HipperSmile-käsivastusharjoittelu : Vesiliikuntaohjelma työikäisille naisille, joilla esiintyy jännityspäänsärkyä

Jännityspäänsärky on yleinen ongelma, josta kärsivät kaikenikäiset miehet ja naiset. Yleisimmin sitä esiintyy työikäisillä. Yli puolet ihmisistä kärsii jännityspäänsärystä jossain vaiheessa elämäänsä. Jännityspäänsärkyyn ei ole käypä hoito -suositusta, eikä sen patofysiologiasta ja hoidosta ole vaivan yleisyydestä huolimatta yksiselitteistä tutkimusnäyttöä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa jännityspääsäryn itsehoitoa vesiliikunnan keinoin. Suomalaisen Vesiliikuntainstituutti Oy halusi testata kehittämäänsä HipperSmilen soveltuvuutta vesiliikuntavälineeksi jännityspäänsäryn itsehoidossa. Muodostimme 10 harjoitustehtävän vesiliikuntaohjelman, joka sisälsi niska–hartiaseudun lihasharjoituksia ja venytyksiä. Tutkimusryhmämme suoritti ohjelmaa noin kahdesti viikossa kuuden viikon interventiojakson ajan. Tutkimusryhmä koostui työikäisistä naisista (n=7), joilla esiintyy jännityspäänsärkyä. Tutkimme jännityspäänsärkyä vertailemalla päänsäryn esiintyvyyttä ja kivun voimakkuutta ennen interventiojaksoa ja sen jälkeen. Seurasimme tutkimusryhmän ilmoittamien jännityspäänsärkyoireiden määrää ja VAS-kipujanan arvoa ennen interventiojaksoa ja sen jälkeen. Kartoitimme myös ryhmän kokemuksia harjoitusjaksosta. Tutkimus on interventiotutkimus, joka kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia osia. Saamamme tulokset olivat rohkaisevia. Sekä jännityspäänsäryn oireiden määrä että VAS-kipujanan arvo laskivat tilastollisesti merkitsevästi. Myös jännityspäänsäryn esiintymistiheys näyttäisi laskeneen intervention aikana. Kokemukset harjoittelujaksosta olivat myös pääasiassa positiivisia. Tutkimusryhmä oli melko pieni eikä käyttämäämme menetelmää verrattu muihin menetelmiin, joten tuloksiin tulee suhtautua tietyin varauksin. Vesiliikuntakertaa voidaan pitää melko kokonaisvaltaisena hoitomenetelmänä, jonka yksittäisten komponenttien osavaikutusta on tästä syystä melko vaikea arvioida. Koska interventiojakson aikana koetut negatiiviset muutokset olivat vähäiset, voidaan ohjelmaamme suositella jännityspäänsäryn itsehoitomenetelmäksi.Tension headache is a common problem among both men and women in all age groups. It is most common among middle-aged people. More than half of the population suffer from tension headache at some point in their lives. There is no guideline for treating tension headache. The pathophysiology of tension headache is unknown. The results of the studies regarding tension headache are not conclusive. The objective of our study was to investigate whether our aqua training programme could be used as a self-treatment of tension headache. Finnish Institute of Aquatics wished to gain information concerning the suitability of their product HipperSmile in treating tension headache. A ten-step aqua training programme was created for the participants of the study group to strengthen and stretch the muscles in the neck and shoulder area. The study group executed the programme approximately twice a week for six weeks. The study group included seven women (n=7) between 37 and 55 years of age. The frequency and the amount of different symptoms and the intensity of pain were compared using the results before and after the intervention period. The opinions of the participants concerning the training were also recorded. This was an intervention study including both quantitative and qualitative features. The results of the study were promising. Both the amount of the symptoms and the score on the Visual Analog Scale were reduced significantly. The frequency of tension headache also seemed to reduce during intervention. There were no significant negative effects. The feedback concerning the training period was mainly positive. The study group was fairly small, and the method used was not compared to other methods. Therefore the results should be dealt with certain reservations. An aqua training session is quite comprehensive and for that reason it is hard to estimate the impact of its individual components. Our aqua training programme can be recommended as self-treatment of tension headache

Biodiversiteetin seuranta ja indikaattorit – Katsaus kansainvälisiin hankkeisiin ja ehdotuksia Suomen biodiversiteettiseurannan kehittämiseksi

Vuosina 2004-2005 toteutetun Suomen biodiversiteettiohjelman arvioinnin yhteydessä maamme biodiversiteetin kehitystä tarkasteltiin 75 hanketta varten kehitetyn indikaattorin avulla. Arvioinnin tukena käytetyt indikaattorit oli jäsennetty niin sanotun DPSIR-viitekehyksen mukaan ja ne käsittelivät biodiversiteetin tilaa ja muutosta sekä muutoksen taustalla olevista tekijöitä. Indikaattorien laatimisen yhteydessä todettiin useita tiedollisia puutteita ja havaittiin muita kehittämistarpeita. Erityisesti maassa käynnissä olevien biodiversiteettiseurantojen tuloksia ei voitu hyödyntää täysimittaisesti. Tässä raportissa tarkastellaan eräissä Euroopan maissa käynnissä olevia biodiversiteettiseurantoja ja niiden tulosten raportointikäytäntöjä sekä kansainvälisiä biodiversiteettiin liittyviä indikaattorihankkeita edellä mainituista lähtökohdista. Tarkastelun tavoitteena on ollut löytää sellaisia käytäntöjä, joita voitaisiin hyödyntää myös Suomessa sekä varautua kansainvälisten velvoitteiden synnyttämiin tietotarpeisiin. Raportissa käsitellään lisäksi keskeisiä Suomessa käynnissä olevia biodiversiteetin yleisseurantoja ja aikaisemmin kehitettyjä biodiversiteetin tilaa kuvaavia indikaattoreita. Työssä ehdotetaan eräiden biodiversiteettiseurantojen kehittämistä sekä tarkastellaan, mitä biodiversiteetin tilasta kertovia uusia indikaattoreita voitaisiin käynnissä olevien seurantojen tuottamien tietojen perusteella kehittää. Raportin lopussa on alustava ehdotus kansalliseksi biodiversiteetti-indikaattorien kokoelmaksi. Tämä kokoelma tulisi päivittää säännöllisesti ja julkaista muun muassa Internetissä

Kestävän kalatalouden mallialueet : I-vaiheen loppuraportti

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet201