinnan (esimerkiksi säätiöiden, kiinteistöjen) osalta. Yhdistyksen ja kunnan suhdetta kartoitettiin muun muassa kysymällä mahdollisia keinoja, joilla yhdistys on pyrkinyt vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielikuvaa kuntansa järjestöjen vaikutuspyrkimyksistä ja tuloksellisuudesta yleensä. Edelleen kysyttiin yhdistyksen yhteistoiminnasta ja vuorovaikutuksesta muiden järjestöjen ja kunnan viranomaisten kanssa sekä yhdistyksen mahdollisia yhteyksiä johonkin kunnalliseen laitokseen tai palveluyksikköön. Seuraavaksi selvitettiin yhdistyksen suhtautumista ja intressejä vuoden 1996 kunnallisvaalikampanjaan muutamalla kysymyksellä. Järjestön mahdollista palvelutuotantoa kartoitettiin parilla kysymyksellä. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien järjestöjä ja yhdistyksiä koskevia asenteita sekä yhdistyksen toiminnan esteitä. Asenneväittämät koskivat eri tavoin mm. järjestöjen suhdetta kuntaan ja kansalaisiin, järjestöjen varainhankintaa, verotusta, demokratiaa, palvelutuotantoa ja järjestöjen nykytilaa ja tulevaisuutta. Taustamuuttujia ovat vastaajan asema yhdistyksessä, sukupuoli, syntymävuosi ja niiden yhdistysten lukumäärä, joissa vastaajalla on luottamustehtäviä.The respondents of the survey were representatives of associations and other local non-governmental organisations in target municipalities. The aim of the survey was to study political participation and local interest groups. Most questions pertained to the activities and characteristics of associations and organisations, but the respondents' opinions were probed on certain issues. First questions covered the basic facts: was the organisation registered, its range of activities and geological area of operations. Some questions focused on the organisation's resources: membership structure, number of individual members, their gender, age and education, characteristics of community members, changes in member numbers, number of employees and the division of work between employed personnel and voluntary activists. The organisation's internal and external interaction was studied. Questions covered how the organisation informed members of its activities, did it probe members' opinions or try to increase the degree of membership activity and the number of meetings held. Respondents were asked whether the organisation's elected or employed officials had municipal elective offices or municipal posts, or held elective offices within the organisation on a district or national level. The organisation's collaboration with other associations, non-governmental organisations and parties were also charted. The organisation finances were investigated with questions about expenditure and sources of income and whether the organisation owned/administered foundations or real estate. A number of questions pertained to the relations between the organisation and the municipality: methods used to influence municipal decision-making, the organisation's collaboration and interaction with municipal bodies and co-operation with other organisations to influence decision-making. Respondents were asked whether the organisation had supported any candidates in the 1996 municipal election campaign and in what way. The organisation's own service production was investigated. Respondents were asked how successful various organisations were in influencing the decision-making in the respondent's municipality. Finally, respondents were asked to what extent they agreed with statements relating to the relations between non-governmental organisations and authorities/municipalities/the state. Other statements pertained to what factors prevent organisations from reaching their aims, fund-raising, taxation, democracy, service production and the future. Background variables included the respondent's status in the organisation, sex, year of birth and the number of organisations in which he/she held an elective office

Finnish Local Government 2004: Inhabitants 2004

Kyselyn tarkoitus oli selvittää kuntalaisten näkemyksiä asuinkunnastaan, sen palveluista sekä päättäjistä. Kyselyn avulla selvitettiin myös kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapoja, sekä poliittisen ja kansalaisaktiivisuuden tasoa. Vastaajilta kysyttiin, kuinka todennäköisesti he tulevat asumaan nykyisessä asuinkunnassaan koko loppuelämänsä. Heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka asuinkunta sijoittuisi kuvitteellisessa kilpailussa, jossa vertaillaan kuinka hyvä kunnissa on asua ja elää. Vastaajia pyydettiin arvioimaan samaistumistaan erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Heitä pyydettiin myös kertomaan, kuinka he sijoittaisivat itsensä vasemmisto-oikeisto- ja kova-pehmeä -ulottuvuuksilla. Kysely kartoitti myös kuntalaisten tyytyväisyyttä elämäntilanteeseensa, taloudelliseen tilanteeseensa sekä asumistilanteeseensa. Vastaajat saivat myös kertoa näkemyksensä kyvystään asioida kunnan kanssa ja puolustaa etujaan. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä kunnallisia palveluita he ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet, ja kuinka hyvin palvelut on heidän mielestään hoidettu. Kuntalaisten mielipidettä kysyttiin myös siitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän eri palveluihin tulisi jatkossa panostaa. Kysely kartoitti myös kuntalaisten toimintaa luottamustehtävissä sekä halukkuutta toimia niissä. Poliittista aktiivisuutta ja puoluekantaa selvitettiin kysymällä aikooko vastaaja äänestää vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, aikooko hän äänestää naista vai miestä, mitä puoluetta hän äänestää ja vaihteleeko hän äänestämäänsä puoluetta vaalien välillä. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, kuinka tärkeänä he äänestyspäätöstä tehdessään pitivät henkilöä ja puoluetta ja sitä, että ehdokas on omasta kunnasta. Kuntalaisten vaikuttamistapoja- ja aktiivisuutta kartoitettiin kysymällä seuraavatko vastaajat kunnan asioita tiedotusvälineistä, ovatko he tutustuneet kuntansa verkkopalveluihin, sekä ovatko he antaneet kunnalle palautetta ja saaneet siihen vastausta. Vastaajat saivat eritellä mitä vaikuttamistapoja kunnalliseen päätöksentekoon he ovat käyttäneet, ja kuinka tehokkaina he näitä eri tapoja pitävät. Lisäksi kysyttiin mihin eri järjestöihin vastaajat kuuluvat. Lopuksi vastaajat saivat vielä kertoa mielipiteensä erilaisiin väittämiin, jotka koskivat asuinkunnan päätöksentekoa, palvelujen ja hallinnon järjestämistä sekä kansalaisuuteen liittyviä piirteitä. Taustamuuttujia olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, alaikäisten lasten lukumäärä, koulutus, ammattiasema, työnantaja ja asumismuoto. Kyselylomakkeen ulkopuolisia taustamuuttujia olivat siviilisääty ja äidinkieli.This survey studies the inhabitants' views on their municipalities, municipal services, and decision-makers. Views were also probed on the different ways of participation and influencing, as well as on the level of political and civic activity. The respondents' opinions on how likely they will live in their current municipality of residence for the rest of their lives were charted. They were also asked whether they considered their municipality a good place to live compared to other municipalities. The respondents were asked to what extent they identified with their neighbourhood, municipality, region, country, the Nordic countries, the EU, and Europe on the whole. Political inclinations were surveyed by asking the respondents to place themselves on the left-right axis and on the hard-soft scale. The survey also charted the respondents' satisfaction with their lives, economic situation, and housing. The respondents were asked to evaluate their own abilities to interact with their municipality and to defend their own interests. The respondents were asked which municipal services (public services) they had used in the last 12 months, how well certain municipal services functioned, and whether the municipality should invest more or less in these services in the future. The respondents were also asked whether they had been elected to any office in their municipality, and whether they would be willing to hold an elected office. Political views and activity were investigated by asking the respondents whether they were going to vote in the 2004 municipal elections, whether they were going to vote for a female or male candidate, which party they were going to vote for, and whether they change the party they vote for between different elections. Relating to voting decision, the respondents were asked to rate the importance of the person, the party, and the fact that the candidate lives in the same municipality. Methods and activity of influencing decision-making were studied by asking the respondents whether they had followed current issues concerning their municipality in the media or visited the web pages of their municipality. Further questions covered whether the respondents had given feedback on public services in their municipality and whether the eventual feedback had been countered. The respondents were asked whether they had used certain methods of influencing decision-making (e.g. taking part in demonstrations, signing petitions, contacting decision-makers). They were also asked to rate the effectiveness of these methods. Membership and participation in non-governmental organisations and associations was also queried. Finally, the respondents gave their views on a set of attitudinal statements related to organising different services and administration. In addition, they were asked to assess how integral certain aspects are to the idea of citizenship (e.g. paying taxes honestly, obeying the law and regulations, sacrificing personal interest for the common good, respecting public property, membership in a political party). Background variables included the respondent's year of birth, gender, number of underage children, education, employment type, employer, and tenure. Background variables not asked in the questionnaire included the respondent's marital status and mother tongue

KuntaSuomi 2004: kuntalaiskysely 2000

