Tracking and sorting in the Finnish educational system

This report gives a brief overview of educational tracking and sorting in the Finnish educational system. In Finland, students are divided into different tracks relatively late even though between and within-school tracking exists at all educational levels in some forms. In this report, we present descriptive empirical analyses of long-term consequences of educational tracking by social origin using full population Finnish register data. According to our analyses, parental education and parental social class are associated with track choice at upper secondary and tertiary education. Track choice at upper secondary education is also associated with several outcomes at occupational maturity, such as final educational attainment, social class, earnings and unemployment. Track choice at tertiary education partly explains these associations but the coefficients remain statistically significant in most of the cases. Furthermore, our decomposition analyses show a direct effect of social origin on outcomes at occupational maturity which is not explained by track choice at upper secondary and tertiary education. </p

Formal differentiation at upper secondary education in Finland: subject-level choices and stratified pathways to socio-economic status and unemployment

We study labour market outcomes by formal differentiation at upper secondary and tertiary level in Finland. Using full population register data, we take individuals born in 1976 and explore their socio-economic status and the probability of unemployment by educational qualifications and social origin in early adulthood (age 30) and at occupational maturity (age 40). We differentiate based on the level of maths, the most consequential subject choice at general upper secondary education, and show that subject-level choices divert students to stratified tertiary-level degrees and labour market positions net of prior school performance, social origin and gender. In addition, we show that educational performance and qualifications mediate the association between social origin and socio-economic status by 81-83%, leaving around one fifth to unobserved social origin differences. We also find that there are no major differences between upper secondary school tracks with respect to experiencing unemployment at age 30 or 40. Moreover, further educational degrees do not appear to provide additional protection against unemployment than having obtained an upper secondary qualification.</p

Compensatory and Multiplicative Advantages: Social Origin, School Performance, and Stratified Higher Education Enrolment in Finland

The rules of intake, which determine how educational institutions are accessed, play a significant part in generating intergenerational educational inequalities. Different rules may allow parental advantages to compensate for students’ lack of advantages (such as academic performance) or to multiply and help only those students who are in a position to use such additional advantages. In this article, we study compensation and the multiplication of advantages in the context of the Finnish higher education system. Entrance exams and a dual model (universities and polytechnics) make this system stand out among many other Western countries and hence suitable for this study. Using high-quality Finnish register data, we study the associations between parental education and stratified higher education enrolment across the school performance distribution. Our results show that polytechnics provide access for poorly performing students from higher social origins (compensatory advantage). Polytechnic education also attracts well-performing students from lower social origins, which leads to a situation in which well-performing students with higher social origins have a substantially larger probability of enrolling in university compared to well-performing students with lower social origins (multiplicative advantage).</p

Korkea-asteen opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin

Vuoden 2018 korkea-asteen opiskelijavalintauudistuksen ytimessä oli siirtyminen malliin, jossa enemmistö opiskelijoista hyväksytään ylioppilastutkintotodistuksen ja loput pääsykokeen perusteella. Taustalla oli pyrkimys nopeuttaa nuorten siirtymistä lukiosta kolmannen asteen koulutukseen ja vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa yleissivistävän koulutuksen päätepisteenä. Uudistus herätti alusta alkaen voimakasta kritiikkiä. Tämä raportti esittelee uudistuksen lukiovaikutuksia selvittävän, valtioneuvoston rahoittaman tutkimuksen tulokset. Uudistuksen vaikutuksia kartoitettiin neljän eri aineiston avulla: Ylioppilastutkintolautakunnan vuosien 2016–2022 tutkintotulokset koevalinnoissa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi, lukiossa kerätty kysely- ja haastatteluaineisto uudistuksen lukioissa havaittavien muutosten kartoittamiseksi (kysely: 4 620 opiskelijaa, 166 opettajaa, 11 rehtoria ja 89 opinto-ohjaajaa) ja Koski-tietovarannon tiedot kohdelukiolaisten opintomenestyksestä kyselyn tulosten tulkinnan avuksi. Ylioppilasaineisto osoittaa uudistuksen lisänneen pitkän ja lyhyen matematiikan sekä useimpien reaaliaineiden suorituksia. Kyselytutkimuksen tulokset piirtävät rikkaan kuvan tämän päivän lukiolaisista, heidän opinnoistaan, jatko-opintosuunnitelmistaan ja hyvinvoinnistaan todistusvalinnan paineiden alla osoittaen uudistuksen herättämän huolen monin osin ylimitoitetuksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Cyclic Educational Transitions and Social Inequality: Re-applications After Educational Rejections

Educational transitions are cyclic processes in which re-applications are an essential but understated part of access. We study social inequalities in re-application behavior to identify the extent to which educational intentions are more constrained among students from the lower social strata. We explore applications to universities in Finland, where student selection takes place at the gates of the institutions. With full population register data and discrete-time event-history models, we show how parental education, previous national examination grades and various life-course changes after the rejection, such as entering the labor market and having children, are associated with re-applications. Net of other differences, children of university-educated parents have a 6 percentage points lower probability to stop applying to university after being rejected compared to their counterparts with lower educated parents. We argue that ability-based intake to educational institutions, which is seen to be meritocratic, is not sufficient for reducing social inequalities if staying in the queue is socially selective.</p

Laajemmin ja varhaisemmin ; Korkea-asteen opiskelijavalintauudistus ja muutokset valmennuskursseille osallistumisessa

Tässä artikkelissa tutkimme korkeakouluopiskelijoiden ja lukio-opiskelijoiden valmennuskursseille osallistumista. Tarkastelemme etenkin opiskelijavalintauudistuksen aikana tapahtuneita koulutusalakohtaisia muutoksia valmennuskursseille osallistumisessa ja niin sanotun abivalmennuksen roolia. Hyödynnämme tutkimuksessa korkeakouluopiskelijoilta kerättyjä Eurostudent VII ja VIII -kyselyaineistoja sekä Uusvalu (Opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin) -tutkimushankkeessa kerättyjä kyselyaineistoja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valmennuskurssien käyttö on yleistynyt viimeisen vuosikymmenen mittaan toteutetun korkea-asteen opiskelijavalintauudistuksen toimeenpanon aikana sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Valmennuskursseille osallistuminen on yleistynyt etenkin niillä hakualoilla, joilla se on ollut aikaisemmin suhteellisen vähäistä. Valmennuskursseille osallistuneet korkeakouluopiskelijat jakautuvat entistä voimakkaammin perhetaustan mukaisesti siten, että valmennuksen käyttö on yhä selkeämmin aiempaa yleisempää hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla. Korkeakouluopiskelijat eivät ole vielä laajamittaisesti käyttäneet ylioppilaskirjoituksiin suuntautuvaa abivalmennusta, mutta sen käyttö on huomattavasti yleisempää lukiolaisten keskuudessa. Ylioppilastodistuksen arvosanoja painottava korkea-asteen opiskelijavalinta näyttää vahvistavan ylioppilaskirjoitusten roolia lukio-opinnoissa

Kuka päätyy ammattikorkeakouluun, kuka yliopistoon? : Vanhempien resurssien ja oman peruskoulun aikaisen koulumenestyksen yhteydet korkeakouluun valikoitumiseen 2000-luvun Suomessa

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on koulutukseen valikoituminen Suomessa kolmannelle asteelle siirryttäessä. Tutkin oman koulumenestyksen ja vanhempien resurssien yhteyksiä valikoitumisessa ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Tutkielman tavoitteena on selvittää, periytyykö koulutustaso Suomessa oppilaan omasta koulumenestyksestä riippumatta, ja onko vanhempien koulutustason yhteys korkeakouluun siirtymiseen vahvempi heikosti vai hyvin pärjäävillä oppilailla. Aineistona on Tilastokeskuksen kokoama pitkittäisaineisto, joka on 5 % otos vuosina 2000–2004 peruskoulun päättäneistä alle 25-vuotiaista nuorista. Nuoria on seurattu vuoteen 2012 asti ja aineistosta löytyy myös tiedot vanhempien koulutuksesta, tuloista ja sosioekonomisesta asemasta. Tutkimus on toteutettu tilastollisin menetelmin. Analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia, tilastollisia tunnuslukuja ja logistisia regressioanalyysejä. Muuttujien päävaikutusten lisäksi tarkastellaan yhdysvaikutuksia eli interaktioita ja tavanomaisten estimaattien lisäksi kontrastoituja keskimääräisiä marginaaliefektejä. Tulosten mukaan, mitä korkeampi vanhempien koulutustaso on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä nuori siirtyy korkeakouluun omasta osaamisesta huolimatta. Vanhempien tulot ja sosioekonominen asema eivät selitä havaittuja yhteyksiä. Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että koulutussiirtymät yliopistoon ja ammattikorkeakouluun toimivat eri tavoin. Keskitasoa paremmin pärjäävät nuoret siirtyvät suurella todennäköisyydellä yliopistoon, jos heidän vanhemmillaan on korkea-asteen koulutus, ja ammattikorkeakouluun, jos heidän vanhemmillaan on perusasteen tai toisen asteen koulutus. Ammattikorkeakoulua on pidetty eriarvoisuutta poistavana rakenteena, sillä vanhempien korkeasti kouluttautumisen ja ammattikorkeakouluun siirtymisen välillä ei ole havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (esim. Kivinen ym. 2012). Tämän tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulun pitämisen eriarvoisuutta vähentävänä instituutiona voi kyseenalaistaa, sillä ammattikorkeakouluun valikoituvat suurella todennäköisyydellä korkea-asteen koulutuksen saaneiden vanhempien keskitason tai keskitasoa heikommin menestyvät lapset. Keskitasoa heikommin menestyvät oppilaat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen koulutusta, siirtyvät hyvin pienellä todennäköisyydellä kumpaankaan korkeakouluista. Jatkossa tärkeää olisi selvittää, miten suuri vaikutus on valinnalla ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä yksilön elämänkaareen, ja onko tämä vaikutus erilainen eri taustoista tuleville