Tässä kyselyssä kartoitettiin kuntalaisten käsityksiä kunnastaan ja sen palveluista, selvitettiin osallistumis- ja vaikuttamistapoja sekä sitä, kuinka aktiivisesti kuntalaiset näitä tapoja käyttävät. Vastaajilta kysyttiin kuinka todennäköisesti he tulevat asumaan nykyisessä asuinkunnassaan koko loppuelämänsä sekä kuinka hyvä heidän kunnassaan on asua ja elää verrattuna muihin kuntiin. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, missä määrin he kokevat yhteenkuuluvaisuutta erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Kyselyssä selvitettiin mitä kunnallisia palveluita vastaajat ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet sekä sitä, kuinka hyvin erilaiset kunnalliset palvelut on kuntalaisten mielestä hoidettu. Vastaajien mielipidettä kysyttiin myös siitä, kuinka paljon eri palveluihin tulisi panostaa. Vastaajilta tiedusteltiin ovatko he toimineen kunnallisessa luottamustehtävässä tai olisivatko he halukkaita vastaanottamaan luottamustehtävän. Kuntalaisten äänestyskäyttäytymistä kartoitettiin kysymällä ovatko he äänestäneet vuoden 2000 kunnallisvaaleissa, äänestivätkö he naista vai miestä sekä mitä puoluetta he äänestivät. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka suuri merkitys puolueella tai henkilöllä on äänestyspäätöstä tehdessä. Puolueuskollisuutta selvitettiin kysymällä äänestääkö vastaaja aina samaa puoluetta vai vaihteleeko puolue eri vaaleissa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin mitä mieltä he ovat erilaisista palvelujen ja hallinnon järjestämistä koskevista väittämistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös ovatko he jäseniä erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä ja kuinka aktiivisesti he osallistuvat niiden toimintaan. Vastaajilta kysyttiin lisäksi millaisia vaikuttamistapoja kunnalliseen päätöksentekoon he ovat käyttäneet ja kuinka tehokkaiksi he erilaiset vaikuttamistavat arvioivat. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat seuranneet kuntansa asioita tiedotusvälineistä tai tutustuneet oman kuntansa internet-kotisivuihin. Kyselyssä selvitettiin ovatko kuntalaiset antaneet palautetta kuntansa palveluista ja ovatko he saaneet mahdollisiin palautteisiin vastauksia. Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa kykyään asioida kunnan kanssa ja puolustaa omaa etuaan, kertomaan kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia kansalaisuuteen liittyviä piirteitä sekä kertomaan mielipiteensä oman asuinkunnan päätöksentekoon liittyvistä väittämistä. Taustamuuttujia olivat ikä, sukupuoli, siviilisääty, lasten lukumäärä, koulutus, ammattiasema sekä asumismuoto. Kyselylomakkeen ulkopuolisia taustamuuttujia olivat nykyiseen kuntaan muuttovuosi sekä äidinkieli.This survey studies the inhabitants' opinions on their municipalities and municipal services, as well as their political participation and influencing. The respondents were asked how likely they thought that they would live in their municipality of residence for the rest of their lives. They were also asked whether they considered their municipality a good place to live compared to other municipalities, and to what extent they identified with their neighbourhood, municipality, region, country, the Nordic countries, the EU, and Europe on the whole. Views were probed on which municipal services (public services) the respondents had used in the last 12 months, how well certain municipal services functioned, and whether the municipality should invest more or less in these services. The respondents were asked whether they had been elected to any office in their municipality, and whether they would be willing to hold an elected office. Voting behaviour was investigated by asking the respondents whether they had voted in the 2000 municipal elections, whether they had voted for a female or male candidate, and which political party they had voted for. The respondents were also asked to assess the significance of the party or the person in making the voting decision. Party loyalty was investigated by asking whether the respondents always voted for a particular party, or whether they changed the party they vote for between different elections. The respondents gave their views on a set of attitudinal statements related to organising different services and administration, as well as membership and participation in non-governmental organisations and associations. Political participation was studied by asking the respondents whether they had used certain methods of influencing decision-making (e.g. taking part in demonstrations, signing petitions, contacting decision-makers), and by asking them to rate the effectiveness of these methods. The respondents were also asked whether they had followed current issues concerning their municipality in the media or visited the web pages of their municipality. Further questions covered whether the respondents had given feedback on public services in their municipality and whether the eventual feedback had been countered. Finally, the respondents were asked to evaluate their own abilities to interact with their municipality and to defend their own interests, to assess how integral certain traits and ways of acting were to the idea of citizenship (e.g. paying taxes honestly, obeying the law and regulations, sacrificing personal interest for the common good, respecting public property, membership in a political party), and to give their opinions on decision-making in their municipality of residence. Background variables included the respondent's age, gender, marital status, number of children, education, employment type, and tenure. Background variables not asked in the questionnaire included the respondent's mother tongue, and the year of moving into the respondent's current municipality of residence